Sote-alan johtamisen ja kehittämisen YAMK-opinnoissa opinnollistamisen tarkoituksena on yhdistää opiskelijan oman osaamisen kehittäminen ja työelämän ajankohtaiset tarpeet. Tämä suositus kuvaa opiskelijalähtöisen opinnollistamisen periaatteet ja vaiheet – ja sen tavoitteena on herättää kiinnostuksesi sekä rohkaista sinua hyödyntämään opinnollistamista osana opintojasi. Suositusta voidaan soveltaa eri koulutusaloille.
Suositus sisältää:
- opinnollistamisen perusteet
- opinnollistamisen vaiheet
- esimerkkejä opinnollistamisesta YAMK-opinnoissa
- liitteen opinnollistamisen tueksi.
Opinnollistaminen on hyvä vaihtoehto silloin, kun työsi sisältö tukee opintojesi osaamistavoitteiden saavuttamista (Arene, 2022) ja haluat lisätä työelämälähtöisyyttä opintoihisi (Hero ym., 2024). Opinnollistaminen tukee joustavia oppimispolkuja sekä vahvistaa itseohjautuvuutta ja reflektiotaitoja. Työssä hankittu osaamisesi voidaan myös tunnustaa osaksi opintojasi korkeakoulun ohjeiden mukaisesti. Tämä kuitenkin edellyttää, että perehdyt huolellisesti opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin ja osaamisen arviointikriteereihin. (Petterson, 2018; Forsell ym., 2020.)
YAMK-koulutusten keskeisiä kompetensseja ovat jatkuvan oppimisen taidot, työelämän kehittämis-, johtamis- ja ennakointiosaaminen sekä kestävä kehitys (Arene, 2022). Työnantajan puolestaan tulee mahdollistaa oppimisen ja työnteon samanaikaisuus. (Kotila & Vanhanen-Nuutinen 2019; Mäki, 2019).
Opinnollistamisen vaiheet
Onnistuneen prosessin edellytyksenä on, että opintojakson tavoitteet on kirjattu osaamisperustaisesti ja kokonaisprosessi on kuvattu selkeästi opintojakson toteutussuunnitelmassa. Opiskelijana sinulla on vastuu opinnollistamisen prosessista, jossa korostuu vastuu omasta oppimisesta ja osaamisen osoittamisen kuvaamisesta (vrt. Hakala ym., 2025). Opinnollistamisen vaiheet on kuvattu taulukossa 1. Lisäksi eri vaiheiden suunnittelussa voit hyödyntää liitteessä 1 olevaa ohjetta.
Vaihe 1. Tunnistaminen ja aloitus. Opinnollistamisen prosessi käynnistyy, kun opiskelijana havaitset työssäsi kertyvän johtamis- ja/tai kehittämisosaamista. Tällöin arvioit omaa osaamistasi sekä analysoit ja dokumentoit kehittämistarpeesi suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin.
Opinnollistamisen aiheen tulee liittyä johtamiseen ja/tai kehittämiseen, ja sen taustaksi tarvitaan tutkittua tietoa (EQF-taso 7) (Ammattikorkeakoululaki). Keskustelet prosessista opettajan kanssa ja sovit työnantajasi kanssa työskentelystä osaamisen kehittämiseksi. On suositeltavaa, että työelämän yhteyshenkilö osallistuu yhteistyöhön, sillä se mahdollistaa opinnollistamisen tuotoksen hyödyntämisen organisaation kehittämisessä (vrt. Forsell ym., 2020).
Vaihe 2. Suunnittelu. Prosessin aikana sinä opiskelijana, työelämän yhteyshenkilö ja opettaja sovitte yhdessä tavoitteista ja menetelmistä, joilla hankittu osaaminen dokumentoidaan, tunnistetaan, arvioidaan ja tunnustetaan osaksi tutkintoa. Koska opinnollistaminen on henkilökohtainen oppimisprosessi, se edellyttää oma-aloitteisuutta ja motivaatiota.
Laadit opinnollistamisen suunnitelman (katso liite 1), jossa:
- tarkastelet opintojakson osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä sekä kuvaat oman osaamisesi ja tavoitteesi suhteessa niihin
- kuvaat opinnollistamisen sisällön, dokumentoinnin, toteutustavan ja itsearviointisuunnitelman
- ehdotat osaamisen osoittamisen tavan, jonka avulla osaamistasi voidaan arvioida suhteessa opintojakson tavoitteisiin.
