Taustaa
Suomalainen jalkapallomaailma koki kolauksen, kun kaksi Veikkausliigan vakiojoukkueisiin viime vuosina lukeutunutta seuraa poistuivat liigaviheriöiltä. FC Hongan ja HIFK:n taustalla toimineet yhtiöt Esport Honka Oy sekä HIFK Fotboll Ab menivät molemmat hiljattain konkurssiin. Molemmat konkurssit tapahtuivat hyvin samoihin aikoihin. Hongan konkurssista uutisoitiin vuoden 2023 lopussa ja HIFK:n konkurssista puolestaan vuoden 2024 alussa. (STT, 2023; Pusa & Knuuttila, 2024.) Suomalaisten jalkapalloseurojen taloudet ovat olleet yleisesti ottaen hyvin tiukoilla jo pidemmän aikaa. Vain harvat Veikkausliigaseurat pystyvät toimimaan voitollisesti. Yksi näistä on helsinkiläisseura HJK.
Tutkimus toteutettiin tunnuslukuanalyysillä
Hongan ja HIFK:n konkurssit muodostivat pohjan opinnäytetyötutkimukselle, jota ryhdyttiin työstämään seurojen konkurssien tuomasta näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää syyt Hongan ja HIFK:n taustayhtiöiden konkursseille ja miten ne olisi voitu estää.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui tunnuslukuanalyysi, joka laadittiin yhtiöiden tilikausien 2020-2022 tilinpäätöksistä laskettujen tunnuslukujen pohjalta. Tunnusluvut valittiin talouden eri osa-alueilta ja niillä tarkasteltiin kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Kannattavuuden tunnusluvuiksi valikoituivat liiketulos-, nettotulos- ja rahoitustulosprosentti. Vakavaraisuuden tunnuslukuina käytettiin omavaraisuusaste- ja nettovelkaantumisasteprosentteja. Maksuvalmiutta kuvaamaan valittiin puolestaan quick ratio ja current ratio.
Tunnuslukuanalyysien tuloksia vertailtiin seurojen kesken. Tämän lisäksi tuloksia peilattiin sekä Alma Talentin tunnuslukujen viitteellisiin ohjearvoihin että HJK Oy:n samalta tarkastelujaksolta laskettuihin tunnuslukuihin. HJK:n tunnuslukujen tarkoitus tutkimuksessa oli havainnollistaa seuraa, jonka taloudellinen tilanne oli ennakko-oletuksien mukaan parempi konkurssiyhtiöihin verrattuna. Tämän seurauksena HJK:n tunnuslukujen odotettiin olevan huomattavasti parempia konkurssiyhtiöihin verrattuna, mikä osoittautui tutkimustulosten perusteella oikeaksi. HJK:n tunnusluvut olivat omassa luokassaan verrokkeihinsa nähden kaikilla muilla tutkimuksen osa-alueilla ja tilikausilla lukuun ottamatta tilikauden 2020 heikohkoa tulosta, joka ajoi yhtiön kannattavuuden tunnusluvut miinusmerkkisiksi.
Tutkimuksesta saatuja tuloksia
Tutkimustulokset osoittivat, että ennakko-oletuksiin nähden yhtiöiden tunnusluvut erosivat yllättävän paljon toisistaan etenkin vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden lukujen osalta. HIFK:n tulokset osoittautuivat näillä osa-alueilla huomattavasti heikommiksi Hongan vastaaviin lukuihin verrattuna.
Vakavaraisuuden tunnusluvuissa merkittävimmäksi erottavaksi tekijäksi yhtiöiden välillä kehkeytyi oma pääoma. HIFK:n oma pääoma oli tarkastelujakson aikana vahvasti miinusmerkkinen johtuen edellisten tilikausien tappioista. Yhtiö teki tappiota myös jokaisella tutkimuksessa mukana olleella tilikaudella. Yhtiöllä oli myös enemmän vierasta pääomaa tutkimuksen muihin yhtiöihin verrattuna, mikä osaltaan heikensi sen tunnuslukuja entistä huonompaan suuntaan.
Myös Hongan tilinpäätökset sisälsivät huomattavasti edellisiltä tilikausilta tulleita tappioita, minkä lisäksi yhtiön tilikaudet 2021 ja 2022 olivat tappiolliset. Hongan oma pääoma sisälsi kuitenkin hyvin suuret osuudet SVOP-rahaston eli sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varoja, jotka nostivat yhtiön oman pääoman plusmerkkiseksi tilikausien tappioista huolimatta.
Myös HIFK:n tilinpäätöksistä löytyi SVOP-rahasto, mutta sen varojen määrä ei ollut riittävä nostamaan omaa pääomaa plussan puolelle millään tarkastelussa olleella tilikaudelle. Näin ollen Hongan tunnusluvut saivat parempia arvoja HIFK:n lukuihin verrattuna. Yhtiöllä ei myöskään ollut tilinpäätöstiedoissa lainkaan korollista vierasta pääomaa.
Kannattamaton liiketoiminta
Yhteistä konkurssiseurojen tunnuslukuanalyysien tutkimustuloksissa oli kannattavuuden tunnusluvuista saadut heikot tulokset, jotka osoittautuivat tapahtuneiden konkurssien kannalta merkittävimmiksi tekijöiksi. Yhtiöt olivat tehneet liian suuria tappioita liian pitkään, jonka myötä tapahtuneet konkurssit on helppo ymmärtää. Tilinpäätösten tarkastelu osoitti, että kummankaan yhtiöin liiketoiminnasta saadut tuotot eivät olleet riittäviä suhteessa liiketoiminnasta aiheutuviin kuluihin.
Huomion arvoista oli myös se, että yhtiöiden liiketoiminnoista aiheutuvia kuluja ei oltu pystytty riittävästi karsimaan verrattuna liiketoiminnasta saatujen tuottojen vähentymiseen tarkastelujakson aikana. Kulut olivat pikemminkin pysyneet hyvin samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan.
Hongan kohdalla yksi merkittävä syy konkurssille oli paljon spekulaatiotakin saaneen stadionhankkeen toteutumisen jatkuva viivästyminen. Olisiko tämä ollut riittävä teko mahdollisen liiketoiminnan elpymisen kannalta, jotta konkurssi olisi voitu välttää? Uudenkarhea stadion olisi voinut houkutella uutta asiakaskuntaa, jonka myötä Hongan ottelutapahtumien katsojamäärien kasvu olisi näkynyt myös yhtiön liikevaihdossa lipputulojen muodossa. (Virtanen, 2023; HIFK Fotboll, 2024.)
Lopuksi
Yhtiöiden tilinpäätösten tarkastelu toi hyvää näkökulmaa ja kriittistä suhtautumista etenkin kannattavuuden tunnuslukujen tarkasteluun. Kannattavuuden osa-aluetta voidaan pitää tietynlaisena elinehtona liiketoiminnalle, sillä ennemmin tai myöhemmin yrityksen varat tulevat loppumaan, jos tappioita tehdään tilikausi toisensa jälkeen. (Alma Talent, 2024.)
