Karina Björninen
Tervetuloa kuuntelemaan hyvinvointi vaakalaudalla podcast sarjan uutta tuotantokautta podcast sarjassa. Sosionomiopiskelijat käsittelevät opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia aiheita rohkealla otteella. Sarja on tuotettu eri ikäisten mielenterveystyön osaamisen syventäminen opintojakson oppimistehtävänä. Minä olen Karina Björninen mielenterveys ja päihdetyön lehtori ja toivotan teille mielenkiintoisia kuunteluhetkiä meidän hyvinvointi vaakalaudalla season kolme sarjan parissa.
Katinka 2
Hei, täällä on Katinka.
Lassi 3
Ja täällä on Lassi.
Anisa
Hei Anisa
Atte
Ja Atte
Katinka
Meillä on tässä jaksossa aiheena parisuhde kuormitustekijä vai voimavara. Väestöliiton perhebarometri viime vuonna kertoo. Että korkeakoulun käyneistä ihmisistä parisuhteessa on lähes 75%. Mitä ajatuksia tää herättää?
Lassi
Tässä kun on nyt täällä korkeakoulussa ollut jo useamman vuoden, niin. Ihan todenmukaiselta vaikuttaa täällä. Suurimmalla osalla tuntuu olevan kumppani ja sehän on tietysti hyvä asia ja siinä huomaa sen, että kun kuitenkin useammat korkeakouluun tulee joko heti tai aika pian esimerkiksi toisen asteen opintojen jälkeen. Niin se kertoo siitä, että aika nuorella iällä on kuitenkin kumppani löydetty, mikä on tietysti hyvä asia.
Katinka
Entäs Anisa ja Atte oletteko te kokenut, että parisuhteesta on ollut hyötyä teidän opinnoissa?
Anisa
No mä oon itse kokenut, että mulle on ainakin ollut hyötyä parisuhteesta näiden opintojen aikana. Mun kumppani tuo niinku paljon sisältöä siihen mun arkeen ja musta se on ainakin tosi ihanaa. Että se niin kuin jakaa mun elämää. Ja se tukee ja kannustaa ja on läsnä ja jopa vielä että tän kaiken opiskelun keskellä ja silläkin on ne omat opinnot. Toki väliaikaisia haasteita voi olla esimerkiksi just nää yhteisen ajan löytäminen, kun se asuu toisessa kaupungissa ja molemmilla saattaa olla niinku aika kiireisetkin aikataulut ajoittain. Mutta mun mielestä me ollaan toki selvitty siitä oikein hyvin. Ja nää on kuitenkin näitä asioita mihin ratkaisuna on niinku hyvä kommunikaatio sen toisen kanssa.
Atte
Joo mäkin koen, että tavallaan parisuhteesta on ollut enempi hyötyä ja tosi paljonkin hyötyä näissä opinnoissa, että sieltä on saanut tavallaan sellaista henkistä tukea ja kannustusta ja näkökulmia myös näihin opintoihin. Mun vaimo on myös sosionomi ja on valmistunut aikoja sitten, että se tuo tavallaan sieltä kentältä, näkökulmia ja ajatuksia ja sillä on niin kun visioita ja ideoita, että sen kanssa on pystynyt pallottelemaan aiheesta mitä me koulussakin käydään. Sitten se on auttanut myös tosi paljon ajanhallinnallisesti silleen, että tavallaan vapaa ajalla se on niinku säännöllistä, että milloin tavallaan tekee koulutehtäviä ja sitten loppuajan on sitten kumppanin tai harrastusten tai muiden mukana. Niin sitten ei koko ajan vaan kelaa niitä kouluasioita, että se auttaa myös siihen. Tosi paljon.
Katinka
Mitkä on teidän mielestä sellaisia tekijöitä? Mitkä tekee hyvän parisuhteen, että mistä hyvä parisuhde muodostuu?
