Innovaatiot yhteistoiminallisen rakennusurakan kilpailuvaiheessa

Rakentamisessa yleistyneet yhteistoiminnalliset urakkamuodot sisältävät rakentamista edeltäviä vaiheita, jotka poikkeavat merkittävästi perinteisistä kilpailu-urakoista, joissa kilpailuvaiheessa keskitytään rakentamisen hintaan. Yhteistoiminnallisessa rakentamisessa urakoitsijavalinnassa on hintakriteerin lisäksi yleensä myös kyvykkyyskriteeri (Lahdenperä, 2017, s. 8). Kyvykkyyttä arvioidaan erilaisissa tilaajan järjestämissä haastatteluissa ja kilpailutyöpajoissa. Lopullinen valinta urakoitsijasta tehdään hankekohtaisin painotuksin hinta- ja kyvykkyyskriteerien välillä. Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään mitkä ovat tärkeimmät aihealueet, joihin keskittymällä yritys parantaa mahdollisuuksiaan menestyä yhteistoiminnallisen urakan kilpailuvaiheen valintatyöpajoissa.

TEKSTI | Jouni Kekkonen ja Pertti Aula
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026061569121

Yhteistoiminnallinen rakentaminen on vaativien hankkeiden toteutusmuoto

Vaativiin rakennushankkeisiin liittyvä epävarmuus korostaa perinteisten toteutusmuotojen ongelmia. Epävarmuuden hinnoittelu voi olla tilaajalle kallista, eikä perinteinen toimintamalli aina kannusta tilaajan toiveiden mukaiseen toteutukseen. Yhteistoiminnallista rakentamista voidaankin pitää keskeisenä tekijänä pyrittäessä parantamaan alan suorituskykyä sekä lisäämään innovaatioita samalla, kun hankkeita toteutetaan vaativissa olosuhteissa. Lähtökohtana yhteistoiminnalliselle urakoinnille on, että kun riskiä kannetaan yhteisesti ja palkkiota jaetaan koko hankkeen onnistumisten perusteella, se kannustaa osapuolia ottamaan toistensa näkemykset huomioon paremmin ja toimimaan tehokkaammin yhteistyössä (Lahdenperä, 2009, s. 9–10). Yhteistoiminnallisessa urakoinnissa rakentamisen osapuolet työskentelevät tiiviissä yhteistyössä koko hankkeen ajan, alkaen usein jo suunnittelun alkuvaiheesta. Yhteistoiminnallisen urakoinnin luonteeseen liittyviä tyyppipiirteitä ovat luottamus, avoimuus, sitoutuminen, kehittäminen, tasapuolinen osallistaminen ja yhteistyö.

Kilpailutyöpajassa arvioidaan henkilöä ja ryhmää

Kilpailuvaiheen valintatyöpajoihin osallistuvat urakoitsijaehdokkaan nimeämät ns. avainhenkilöt. Avainhenkilöt ovat omien alojensa asiantuntijoita, jotka tulisivat toimimaan hankkeen kannalta keskeisimmissä tehtävissä, jos urakoitsijavalinta kyseiseen yritykseen kohdistuisi. Juuri tästä syystä tilaaja haluaa kilpailutyöpajoissa testata ja varmistua avainhenkilöiden kyvystä toimia tiiminä sekä valmiuksista toiminnan kehittämiseen yhdessä ryhmänsä kanssa. Kilpailutyöpaja onkin miellettävissä ryhmärekrytointitilanteeksi, jossa tilaaja etsii rakentamisen ajaksi perustettavaan organisaatioon parhaiten sopivia työntekijöitä.

Kilpailutyöpaja on siihen osallistuvalle avainhenkilölle paineellinen tilaisuus, jossa tilaaja asiantuntijoineen ja konsultteineen tarkkailee ja arvioi suoriutumista ja tehtävien suorittamiselle on annettu tiukka aikataulu. Työpajassa ratkaistavaksi saadut tehtävät liittyvät projektinhallinnan tehtäviin ja voivat olla esim. toimimista kuvitteellisessa rakentamisen aikana vastaan tulevassa ongelmatilanteessa tai rakentamisen aikaisessa kehittämistehtävässä. Avainhenkilöt ratkovat ja vastaavat tehtäviin ennakkoon valmistautumatta hyväksi käyttäen erilaisia yhteiskehittämistekniikoita.

