Parempaa läpinäkyvyyttä kuluttajatuotteiden alennushinnoittelussa

Moni meistä on pohtinut huonekaluostoksilla, että kuinka todellisia ilmoitetut alennusprosentit ovat ja milloin liike on todellisuudessa myynyt tuotetta ilmoitetulla lähtöhinnalla. Joillekin huonekalualan toimijoille markkinaoikeus on määrännyt 100 000 euron suuruisia uhkasakkoja, mutta näiden vaikutus on jäänyt rajalliseksi ja viitehintojen tulkinnassa on ollut porsaanreikiä sekä tulkinnallisuutta. Nyt kuluttajasuojalakiin tehtiin tavaroiden alennushinnoitteluun liittyvä muutos, ns. 30 päivän sääntö. Määräys tuli voimaan 1.1.2023 ja sen mukaan myyjän tulee ilmoittaa tuotteen alin myyntihinta viimeisen 30 päivän aikana.

TEKSTI | Tiina Lahtinen (YAMK) ja Ossi Koskinen (KTT)
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231027141619

30 päivän säännön soveltaminen

Uuden lainsäädännön mukaan tavaraa koskevan hinnanalennusilmoittelun yhteydessä on ilmoitettava myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Jos yhtäjaksoisessa enintään 60 päivää kestäneessä markkinointikampanjassa hinnanalennus suurenee asteittain, alimpana hintana voidaan ilmoittaa alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu ensimmäistä hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.

Muutoksella tavoitellaan kuluttajalle läpinäkyvämpää alennushinnoittelua.  Alennusmarkkinointia pyritään ohjaamaan siten, että säännöt ovat selkeämpiä hintamerkintöjen suhteen. Muutoksella pyritään estämään mm. tilanteita, joissa hintaa hilataan ylös juuri ennen suunniteltujen alennusmyyntien alkamista isojen alennusprosenttien toivossa.

Myyjän tulee huomioida 30 päivän sääntö kaikissa markkinointikanavissa ja myyntipisteissä, joissa ilmoitetaan yksilöidyn tavaran tai tavararyhmän hinnanalennuksesta euromääräisenä, prosentuaalisesti tai sanallisesti. Eli esimerkiksi:

  • sanomalehti-, verkko-, radio- ja televisiomainoksissa sekä kaupan verkkosivuilla ja myymälässä.
  • hinnanalennusta kuvaavissa ilmaisuissa, jotka voivat olla esimerkiksi ”-30 %”, ”ALE”, ”säästä jopa 100 €”, ”poistamme malliston”, ”tarjoushinnoin”, ”tyhjennysmyynti” jne.

Poikkeukset 30 päivän sääntöön

Muutoksen taustalla on EU-tasolla säädetty Omnibus -direktiivi (2019/2161/EU), ja 30 päivän sääntöön on olemassa seuraavanlaisia poikkeuksia:

  • Tavaraa ei ole yksilöity, esimerkiksi ilmoituksessa ”kaikki tuotteet – 50 %”.
  • Kun myyjän omia myyntihintoja verrataan kilpailijoiden hintoihin tai hintatasoon markkinoilla.
  • Markkinoidaan paljousalennuksia, kuten ”kaksi yhden hinnalla”.
  • Tarjouksia, joissa tietyn tavaran ostajalle luvataan toinen tavara veloituksetta
  • Tavaran ja palvelun yhdistelmää, kuten ”öljynvaihto puoleen hintaan”, jolloin ilmoitusvelvollisuus koskee vain sitä osaa tarjouksesta, joka kohdistuu tavaran (öljy+suodatin) hinnanalennukseen.
  • tietylle kuluttajalle tai kuluttajaryhmälle kohdennettua ja rajattua alennusta tietystä tavarasta, tavararyhmästä tai koko valikoimasta.
  • nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita.

