Mitä vuorovaikutus on?
Vuorovaikutus on koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeinen asia. Vuorovaikutus on kahden tai useamman ihmisen tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen. Jo vauvasta lähtien ihminen tarvitsee vuorovaikutusta vanhempaan, jolloin hän oppii elintärkeitä taitoja selvitäkseen. Kosketus, ääni ja kasvokontakti ovat vauvan ensimmäisiä tapoja kokea vuorovaikutusta ja kehittää kiintymyssuhde vanhempaan. Vanhemman täytyy reagoida herkästi vauvan vuorovaikutukseen.
Ihminen kehittää vuorovaikutustaitojaan koko elämän ajan. Yksilöiden vuorovaikutustaidot voivat olla hyvinkin erilaiset. Ihminen tulee jo hyvin varhaisessa vaiheessa tietoiseksi, miten voi hyödyntää kommunikointia. Ihminen oppii myös nopeasti myös sen, minkälaisesta vuorovaikutuksesta on haittaa.
Sosiologia on kiinnostunut siitä, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään erilaisissa tilanteissa, kuten perheen sisällä, kouluissa tai työpaikoilla. Vuorovaikutuksen muodot muuttuvat ja monimutkaistuvat ihmisen kasvaessa ja oppiessa lisää. Vuorovaikutus ei tapahdu enää pelkästään perheessä, vaan kuvioihin alkaa tulla ihan uusia ja erilaisia ihmisiä tavoiltaan, mielipiteiltään, kokemuksiltaan ja teoiltaan.
Vuorovaikutus mahdollistaa motorisen kehityksen, tunnetaitojen oppimisen ja itsesäätelyn, kokemuksen vaikuttamisesta ja myönteisen itsetunnon sekä minäkäsityksen muodostumisen. Tänä päivänä vuorovaikutus ei ole enää pelkästään fyysistä, vaan se tapahtuu yhä enenevissä määrin digitaalisesti erilaisissa viestipalveluissa ja sosiaalisessa mediassa.
Vuorovaikutus on vahvasti sidoksissa yhteiskunnan normeihin ja arvoihin.
Sosiologia tutkii, miten erilaiset yhteiskunnalliset normit vaikuttavat siihen, miten ihmiset käyttäytyvät vuorovaikutustilanteissa. Normit määrittävät esimerkiksi kohteliaisuuden, kielenkäytön, ja sosiaalisen etäisyyden odotukset eri kulttuureissa.
Globaalisti yleisin vuorovaikutuksen muoto on puhuminen, kieli ja tyyli vain on eri. Oletko huomannut, että esimerkiksi espanjalaisten kommunikointi on voimakkaampaa, kuin suomalaisten? Välillä voi luulla heidän riitelevän, vaikka todellisuudessa he keskustelevat ihan normaalisti.
Vuorovaikutus tapahtuu osana yhteiskunnallisia rakenteita
Sosiologit tutkivat, miten valtarakenteet, sosiaaliset hierarkiat ja instituutiot vaikuttavat vuorovaikutukseen. Esimerkiksi työpaikkojen hierarkiat ja valtasuhteet voivat vaikuttaa siihen, miten työntekijät vuorovaikuttavat keskenään ja esimiestensä kanssa.
Tarkastellessamme vuorovaikutusta sosiologisena ilmiönä, auttaa se meitä ymmärtämään miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja miten yhteiskunnalliset rakenteet vaikuttavat näihin vuorovaikutussuhteisiin. Ne voivat olla joko vahvistamassa meitä kohti parempaa vuorovaikutusta, tai sitten yhteiskunnan rakenteet voivat olla estämässä meitä olemaan vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Meidän tulee myös huomioida, miten nämä erilaiset vuorovaikutussuhteet muokkaavat yhteiskuntaamme kokonaisuutena.
Ihmisten sosiaalinen identiteetti
Vuorovaikutus vaikuttaa siihen, miten ihmiset rakentavat ja ilmaisevat sosiaalista identiteettiään. Sosiaalinen identiteetti sisältää mm. käsityksen omasta sukupuolesta, iästä, etnisyydestä, uskonnosta. Vuorovaikutus voi vahvistaa tai haastaa näitä identiteettejä.