Opinnollistamisen tulee olla laaja-alainen, työelämään kytkeytyvä ja tutkimustietoon perustuva. Suunnitelmassa huomioidaan myös opintopisteiden laajuus ja aikarajat. Suunnitelma sovitaan yhdessä työelämän yhteyshenkilön ja opettajan kanssa, ja opettaja hyväksyy sen.
Vaihe 3. Toteutus. Toimit suunnitelmasi mukaisesti, reflektoit kokemuksiasi ja tarkastelet niitä kriittisesti hyödyntäen tutkimustietoa. EQF 7-tason osaamisen osoittamisessa olennaista on perusteltu, analyyttinen ja tutkimukseen pohjautuva reflektointi. Prosessin aikana voit saada tukea työelämän yhteyshenkilöltä tai opettajalta.
Opinnollistamisen tuloksena syntyy osaamisen osoittamisen dokumentti, joka voi olla esimerkiksi raportti, portfolio, videotallenne tai toimintamallin kuvaus.
Vaihe 4. Arviointi ja tunnustaminen. Opinnollistamisen tuotos vastaa parhaimmillaan työpaikalla tunnistettuun kehittämistarpeeseen ja tukee vertaisoppimista opiskelijaryhmässä. Lopuksi arvioit itse oppimistasi ja osaamistasi suhteessa arviointikriteereihin. Opettaja arvioi opinnollistamisen tuotoksen ja työelämän yhteyshenkilö arvioi sen hyötyjä ja merkitystä organisaation näkökulmasta keskustellen.
Taulukko 1. Opinnollistamisen vaiheet YAMK-opinnoissa
| 1. Tunnistaminen ja aloitus | 2. Suunnittelu | 3. Toteutus | 4. Arviointi ja tunnustaminen |
|---|---|---|---|
| • Työssä kertyy johtamisen ja/tai kehittämisen osaamista • Osaamisen vertailu opintojakson tavoitteisiin ja arviointikriteereihin • Keskustelu opiskelijan, työelämäyhteyshenkilön ja opettajan kanssa (EQF 7) | • Sovitaan osaamisen kehittämisestä ja osaamisen osoittamisen tavasta • Suunnitelman laatiminen, jota työelämän yhteyshenkilö kommentoi ja opettaja hyväksyy • Suunnitelma tallennetaan | • Toteutetaan suunnitelman mukaista tavoitteellista toimintaa ja työtehtäviä • Reflektoidaan kokemuksia teorian ja tutkimuksen avulla • Työelämän yhteyshenkilö ja opettajan tuki prosessin aikana | • Osaamisen osoittaminen • Itsearviointi • Opettajan arvio ja kirjaaminen • Palaute opinnollistamisen prosessista ja merkityksestä työelämälle |
Esimerkkejä opinnollistamisesta YAMK-opinnoissa
Opiskelijana hyödynnät oman korkeakoulusi opinnollistamiseen tarkoitettua suunnitelmalomaketta tai tämän suosituksen liitteessä 1 olevaa ohjetta. Tekstissä tarkastelet osaamisesi nykytilaa ja laadit suunnitelman toteutuksesta, dokumentoinnista, itsearvioinnista ja osaamisen osoittamisen tavasta. Suunnitelman pohjalta sinä ja opettajasi sovitte, miten osoitat osaamisesi sekä miten arviointi ja osaamisen tunnustaminen toteutuvat.
Opinnollistaminen on mahdollista, kun työssäsi kertyy asetettuja osaamistavoitteita vastaavaa osaamista (Costley, 2022). Usein tämä tarkoittaa asiantuntija- tai esihenkilötehtäviä, joissa pääset kehittämään erityisesti johtamis- ja kehittämisosaamistasi. Sote-alan johtamisen ja kehittämisen YAMK-koulutuksissa opinnollistaminen sopii esimerkiksi projektijohtamisen opintojaksoon. Tällöin voit suunnitella, toteuttaa ja johtaa kehittämisprojekteja omassa työorganisaatiossasi tai työelämän verkostoissa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa projektin käynnistämistä, projektivastaavana toimimista tai tavoitteiden mukaista työtä projektissa. Opinnollistaminen soveltuu myös muihin johtamis- ja kehittämisosaamisen opintoihin, kuten strategiseen johtamiseen, tutkimukselliseen kehittämiseen ja palveluiden innovointiin. Ohessa kolme esimerkkiä opiskelun ja työn yhdistämisestä opinnollistamisprosessissa.
