Energy Week2026 yhdisti riskienhallinnan opintojakson teorian käytäntöön

TEKSTI | Sari Saarikoski, Yue Zhang Vaaranmaa, Hoang Bach, Mutha Mereghgha, Sakhitha, Panagodage, Hashini, Alam, Khurshid, Celeste Lim
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026061066277

Miten riskienhallintaa opetetaan tavalla, joka yhdistää teorian, työelämän ja opiskelijoiden aidon osallistumisen? Tätä kysymystä pohdin Financing and Risk Management -opintojaksolla keväällä, kun opiskelijat osallistuivat Vaasa Energy Week -tapahtumaan ja toteuttivat yrityshaastatteluun perustuvan riskienhallinta-analyysin opintojakson tehtävänä.

Riskienhallinta nähdään yrityksen arjessa usein haastava osa-alueena, joka liittyy vakuutuksiin, raportointiin tai finanssialan sääntelyyn. Todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta: yrityksen kyvystä tunnistaa riskit, tehdä päätöksiä

Energy Week tarjosi erinomaisen oppimisympäristön

Opiskelijaryhmät haastattelivat tapahtuman aikana yritysedustajia ständeillä ja analysoivat yritysten toimintaympäristöä, keskeisiä riskejä sekä riskienhallinnan käytäntöjä. Eräs kohteeksi valikoitunut yritys toimii johdinsarjojen valmistajana. Jo pelkästään yrityksen toimintaympäristö osoitti opiskelijoille konkreettisesti, kuinka monimuotoista riskienhallinta nykypäivän teollisuudessa on.

Haastattelujen ja opintojaksolla opitun teorian pohjalta opiskelijat tunnistivat yrityksen keskeisiä riskejä useista eri näkökulmista. Taloudelliset riskit liittyivät erityisesti raaka-aineiden hintojen nousuun ja kasvaviin työvoimakustannuksiin. Strategisina riskeinä korostuivat kilpailun kiristyminen ja epävarmuus markkinoiden tulevasta kehityksestä. Operatiiviset riskit puolestaan liittyivät tuotannon tehokkuuteen, materiaalien jäljitettävyyteen sekä toimitusketjujen toimivuuteen.

Erityisen kiinnostavaa opiskelijoiden analyysissä oli se, kuinka vahvasti geopoliittiset tapahtumat vaikuttavat myös paikallisten yritysten arkeen. Ukrainan sodan vaikutukset tuotannon sijaintiin, toimitusketjuihin ja kustannusrakenteisiin konkretisoivat opiskelijoille, että riskienhallinta ei ole irrallinen teoria vaan osa globaalia liiketoimintaympäristöä.

Opintojakson näkökulmasta yksi tärkeimmistä tavoitteista oli auttaa opiskelijoita ymmärtämään ero teoreettisen mallin ja käytännön liiketoiminnan välillä. Riskienhallinnan teoriassa puhutaan usein järjestelmällisistä prosesseista, riskimatriiseista ja standardeista, kuten ISO 31000 -viitekehyksestä. Käytännössä yritysten riskienhallinta on kuitenkin usein jatkuvaa tasapainoilua resurssien, kilpailutilanteen ja nopeasti muuttuvien olosuhteiden välillä.

Opiskelijat havaitsivat analyysissään, että monet riskienhallinnan käytännöt olivat yrityksessä jo olemassa, vaikka niitä ei aina ollut formalisoitu selkeiksi prosesseiksi. Tämä oli tärkeä oivallus: riskienhallinta ei ole vain dokumentteja ja taulukoita, vaan ennen kaikkea organisaation toimintatapaa ja päätöksentekoa.

Myös vastuullisuus nousi vahvasti esille opiskelijoiden työssä. Yrityksen toiminnassa korostuivat materiaalien jäljitettävyys, tuotannon ympäristövaikutukset sekä kierrätysratkaisut. Opiskelijat tunnistivat, että vastuullisuus ei ole enää erillinen teema liiketoiminnassa, vaan olennainen osa riskienhallintaa ja kilpailukykyä. Yrityksen maine, asiakassuhteet ja markkina-asema voivat nykyisin heikentyä nopeasti, mikäli vastuullisuuteen liittyviä odotuksia ei pystytä täyttämään.

Pedagogisesta näkökulmasta opintojaksolla oli erityisen arvokasta opiskelijoiden aktiivinen rooli tiedon rakentajina. Oppiminen ei tapahtunut pelkästään oppitunneilla tai oppikirjojen kautta, vaan aidossa vuorovaikutuksessa yritysten kanssa. Samalla opiskelijat pääsivät harjoittelemaan työelämässä tarvittavia taitoja, kuten analysointia, ryhmätyöskentelyä, viestintää ja kriittistä ajattelua.

Monelle opiskelijalle Energy Week oli myös ensimmäinen kosketus Vaasan seudun energiateollisuuden ja valmistavan teollisuuden laajaan ekosysteemiin. Vaasa tunnetaan kansainvälisesti energia-alan keskittymänä, mutta tapahtuma auttoi opiskelijoita näkemään konkreettisesti, kuinka monipuolisesta yritysverkostosta alueen elinvoima rakentuu.

Samalla projektityö osoitti, kuinka tärkeää yhteistyö korkeakoulun ja työelämän välillä on. Yrityksille opiskelijaprojektit tarjoavat uusia näkökulmia ja mahdollisuuden keskustella tulevaisuuden osaajien kanssa. Opiskelijoille ne puolestaan avaavat realistisen kuvan työelämän vaatimuksista ja liiketoiminnan kompleksisuudesta. Voidaankin todeta, että riskienhallinta ei ole enää vain taloushallinnon erityisosaamista, vaan keskeinen osa jokaisen asiantuntijan työkalupakkia.

Aiheeseen liittyvää