Oletko huomannut, että käyttäydymme ja käytämme kieltä eri tavoin, eri tilanteissa? Puhumme eri tavalla kotona kuin koulussa. Lapset tiedostavat yleisesti, miten aikuisille ihmisille puhutaan kotona ja koulussa. He tietävät, että loukkaavalla ja sopimattomalla vuorovaikutuksella on seurauksia. Tiedämme, minkälainen vuorovaikutus sopii virallisten asioiden hoitamiseen. Kun soitamme hammaslääkäriin tai terveyskeskukseen varataksemme aikaa olemme asiallisia ja selkeitä, kaikki tietävät, että kiroilu, huutaminen tai eilisestä kauppareissusta puhuminen eivät kuulu asiaan. Opimme tällaiset asiat jo pienenä, kun seuraamme ja kuuntelemme vanhempiemme ja muiden aikuisten vuorovaikutusta kyseisissä tilanteissa. On siis hyvin tärkeää, että aikuiset muistaisivat lasten läsnä ollessa sen, miten paljon heidän esimerkillään on vaikutusta vuorovaikutuksen oppimiseen.
Vuorovaikutukseen liittyvät konfliktit
Sosiologia on kiinnostunut vuorovaikutukseen liittyvistä konflikteista. Lapset saattavat sanoa asioita, joiden merkitystä tai mahdollista haittaa he eivät vielä ymmärrä. Lasta ei siis tuomita sanomisistaan samalla tavalla, kuin aikuisia. Esimerkkinä, lapset saattavat kommentoida kovaan ääneen kaupassa toisen ihmisen ulkonäköä, mutta aikuiset tiedostavat, että se ei ole sopivaa. Aikuisella ihmisellä vuorovaikutustaidot ovat jo kehittyneemmät, jolloin he ovat tietoisia toiminnastaan ja ovat tällöin vastuussa sanomisistaan.
Kaikki me olemme varmasti sanoneet asioita toisille, joita olemme katuneet jälkeenpäin. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu myös taito pyytää anteeksi. Jokaisella on oma persoonallinen tapa kommunikoida, on se sitten esimerkiksi, elehtiminen ilmeillä tai käsillä, viittomakieli, erilaiset murteet tai vaikka puhenopeus.
Erilaiset vuorovaikutukseen liittyvät konfliktit voivat syntyä esimerkiksi erilaisista intresseistä, arvoista tai resursseista. Toisaalta yhteistyö ihmisten välillä on välttämätöntä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Käsittelemättömät vuorovaikutustaitojen kehittymiseen vaikuttavat kompastuskivet kuormittavat ihmistä ja tästä seuraa liuta yhteiskuntakelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Ihminen saattaa kokea, ettei kuulu yhteiskuntaan, koska esimerkiksi kiusaaminen on jättänyt syvät arvet eikä kotona puhuttu tunteista.
Normeista poikkeava käytös herättää muissa kummastusta. Poikkeavat käyttäytymistilanteet koetaan vaikeana, mikä ei oikeastaan helpota yhtään ihmisen kokemusta yhteiskuntaan kuulumisesta. Ilman tarvittavia vuorovaikutustaitoja ihminen ei osaa hoitaa esimerkiksi talouttaan, saada työpaikkaa tai löytää parisuhdetta, joka usein on perheen jatkuvuuden edellytys.
Ihminen on sosiaalinen olento ja tarvitsee toisia ihmisiä selviytyäkseen. Summasummarum: Ihminen ei ymmärrä tunteitaan, saati niiden taustoja, saattaa masentua tai ajautua päihdekierteeseen, syrjäytyä, katkeroitua koko yhteiskuntaa kohtaan ja pahimmassa tapauksessa tekee itselleen tai toisille jotain pahaa. Ilman jämäkkyyttä ihminen joutuu helposti toisten armoille ja vähättelee itseään.
Kuinka monien eri ongelmien syntyä pystyisimme estämään pelkästään hyvillä vuorovaikutustaidoilla? Huomaamalla toinen ihminen, olemaan empaattisia, myötätuntoisia ja kuuntelemalla. Vuorovaikutustaitojen oppiminen ei ole pelkästään yksilön vastuulla, sillä vuorovaikutus on kaikkien asia, jotta yhteiskunta olisi toimiva. Yksilön ongelmia joudumme silti korjaamaan terveys- ja sosiaalialalla jatkuvasti. Puhumattakaan taloudellisesta vaikutuksesta yhteiskunnalle, josta esimerkiksi monet poliitikot ovat hyvin huolissaan. Kun olisi tarvittu vain joku, joka näkee, kuulee, välittää ja rohkaisee.
Nähkää, kuulkaa, välittäkää ja rohkaiskaa toisianne.