Tutkimus Vaasan ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä

Syksyllä 2023 julkaistavassa ylemmän AMK:n liiketalouden alan opinnäytetyössä tutkittiin 30 päivän säännön toteutumista markkinoilla kolmella eri tavalla. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin kuluttajille suunnattu tunnettavuuskysely. Kyselyssä kuluttajat pääsivät vastaamaan ovatko he huomanneet myyjien markkinoinnissa ilmaisuja kuten: ”30 pv alin hinta…” tai ”Alin hinta 30 pv ennen kampanjaa…” tms. Kyselyllä kartoitettiin myös, missä paikoissa ilmaisuja on tullut vastaan. Lisäksi kuluttajia pyydettiin arvioimaan, onko uudella 30 päivän säännöllä vaikutusta omaan mielikuvaan alennusmarkkinoinnin läpinäkyvyydestä.

Toisessa vaiheessa haastateltiin hintamerkintöjä valvovia viranomaisia Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä aluehallintovirastosta. Haastattelulla pyrittiin selvittämään sitä, mitä tulee ottaa valvonnassa huomioon ja millaisia keinoja viranomaisilla on valvoa alennusmarkkinoinnin onnistumista.

Kolmannessa vaiheessa tutkittiin tapaustutkimuksen avulla muutamia eri myyjiä ja sitä, miten he ovat ottaneet 30 päivän säännön huomioon alennusmarkkinoinnissaan.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kuluttajat ovat jo jonkun verran huomanneet, että mainoksiin on ilmestynyt 30 päivän alimmasta hinnasta kertovia tekstejä. Vastaajista 60,6 % oli nähnyt yllä mainittuja ilmaisuja verkkomarkkinoinnissa. Vastaajista 58,5 % oli sitä mieltä, että merkintätapa luo luotettavamman mielikuvan alennusmarkkinoinnista.

Haastattelujen perusteella viranomaisilla on hyvät edellytykset valvoa lain noudattamista. Valvonnalla pyritään tehostamaan, että myyjät noudattavat voimassa olevaa lakia. Tapaustutkimus osoitti, että suurin osa satunnaisesti valituista tuotteista oli oikein hinnoiteltu. Pienessä osassa ilmoituksia, 30 päivän sääntöä ei ollut huomioitu ollenkaan, tai alennusprosentti oli laskettu väärin.

Kuluttajansuojalakiin on kirjattu kuluttajalle mahdollisuus vaatia myyjältä korvausta harhaanjohtavan markkinoinnin perusteella. Tutkimuksen perusteella, tämän kirjauksen toimivuus käytännössä nousee olennaiseksi kysymykseksi. Yksittäisen kuluttajan mahdollisuudet valittaa jo toteutuneesta kaupasta, joka on syntynyt harhaanjohtavan markkinoinnin seurauksena, ovat pienet. Oikeusprosessin riskit kuluttajalle voivat olla liian suuret suhteessa mahdolliseen hyötyyn. Kuluttajilla saattaa olla näkemys, että valittaminen tulee vain kalliiksi. Harhaanjohtavan markkinoinnin aiheuttamaa vahinkoa saattaa olla vaikea näyttää oikeudessa toteen.

Parempi huominen kuluttajatuotteiden hinnoittelussa

Alennusprosenttien ilmoittaminen on ollut aiemmin Suomessa suhteellisen villiä markkinaoikeiden asettamista uhkasakoista huolimatta. Esimerkiksi huonekalualalla kirjavat alennusprosenttikäytännöt ovat asettaneet eri toimijoita eriarvoiseen asemaan. Nyt lähes kaikki osapuolet toivovat tämän uuden lain selkeyttävän kuluttajatuotteiden alennushinnoittelua. Tämän uuden lain noudattamisesta hyötyvät kuluttajien lisäksi kaupanala, kun kirjavuus alennushinnoittelussa vähenee. Lakiin kirjattu 30 päivän sääntö on vielä suhteellisen uusi ja tietoisuus siitä on vasta karttumassa ja viranomaisten toimesta vaaditaan vielä vahvaa tiedottamista asiasta. Keskeistä muutoksen onnistumisen kannalta on, että muutos vakiintuu niin kuluttajien tietoisuuteen, kuin myyjienkin tapaan toimia.

Aiheeseen liittyvää