Toista kotimaista yli kielirajojen – insinööriopiskelijoiden kokemuksia tandemprojektista

Projekti Högskoletandem för ingenjörer toteutettiin syyslukukaudella 2020 ja siihen osallistui noin sata Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian insinööriopiskelijaa. Projektissa toista kotimaista kieltä opiskeltiin tandem-menetelmän avulla, joka tarjoaa opiskelijalle tehokkaan ja autenttisen tavan oppia kieltä. Lisähaastetta projektille aiheuttivat koronan tuomat rajoitteet lähitapaamisille ja tästä syystä tapaamiset kahden korkeakoulun välillä toteutettiin virtuaalisesti. Tandemprojektin puitteissa opiskelijat saivat myös tutustua Vaasan seudun teollistumiseen ja historiaan sekä kaksikieliseen kulttuuriympäristöön toisella kotimaisella kielellä. Hankkeen lopussa opiskelijoilta kerättiin loppupalaute toteutuksesta, ja tulokset olivat hyvin rohkaisevia.

TEKSTI | Katariina Savolainen ja Lotta Saarikoski
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103177634

Tandemopetus aloitettiin Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä jo vuoden 2013 kevätlukukaudella, jolloin ensimmäinen Tandem-toteutus toteutettiin Kauppakamarin apurahalla VAMK:n ruotsinkielen lehtoreiden Sari Isokankaan ja Katariina Savolaisen ja Novian lehtorin Anna Korhosen yhteistyönä ja ideoimana. Jo tuolloin huomasimme menetelmän toimivuuden toisen kotimaisen kielen opetuksessa ja halusimme lähteä kehittämään sitä. Siitä lähtien tandemkursseja  on toteutettu insinööriopiskelijoille joka vuosi Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön ja Yrkeshögskolan Novian välisenä yhteistyönä. Lehtori Emilia Vikfors on ollut Novialta mukana hankkeessa viime vuosina. VAMK:ssa Tandem-kursseja ovat pitäneet lehtorit Isokangas ja Savolainen. Tandemopetusprojektit on vuosien mittaan järjestetty yksinomaan hankeapurahojen tuella ja vuosien mittaan kursseja on kehitetty eri teemoin. Hankkeita ovat tukeneet Pohjanmaan kauppakamarin lisäksi Vaasan Aktiasäätiö ja Gustaf Swanljungin säätiö.

Tandem-menetelmässä molempien kieliryhmien opiskelijat muodostavat keskenään niin sanotun tandemparin ja puhuvat puolet ajasta ruotsia ja puolet ajasta suomea. Luokkatandem on yhteistyötä kahden erikielisen oppilaitoksen, kahden toisen kotimaisen kielen opettajan ja kahden opetusryhmän välillä. (Karjalainen & Pörn 2015, 102.) Opettajat suunnittelivat etukäteen tiettyihin teemoihin liittyvät tehtävät, jotka on mukautettu oppimistilanteeseen. Tandemtapaamisissa käsitellyt aiheet liittyivät keskeisesti kurssin teemoihin kuten esimerkiksi koulutuksesta ja opinnoista kertomiseen, työelämään, kotipaikkakunnan esittelyyn ja kesälomamatkan suunnitteluun. Tandemtapaamisissa opiskelijat saivat suullisten tehtävien lisäksi työstää yhdessä tandemparinsa kanssa myös joitakin kirjallisia tehtäviä. Opettajien rooli oli ohjata tapaamisten kulkua ja antaa opiskelijoille tukea tarvittaessa.

Kielenoppimistapoja on monia ja luokkatandem-menetelmä kuuluu ns. muodollisten menetelmien kategoriaan, kun taas esim. vapaassa sivistystyössä usein käytetty Tandem-metodi on ns. luonnonmukainen oppimistapa (kuva 1).

”Luomumenetelmiin” (nature) kuuluvat kielen oppiminen vapaa-ajalla, vieraskielinen sisältöopetus, vieraskieliset kurssit ja koulutusohjelmat sekä tandem. Muodollisiin menetelmiin (nurture) kuuluvat kielenopetuskurssit, alakohtainen kielenopetus, perinteiset kielikurssit sekä luokkatandem-menetelmä.
Kuva 1. Kielenoppimistavat korkeakoulutuksessa (mukaeltu Rauto & Saarikoski 2008, 14).

Projektin ensisijainen tavoite oli tarjota opiskelijoille mahdollisuus harjoittaa suullista kielitaitoa aidossa vuorovaikutuksessa toisen samanikäisen kanssa. Yleensä huomio on tavattu kiinnittää kielelliseen ilmaisuun, vaikka usein tärkeämpää on vuorovaikutustilanteiden sosiaalisuus. (Juurakko & Airola 2002, 108.) Tavallisilla oppitunneilla vieraan kielen suullinen harjoittelu tapahtuu usein samankielisen oppijan kanssa, jolloin tilanne on tietyllä tapaa teennäinen. Nyt opiskelijat saivat natiivipuhujalta kielellisen mallin ja saivat myös välittömän palautteen omasta tuotoksestaan. Joillekin opiskelijoille olikin ensimmäinen kerta, kun kieltä pääsi käyttämään ns. tositilanteessa.