Opinnäytetyössä tutkimusaineistona käytettiin kilpailutyöpajoihin osallistuneiden henkilöiden haastatteluita sekä aiempien kilpailutyöpajojen arviointipöytäkirjoja. Kerättyä aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin metodein käyttäen apuvälineenä teemoittelua, jossa aineistosta paikannettiin tutkimuksen kannalta olennaiset aiheet eli teemat (Eskola & Suoranta 2008, s. 174–180).

Ryhmä on tärkein

Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella työpajoissa menestymisen kannalta merkityksellistä on ryhmän huolellinen ennakkovalmistautuminen, kuinka luontevasti avainhenkilö pystyy tuomaan esiin omat vahvuutensa ja kuinka hyvin avainhenkilö kykenee työpajan kilpailutilanteessa toimimaan ryhmänsä jäsenenä.

Ennakkovalmistautumisessa luodaan runko työpajan kehitystehtävien läpiviemiselle, jossa huomioidaan roolitus, aikataulu, yhteistoiminallisuus, toiminnan tarkistuspisteet ja käytettävä yhteiskehittämismenetelmä. Jotta tilaaja kokisi, että avainhenkilön osaaminen hyödyttää hanketta mahdollisimman paljon, tulee henkilökohtaisessa ja ryhmän toiminnassa huomioida hankekohtaisuus. Hankkeen erityispiirteet ja keskeiset tekijät täytyy tunnistaa ja yhdessä ryhmän kesken sisäistää se, miten ne vaikuttavat kunkin henkilön osaamisalueeseen.

Kilpailutyöpajaan osallistuvan henkilön henkilökohtaisen kokemuksen ja osaamisen hyödyntämisen onnistumiseksi työpajoissa tärkeää on ennakkovalmistautumisen lisäksi myös ryhmän tuki. Sitä kuinka tärkeää yksittäisen ryhmän jäsenen suoriutumiselle työpajassa on se, millaiseksi jäsen kokee olonsa ryhmässä, ei voi liikaa korostaa. Jotta jokaisen avainhenkilön henkilökohtainen osaaminen ja kokemus tulisi esiin parhaiten, ryhmän on kyettävä tukemaan yksilön suoriutumista luomalla ryhmästä psykologisesti turvallinen paikka, jossa kunnioitetaan toisten osaamista, suhtaudutaan työtovereihin myönteisesti, siellä voi käydä avointa keskustelua ja tuoda esiin omat mielipiteensä, uudet ideansa ja virheensä. (Edmondson, 1999, s. 350–383, 2004, s. 239–272). Ryhmän on myös toimillaan mahdollistettava, että jokainen jäsen saa äänensä kuuluville ja jokaisen panos näkyy ryhmän tehtävän lopputuotoksessa.

Lopuksi

Yhteistoiminnalliset toimintatavat ja tekijät, jotka ovat niihin sitoutuneet ovat paras takuu merkittävän ja monimuotoisen rakennushankkeen onnistumiselle. Kilpailutyöpajassa menestymisen kannalta tärkein osaaminen tarjoajalle on kyky luottamuksen rakentamiseen tarjoajan ja tilaajan välille toiminnallaan.

Lähteet
  • Edmondson, A. C., (1999). Psychological safety and learning behavior in work teams. Administrative Science Quarterly, 44, s. 350–383. https://doi.org/10.2307/2666999

  • Edmondson, A. C., (2004). Psychological safety, trust, and learning in organizations: A group-level lens. Teoksessa R. M. Kramer & K. S. Cook (toim.), Trust and distrust in organizations: Dilemmas and approaches, New York: Russel Sage, s. 239–272. http://www.jstor.org/stable/10.7758/9781610443388.13

  • Eskola, J. & Suoranta, J. (2008) Johdatus laadulliseen tutkimukseen (8.p.). Tampere: Vastapaino.

  • Lahdenperä, P. (2009). Allianssiurakka. Kilpailullinen yhden tavoitekustannuksen menettely. Espoo: VTT tiedotteita 2471, s. 9–36. Noudettu 15.6.2026 osoitteesta https://publications.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2009/T2471.pdf

  • Lahdenperä, P. (2017). Yhteistoiminnalliset rakennushankeprosessit. Katsaus valittuihin ulkomaisiin toimintamalleihin ja yksilöityihin tehostamisperiaatteisiin. Espoo: VTT Technology 315. s. 8. Noudettu 15.6.2026 osoitteesta https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2017/T315.pdf

Aiheeseen liittyvää