Koronaviruspandemia vaikutti Vaasan kaupungin liikuntatoimiin. Valtion määräämillä rajoituksilla sekä ohjeistuksella aiheutettiin haasteita muun muassa liikuntapalveluiden tarjoamisessa. Rajoituksista tiedottaminen oli hankalaa, koska ohjeistukset muuttuivat jatkuvasti. Nuorten liikuntamahdollisuuksia rajoitettiin esimerkiksi monien liikuntapaikkojen sulkeutuessa. Vamialla toteutettiin määrällinen kyselytutkimus, jossa kartoitettiin nuorten liikuntatottumusten muutoksia koronapandemian aikana. Opinnäytetyö sisälsi yhden avoimen kysymyksen, johon vastaajat saivat kertoa, miten pandemia on vaikuttanut heidän liikuntatottumuksiinsa. Vastauksia saatiin yhteensä 79 kappaletta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Vamian opiskelijat kaipasivat eniten kuntosalien aukioloa. Positiivista oli, että opiskelijat eivät kokeneet koronaviruspandemian vaikuttaneet merkittävästi heidän liikuntatottumuksiinsa. Artikkelin tulokset perustuvat terveydenhoitajaopiskelijoiden Essi Halosen ja Karita Pirhosen opinnäytetyöhön sekä Vaasan kaupungin liikuntavastaavan haastatteluun.
Opiskelijoiden liikuntatottumukset
Liikunta- ja terveystottumukset ovat vaikutukseltaan merkittäviä. Nuorten keskuudessa hyvinvointi on parantunut, mutta liikuntatottumukset ovat huonontuneet. Kuilu paljon liikkuvien ja vähän liikkuvien välillä kasvaa koko ajan. (THL 2019.) Liikuntakasvatuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus liikunnalliselle elämäntyylille läpi elämän (UKK 2020).
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että suurin osa toisen asteen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista liikkui vapaa-ajallaan myös koronapandemian aikana. Päivänkohtaisessa liikuntamäärässä oli enemmän vaihtelua. Nuoret harmittelivat erityisesti kuntosalien kiinni menoa vaikkakin suurin osa heistä harrasti myös muita liikuntamuotoja. Naisten liikuntaharrastukset keskeytyivät enemmän kuin miesten ja täysi-ikäisten enemmän kuin alaikäisten. Positiivisena havaintona on, että enemmistö vastaajista ei kokenut koronapandemian muuttaneen aiempia liikuntatottumuksiaan huonompaan suuntaan.
Haasteet liikuntavastaavan työssä pandemian alla
Liikuntavastaavan kanssa toteutettu haastattelu antoi arvokasta tietoa siitä, miten Covid-19 pandemia vaikutti eri liikuntamuotojen tarjontaan Vaasan kaupungissa. Haastattelut osoittivat, että pandemia vaikutti liikuntavastaavan työhön rajusti ja toi mukanaan haastetta. Rajoitusten ja sulkemisten myötä oli pohdittava kaikkia erilaisia tilanteita ja niiden toteuttamista käytännössä. Päätökset oli tehtävä nopeasti rajoitusten muuttuessa eikä jahkailuun ollut aikaa. Esimerkiksi liikuntatiloissa henkilömäärien rajoittaminen, niistä tiedottaminen ja kävijämäärien kontrolloiminen oli haastavaa. Lisäksi ohjeistukset olivat ristiriitaisia ja saattoivat muuttua yhtäkkiä, mikä teki työstä entistä ongelmallisempaa. Pandemian vaikutukset liikunta-alan toimijoihin ovat kiistattomat. Kuntakohtaisia eroja on ollut varsin paljon ja osa alojen toimijoista on jopa menettänyt työnsä. (Valtion liikuntaneuvosto 2023.)
Vaasan kaupunki oli aktiivisesti mukana toteuttamassa valtion antamia rajoituksia koronaviruspandemian aikana. Valtioneuvostosta tiedotettiin ajankohtaisista rajoituksista. Rajoitukset vaikuttivat myös nuorten liikuntatottumuksiin. Rajoitusten myötä jouduttiin sulkemaan monia liikuntapaikkoja, kuten kuntosaleja ja sisäliikuntapaikkoja, mikä rajoitti omalta osaltaan nuorten liikuntamahdollisuuksia. Vaikutus näkyi myös monien seurojen ja harrastusryhmien toiminnassa. Etäopiskelu ja kotona oleskelun lisääntyminen saattoivat olla yhteydessä nuorten liikuntatottumuksiin.
Tiukka valvonta ja rajoitusten toteutus aiheuttivat haasteita Vaasan kaupungille ja hallitukselle. Rajoitusten tiukentaminen sekä purkaminen aiheuttivat epävarmuutta ja hämmennystä niin alan toimijoista kuin nuorilla itselläänkin. Epätasa-arvon tunne ja ristiriitatilanteet olivat myös pinnalla. Nuorten liikunnan polarisaatio eli jakautuminen on lisääntynyt pandemian aikana, osittain myös kuntakohtaisten rajoitusten erojen myötä. (Valtion liikuntaneuvosto 2020.)
Koronapandemian aikana työskentely on opettanut monia tärkeitä asioista. Se on korostanut tarvetta joustavuudelle ja sopeutumiskyvylle, koska tilanteet muuttuivat nopeasti ja ennakoimattomasta. Yhteistyö ja selkeä kommunikointi oli merkityksellistä, kun eri tahojen välillä oli tarpeen selvittää ristiriitaisuuksia ja sopeuttaa toimintaa uusiin vaatimuksiin. Pandemia-aika on korostanut tärkeyttä työpaikan terveys- ja turvallisuusohjeiden noudattamisessa sekä henkilöstön hyvinvoinnin tukemisessa. (Lehtonen 2023.)
Lopuksi
Varhaisessa iässä opituilla hyvillä liikuntatottumuksilla on terveyteen suora yhteys. Projektin avulla voidaan kehittää parempia tapoja edistää nuorten liikkumista ja tarjota heille enemmän mahdollisuuksia myös poikkeusoloissa. Liikunnalla on monia positiivisia vaikutuksia elämään kuten esimerkiksi koulumenestykseen, hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin. Liikunnan tukeminen on äärimmäisen tärkeä osa jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen toimintaa. Yhteiskunnallisesti vältytään monilta kustannuksilta, kun motivoidaan nuoria ja lapsia liikkumaan jo pienestä pitäen. Parhaassa tapauksessa taataan nuorille parempi mielenterveys sekä ehkäistään pitkäaikaissairastumisia. Ennakointia sekä tasa-arvon lisäämistä voidaan toteuttaa jokaisen hoitajan vastaanotolla. Terveydenhuollon tulee puuttua näihin asioihin ajoissa ja taata riittävät resurssit ongelmien ehkäisemiseksi.