Esimerkki 1.
Opintojaksossa Asiakas- ja palveluohjauksen työkäytäntöjen kehittäminen (5 op) opiskelija osoitti osaamisensa kirjoittamalla raportin työskentelyprosessistaan ja pitämällä asiantuntijapuheenvuoron (suullinen esitys) opiskelijakollegoille sekä julkaisemalla blogikirjoituksen. Työn opinnollistamista käyttänyt opiskelija työskenteli palveluohjauksen tehtävissä.
Kirjallinen raportti sisälsi SWOT-nelikenttäanalyysin, minkä perusteella opiskelija määritteli kehittämiskohteen, jota työsti kollegoidensa kanssa. Raportti perustui tutkimustietoon, kollegoiden yhteistyöskentelyyn ja opiskelijan reflektioon. Raportissa hän käsitteli myös käyttämänsä kehittämismenetelmän lähtökohtia. Asiantuntijapuheenvuoro ja blogikirjoitus perustuivat kirjalliseen raporttiin ja kirjallisen raportin sisältöjen edelleen jalostamiseen.
Esimerkki 2.
Opintojaksossa Johtaminen ja yhteiskehittäminen (5 op) opiskelija osoitti osaamisensa työssään toteutuvassa hankkeessa, jossa hän suunnitteli, toteutti ja arvioi hankkeen kokonaisuuteen kuuluvan yhteiskehittämisprosessin. Opiskelija työskenteli työllisyyspalveluissa koordinaatiotehtävissä.
Yhteiskehittämisprosessin aikana opiskelija toimi fasilitoijana yhdessä työpajassa. Opiskelija osoitti osaamisensa kirjoittamalla raportin toteutuneesta prosessista sekä teki videotallenteen onnistuneen yhteiskehittämisprosessin toteuttamisesta. Videossa opiskelija tiivisti raportin pohjalta yhteiskehittämisen teoreettiset lähtökohdat, prosessin kuvauksen eri vaiheineen sekä arvioinnin. Videossa opiskelija tarkasteli myös työpajan fasilitoinnin lähtökohtia, menetelmiä ja toimintaa sekä arvioi reflektiivisesti omaa toimintaansa fasilitoijana. Opiskelijan kanssa sovittiin, että videotallennetta voidaan hyödyntää oppimateriaalina opintojakson seuraavassa toteutuksessa.
Esimerkki 3.
Opintojaksossa Projektijohtaminen ja vaikuttava kehittämistoiminta (5 op) opiskelija osoitti osaamisensa tarkastelemalla projektisuunnitelmaa ja dokumentoimalla projektin toteutusta, esittelemällä sen tuloksia organisaation johdolle sekä kirjoittamalla reflektiivisen esseen projektijohtamisen osaamisen kehittymisestä. Opiskelija työskenteli sosiaali- ja terveysalalla projektipäällikkönä.
Projektisuunnitelma sisälsi projektin tavoitteet, aikataulun, resurssien hallinnan ja riskianalyysin. Toteutuksen dokumentoinnissa opiskelija kuvasi projektin etenemistä, yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa sekä projektinhallintatyökalujen käyttöä. Dokumentointi perustui käytännön työhön, opintojakson kirjallisuuteen ja opiskelijan omaan analyysiin projektin onnistumisista ja haasteista.
Projektin tulosten esittely organisaation johdolle sisälsi tiiviin ja visuaalisesti jäsennellyn esityksen projektin vaikutuksista ja kehittämisehdotuksista. Reflektiivisessä esseessä opiskelija tarkasteli omaa rooliaan projektijohtajana, oppimaansa ja sitä, miten opintojakson sisältö tuki hänen ammatillista kasvuaan. Suositukset on laadittu ja hyväksytty 29.10.2025 SOTE-johtamisen Master-koulutusverkostossa. Suosituksen laatimiseen osallistuivat verkoston teemaryhmä 2 (pedagoginen kehittäminen) toimijat: Hakala Paula, HAMK; Heikkinen Eija, KAMK; Kiviniemi Liisa, OAMK; Koskela Niina, TAMK; Koski Arja, DIAK; Makkonen Anna, XAMK; Turtiainen Tarja, XAMK ja Uusi-Kakkuri Piia, VAMK.
