Luova tekoäly on viimein tullut laajaan käyttöön ChatGPT -sovelluksen muodossa. Kiinnostuksesta kertovat myös käyttäjäluvut – edellä mainittu ja myös tunnetuin kielimalli onnistui vain viidessä päivässä keräämään yli miljoona käyttäjää (Browne, 2023) sekä 100 miljoonaa käyttäjää kahdessa kuukaudessa (Hu, 2023).
Tekoälystä on puhuttu pitkään yrityksissä sekä julkisessa keskustelussa niin yksittäisten tehtävien toteuttajana kuin kansantalouden pelastajanakin. Tekoälyn ottaessa merkittäviä harppauksia eteenpäin on nostettu esiin pelkoja niin työpaikkojen menetyksestä kuin tuloerojenkin kasvamisesta (Greenhouse, 2023).
Rohkaisevampia puheenvuoroja on käytetty viime aikaisissa uutisissa muun muassa Helsingin Sanomissa ja Harvard Business Review’ssa, jotka kuvailevat kielimallien toimivan tehokkuuden kasvattajana sparraajan tai valmentajan tapaan tuoden uusia näkökulmia (Kuokkanen, 2023; Tiainen & Peltomäki, 2023) tai auttaen ihmisiä muun muassa kirjoittamaan paremmin (Agrawal ym., 2022).
Mikä siis on ihmisten tulevaisuus työpaikoilla?
Tutkimusta aiheesta on luonnollisesti vasta vähän, mutta muun muassa tietojärjestelmätieteen merkittäviin julkaisuihin kuten MIS quarterlyyn ja Information Systems Researchiin on jo julkaistu tutkimusartikkeleita tekoälyn kanssa työskentelystä.
Koska tietojärjestelmätiede on keskittynyt vahvasti juuri ihmisen määrittelemien tehtävien etusijaisuuteen Baird & Maruping (2021) teorisoivat tietojärjestelmätieteelle uudenlaista lähestymistapaa aktiivisia ja itsenäisiä tietojärjestelmiä silmällä pitäen. Heidän mukaansa ihmiskeskeinen raami ei enää ole riittävä itsenäisesti toimivien järjestelmien kannalta. Tällaiseksi he mainitsevat muun muassa chatbotit, joksi myös ChatGPT luokitellaan (Baird & Maruping, 2021).
Tarkasteltaessa ihmisen ja tekoälyn tehokkuutta Fügener ym. (2022) ovat tutkimuksessaan löytäneet viitteitä ihmisen ja tekoälyn kykenevän suoriutumaan paremmin tehtävistään kuin tekoäly yksin. Näin ollen ihmiset eivät ole välittömästi katoamassa työpaikoilta, mutta ihmisten tulee oppia työskentelemään tehokkaasti tekoälyn kanssa. Samaisessa tutkimuksessa Fügener kumppaneineen toteaa tekoälyn päihittämisen olevan mahdollista vain silloin kun tekoäly delegoi tehtäviä ihmiselle. Ihmisen havaittiin olevan heikko delegoimaan tehtäviään tekoälylle, jolloin tehokkuus kärsi. Nykyinen ChatGPT on erittäin itsenäinen toimija, mutta toistaiseksi kielimalli ei kykene delegoimaan tehtäviä ihmiselle vaan jatkaa perinteisten tietojärjestelmien tavoin työskentelemistään ihmisen määrittelemien tehtävien mukaisesti.
Selvää on, että uusia lähestymistapoja ja määritelmiä työlle tarvitaan työn muuttaessa muotoaan erilaisten tekoälysovellusten muovatessa työmarkkinoita. Ihmisen rooli ainakin toistuvan työn osalta on siirtymässä rajatapausten tulkitsemiseen. Kuten taloustieteen Nobel-palkinnon voittaja Daniel Kahneman asian ilmaisi ”Clearly AI is going to win. How people are going to adjust is a fascinating problem” (Adams, 2021).
React2Market-projektin toteuttaa Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus MUOVA. Projekti on käynnistynyt 1.10.2021 ja se kestää 31.08.2023 saakka. Projektia rahoittavat Euroopan unionin ESR – Euroopan sosiaalirahasto sekä Vaasan ammattikorkeakoulu. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