Koronapandemiasta johtuen tandemtapaamiset Vamkin ja Novian kone- ja sähkötekniikan opiskelijoiden välillä järjestettiin virtuaalisesti videoneuvottelupalvelu Zoomissa. Pieniltä teknisiltä ongelmilta ei täysin vältytty, mutta yleisesti ottaen tapaamiset sujuivat hyvin ja opiskelijat pääsivät harjoittelemaan toista kotimaista parinsa kanssa virtuaalisten tehtävien avulla. Opiskelijat tutustuivat omaan pariinsa jo ennen ensimmäistä Zoom-tapaamista lähettämällä toisilleen lyhyen esittelyvideon itsestään toisella kotimaisella.  

Lähtötilanne – alkukysely tandemprojektin alussa

Hankkeen alussa suomenkieliset opiskelijat täyttivät Forms-kyselyn, jossa kartoitettiin mm. heidän odotuksiaan ennen tandemkurssia sekä heidän aiempia kokemuksiaan toisen kotimaisen kielen käytöstä. Kuten kuvasta 2 käy ilmi, oli ruotsia aiemmin lukiossa ja ammattikoulussa opiskelleita melkein yhtä paljon. Monilla opiskelijoilla oli näin ollen melko matala lähtötaso kielessä ennen projektia.

Missä kouluissa olet opiskellut ruotsia? Valitse 1 tai useampi vaihtoehto.
44 opiskelijaa kyselyyn vastanneista on opiskellut ruotsia peruskoulussa, 23 opiskelijaa lukiossa ja 24 opiskelijaa ammattikoulussa. Ammattikorkeakoulussa ruotsia on lukenut aiemmin yksi opiskelija. Kukaan kyselyyn vastanneista ei ole lukenut ruotsia yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa.
Kuva 2. Opiskelijoiden aiemmat ruotsinopiskelupaikat.

Kyselyssä tiedusteltiin myös, millaisia aiempia kokemuksia opiskelijoilla on ruotsin kielen opiskelusta. Suurimmalla osalla ei ollut positiivisia eikä negatiivisia kokemuksia (kuva 3). Tandemprojektin yksi tavoite oli lisätä osallistujien opiskelumotivaatiota toista kotimaista kieltä kohtaan ja loppupalautteiden perusteella tässä onnistuttiinkin.

Millaisia kokemuksia sinulla on ruotsin kielen opiskelusta? Valitse vain yksi.
Kyselyyn vastanneista yhdellä opiskelijalla oli erittäin positiivisia kokemuksia ja kuudella opiskelijalla positiivisia kokemuksia. 30 opiskelijalla ei ollut positiivisia eikä negatiivisia kokemuksia. Seitsemällä opiskelijalla oli negatiivisia ja kolmella opiskelijalla erittäin negatiivisia kokemuksia ruotsin kielen opiskelusta aiemmin.
Kuva 3. Aiemmat kokemukset ruotsin kielen opiskelusta.

Opiskelijoilta kysyttiin myös, tarvitseeko heidän mielestään Vaasassa osata ruotsia. Useimmat kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä, että ruotsia tulee osata ja ainoastaan viiden opiskelijan mielestä ruotsia ei tarvitse osata työelämässä (kuva 4). Opiskelijat siis tietävät, että ruotsin kielen taitoa arvostetaan monissa työpaikoissa Vaasan seudulla ja halusivat osallistua projektiin, jossa ruotsin kielen valmiuksia voi parantaa mukavalla ja tehokkaalla tavalla. 

Tarvitseeko mielestäsi Vaasassa osata ruotsia työelämässä?
26 kyselyyn vastanneen opiskelijan mielestä ruotsia tulee osata työelämässä Vaasassa. Viiden kyselyyn vastanneen opiskelijan mielestä ruotsia ei tarvitse osata. 16 opiskelijaa ei osaa sanoa kantaansa asiaan.
Kuva 4. Ruotsin kielen merkitys vaasalaisessa työelämässä.

Kurssin tulokset – loppupalautekysely

Projektin lopuksi suomenkieliset opiskelijat täyttivät palautekyselyn, jossa heiltä kysyttiin mm. heidän mielipiteitään tandemprojektista. Ihan kaikki opiskelijat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Saatu palaute oli voittopuolisesti positiivista ja opiskelijat kokivat tandem-menetelmän olevan mielekäs tapa oppia kieltä. Projektista olisi tosin saanut vielä enemmän irti, mikäli tapaamiset olisi voitu toteuttaa kasvokkain. Kuten alla olevasta kuvasta 5 käy ilmi, oli valtaosa opiskelijoista sitä mieltä, että tandem toimii paremmin tai paljon paremmin tapana oppia ruotsia verrattuna perinteiseen opetukseen.

