Avaruustalous yhdistää monialaisen osaamisen

New Space -käsitteellä ymmärretään muun muassa avaruustoimialan kaupallistumista ja yksityisten toimijoiden vahvaa osallistumista sektorin toimintaan. Aikaisemmin avaruuteen liittyvä toiminta oli pääsääntöisesti vain valtiollisten toimijoiden ulottuvilla. Uudet teknologiat mahdollistavat kuitenkin aikaisempaa pienempien satelliittien hyödyntämisen.

Usein toimialaa tarkastellaan ”upstream/downstream” -näkökulmista. Piensatelliittien, komponenttien ja instrumenttien kehitys (ns. ”upstream”, avaruuteen lähetettävä laitteisto ja sen valmistus) on saanut puhtia muun muassa elektroniikan ja anturitekniikan miniatyrisoinnista, joka mahdollistaa aikaisempaa pienemmät satelliitit sekä lisäävät niiden kyvykkyyttä ja toiminnallisuutta esimerkiksi tietokoneiden sekä kamera- ja tutkateknologian avulla. Kevyemmät satelliitit sekä uusien kaupallisten toimijoiden tuottamat laukaisupalvelut tarjoavat edullisemman väylän avaruuteen myös yrityksille sekä pienemmille valtioille. (Aalto yliopisto, 2019). Nousevaa avaruustaloutta kuvastaa erityisesti datapohjaisen liiketoiminnan nousu, analytiikka ja tiedon soveltaminen yhteiskunnan eri osa-alueiden sekä liiketoiminnan tarpeisiin (ns. ”downstream”, avaruustekniikan ja -datan   sovellukset) (Kauppapolitiikka, 2016).

Piensatelliittien tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää usealla toimialalla

Kaukokartoitus, paikka- ja aikatieto sekä viestintä- ja tietoliikennesovellukset antavat mahdollisuuksia esimerkiksi energia-alan, logistiikan, merenkulun, maa- ja metsätalouden erilaisiin tarpeisiin. Avointa avaruusdataa on saatavilla runsaasti erilaisista lähteistä, muun muassa ESA:n ohjelmista.

Yhdeksi Vaasan ammattikorkeakoulun nousevaksi painoalaksi on nostettu New Space economy: älykkäät tuote- ja palveluratkaisut. Teema linkittää yhteen Vaasan ammattikorkeakoulun energia-alan, IT:n, logistiikan, liiketalouden ja muotoilun. Myös alueemme elinkeinoelämälle voi avautua uusia, mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia ja verkostoja avaruusteeman ympärillä. Ala on Business Finlandin mukaan kasvamassa globaalisti ja tässä murroksessa avaruusalan toimijat, roolit ja tekemisen tavat uudistuvat (Business Finland, 2019).

Erityisesti Vaasan ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan sekä sähkötekniikan osaamista, robotiikkaa ja tekoälyosaamista voidaan tulevaisuudessa yhdistää avaruusteknologiaan.

Näin voimme osallistua entistä paremmin erilaisten globaalien haasteiden ratkaisemiseen kuten ilmastonmuutoksen torjunta, turvallisuusratkaisut, maa- ja metsätalouden palvelut sekä liikkumisen tulevaisuuden ratkaisut. New Space -toimialaa kuvastaa vahvasti tiedon hyödyntäminen eli analytiikkaosaaminen. IT- osaamiselle on näin ollen vahva tarve ja raakadatan muokkaaminen sovellettavaan muotoon tuo uusia mahdollisuuksia ja lisäarvoa palvelunkehitykselle. Myös konenäkö ja koneoppiminen, kuvaprosessointi, BigData ja IoT -osaaminen nousevat tärkeään rooliin. Konetekniikan osaamista tarvitaan esimerkiksi piensatelliittien runkorakenteiden ja instrumenttien suunnitteluun. Testausta voisi tehdä Technobothniassa.

Kaukokartoitus luomaan ymmärrystä

Energia-ala voi hyödyntää kaukokartoitusta luomaan ymmärrystä olosuhteista (esim. kestävä energiatuotanto ja -siirto, tuulisuusolosuhteet, aurinkosäteilyn ja sateiden määrä, kuorman/kulutuksen ennustaminen, satelliittien energiatarve ja -tuotanto ja aurinkokennot) (Research Gate, 2008). Euroopan avaruusjärjestö ESA:n sekä EU:n Horisontti-ohjelman projektirahoituksen kautta voi hakea rahoitusta avaruusalan tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Kansallisen avaruusstrategian tavoitteena on, että vuonna 2025 Suomi on maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset (TEM, 2018). VAMKin opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti avaruusaiheeseen hackathon -toiminnassa, erityisesti NASAn International Space Apps Challenge tapahtumassa, joka keskittyy avaruusdatan sovellusten kehittämiseen. Vuoden 2020 tapahtumassa kehitettiin virtuaalisesti työkalu, joka määrittää kaukokartoitusdatan perusteella tiettyyn paikkaan kohdistuvan sademäärän sekä simulaatio erittäin pitkien välimatkojen viestiliikenteen haasteiden visualisointiin. Opiskelijat ovat myös päässeet tutustumaan CubeSat -muotoisten satelliittien suunnitteluun opiskelijasatelliittitiimin puitteissa.

Yhtenä painopisteenä toimialan kehittymiselle Suomessa on varmasti panostaminen osaamisen kehittämiseen ja jo tuttujen alojen soveltaminen uuteen haastavaan käyttötarkoitukseen. Yritysten valmius hyödyntää nousevia uusia mahdollisuuksia ja osallistua avaruustaloudesta nousevaan uuteen liiketoimintaan tulee kehittymään, kun niihin siirtyy ja syntyy uutta osaamista. Tästä myös korkeakoulut ovat vastuussa.

Kvarken Space Eco -hanke

Vaasan yliopiston koordinoiman Kvarken Space Eco -hankkeen (http://www.kvarkenspacecenter.org/) avulla halutaan varmistaa, että alueen yritykset ja toimijat pystyvät osallistumaan avaruustaloudesta nousevaan uuteen liiketoimintaan sekä ymmärtävät uuden teknologian mahdollisuudet. Yksi KSE-hankkeen työpaketeista, jota Muova toteuttaa Suomessa, käsittää avaruustalouden mahdollisuuksien tunnistamisen sekä kartoituksen Merenkurkun alueella. Hankkeessa edistämme myös alueen avaruustalouteen liittyvää liiketoiminnan syntymistä ja innovaatiotoimintaa. Yritykset, jotka ovat kiinnostuneita avaruusdatan hyödyntämisestä ja sovelluksista sekä datapohjaisten palveluiden kehittämisestä, voivat mielellään olla yhteydessä Muovaan jatkokeskusteluja varten. Muovan järjestämät hackathonit ja KSE-hankkeen Innovation Challenge -tapahtumat antavat myös yrityksille mahdollisuuden tutustua avaruusdatan sovelluksiin.