Miten luokkatandem toimii mielestäsi tapana oppia ruotsia verrattuna perinteiseen opetukseen?
Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 26 oli sitä mieltä, että luokkatandem toimii paremmin verrattuna perinteiseen opetukseen ja viiden opiskelijan mielestä luokkatandem toimii paljon paremmin verrattuna perinteiseen opetukseen. 12 opiskelijan mielestä luokkatandem toimii yhtä hyvin kuin perinteinen opetus. Yhden opiskelijan mielestä luokkatandem toimii huonosti verrattuna perinteiseen opetukseen. Kukaan kyselyyn vastanneista ei ollut sitä mieltä, että luokkatandem toimii hyvin huonosti verrattuna perinteiseen opetukseen.
Kuva 5. Luokkatandemin toimivuus menetelmänä.

Opiskelijat saivat antaa myös sanallista palautetta projektista ja monien mielestä parasta oli nimenomaan suullisen kielitaidon oppiminen ja tutustuminen tandempariin. Opiskelijat kokivat projektin antaneen myös hyvän pohjan pakollista ruotsin kurssia varten, jossa suoritetaan lakisääteinen suullinen ja kirjallinen virkamiesruotsi. Seuraavassa muutamia suomenkielisten opiskelijoiden kommentteja projektin hyvistä puolista:

”Novialaisten kanssa puhuminen nyt ainakin opettaa paljon, kun pystyvät heti korjaamaan, jos tulee jotain virheitä.”

Suullinen oppiminen on ollut tehokasta tällä kurssilla!”

”Ruotsin puhuminen, sillä oppinut parhaiten ja saanut rohkeutta puhua. Kieliopin kertaus oli tarpeellista.”

“Ruotsin kieli on kehittynyt huomattavasti, kun on saanut puhua parin kanssa. Ennen en ole juurikaan puhunut ruotsia kenekään kanssa.”

”Tutustuminen tandempariin. Toisia kieliä puhuvien ihmisten kanssa puhuminen on aina mielenkiintoista.”

Oli mukava huomata, että tandemprojekti voitiin toteuttaa koronapandemiasta huolimatta. Asioita täytyi vain miettiä uudesta näkökulmasta ja hyödyntää virtuaalisen oppimisympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Projektin yksi keskeisimmistä anneista oli se, että sen avulla päästiin murtamaan kielirajoja ja opiskelijat saivat ymmärrystä siitä, millainen merkitys molemmilla kotimaisilla kielillä on kaksikielisessä elinkeinoelämässä. Opiskelijat myös oivalsivat, että vierasta kieltä ei tarvitse puhua täydellisesti tullakseen ymmärretyksi ja tämä lisäsi monien rohkeutta käyttää toista kotimaista kieltä.

Alun perin tänä lukuvuonna 2020-2021 yhtenä uutena erityistavoitteena projektissa ollut alueen suomenruotsalaiseen kulttuuriin tutustuminen onnistui koronaepidemian vuoksi osittain, koska Wasa Teateriin jo varattu teatterivierailu (Ayn – katastrofal kontorskomedi) jouduttiin harmillisesti perumaan teatterin mennessä koronan vuoksi kiinni. Museovierailu Pohjanmaan museoon sekä alueen teollisuushistorian vierailijaluento pystyttiin kuitenkin toteuttamaan. Projekti oli kaikille osapuolille kaikkiaan opettavainen ja antoisa kokemus. Kiitämme kaikkia rahoittajia hankkeen mahdollistamisesta.

Lähteet
  • Juurakko, T. & Airola, A. 2002. Tehokkaampaan kielenoppimiseen. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulutuksen kuntayhtymä.

  • Karjalainen, K. & Pörn, M. 2015. Luokkatandem kieltenopetuksen mallina. Teoksessa A-K Mustaparta (toim.). Kieli koulun ytimessä – näkökulmia kielikasvatukseen. 101-109. Viitattu 1.3.2021: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/176255_kieli_koulun_ytimessa_nakokulmia_kielikasvatukseen.pdf

  • Rauto, E. & Saarikoski, L. 2008. Breaking the Barrier between Content and Language in Tertiary Education. Teoksessa E. Rauto & L. Saarikoski (toim.). Foreign – Language Medium Instruction in Tertiary Education: a Tool for Enhancing Langauge Learning. 13-21. Vaasan ammattikorkeakoulun julkaisuja Research reports A1. Vaasa: Vaasan ammattikorkeakoulu.

Aiheeseen liittyvää