Lassi
Kyllä se kommunikointi on siinä varmasti aika tärkeätä. Se että pystyy ihan kaikenlaisista asioista keskustelemaan. Silloin semmoisista vakavammista ja syvällisemmistä asioista kun sille on aikansa, mutta myös ihan kaikesta muuntyyppisestä arjesta ja mistä nyt ikinä juttua riittääkään. Sitä kuulee usein sanottavan, että joillekin se kumppani on vähän niinku paras ystävä, niin ei sitä oikein pääse muodostumaan. Jos ei kommunikointi toimi kunnolla.
Anisa 4
Joo. Mä oon kyllä aika samaa mieltä ton Lassin kanssa, mut mulle tuli mieleen sellainen, että mun mielestä niin kun yks hyvän parisuhteen pilari on että molemmat osaa olla toiselle se tuki ja turva. Tää tuki ja turva tosiaan mun mielestä lisää sellaista yleistä luottamusta siihen toiseen ja kun elämässä just kohdataan näitä haasteita tai voi olla tosi vaikeata niin sitten voi luottaa et se toinen on oikeasti ja aidosti siinä eikä se lähde mihinkään. Ja mä koen että se tuki ja turva kanssa niin kun lähentää niitä kahta ihmistä ja lisää sitten sen parisuhteen hyvinvointiin. Ja totta kai ei parane unohtaa sitä, että sitten tällainen tuki ja turva myös niinku auttaa rakentaa tai vahvistamaan sitä suhdetta, jossa voi olla sitten myös oma itsensä pelotta.
Atte 5
Joo tosi hyviä ajatuksia. Mä oon laittanut ylös tällaisen ajatuksen, kun vastaanottavaa sitoutumista toisen hyvään, kasvuun kehitykseen ja hyvinvointiin ja kukoistukseen. Eli siinä mulla on tavallaan niinku ajatuksena, että kun on sitoutunut toisen hyvään eli miettii, että mitä se toinen oikeasti haluaa, mitkä asiat kasvattaa sitä? Sitten sitten tavallaan toi kasvu ja kehitys, että mistä se toinen unelmoi, että ne unelmat ja näkemykset jää, kasvut jää niin kun se tulevaisuus olisi tavallaan samansuuntainen ja siihen pystyisi panostamaan täysin siihen hyvinvointiin ja kukoistukseen. Eli tavallaan että pystyisi tukemaan sitä toista. Olemaan sellainen kuin se toinen on, että se tavallaan niinku löytäisi sen oman tavan olla maailmassa. Mutta sitten mä oon myös ajatellut, että tossa mun ajatuksissa nuo alun sanat eli toi vastaanottava eli se, että sä et myöskään blokkaa sitä toista. Eli se toinen kumppani saisi myös osallistua sun hyvinvointiin sun kasvuun sun kehitykseen, että sä et tavallaan estä sitä. Toisaalta se olisi myös vastaanottavaa eli ei pakottavaa. Eli sä et niinku pakottaisi sitä toista sitoutumaan sun hyvinvointiin, vaan se saisi olla tavallaan yksilö ja vapaa siinä suhteessa. Mun mielestä se hyvä pointti on toi sitoutumisesta. Eli tavallaan kun sä sitoudut siihen että sä panostat siihen toiseen niinku päivästä toiseen, vuodesta toiseen, kuukaudessa toiseen, niin sitten se tavallaan toisi siihen parisuhteeseen kaiken hyvän ja kauniin, koska se tavallaan panostat siihen mikä on hyvää.
Katinka
Parisuhde voi myös rasittaa, jos siihen liittyy niitä kuormitustekijöitä, et yks tämmönen kuormitustekijä on väkivalta. Ja se ei tarkoita pelkästään sitä fyysistä ja henkistä väkivaltaa mitkä ehkä ekana tulee suurimmalla osalla mieleen. Että väkivallan muotoja on tosi paljon. Ja niitä voi olla myös esimerkiksi tämmöinen pakottava kontrollointi, mikä tarkoittaa sitä, että niinku kumppani määrittää sitä, että ketä sä saat nähdä. Mitä sä saat tehdä, että se on niin kun kontrolloi sitä sun sun elämää. Ja siihen voi liittyä sitten myös esimerkiksi digitaalista väkivaltaa. Ja nollalinjan sivuilla kuvataan, että digitaalinen väkivalta voi esimerkiksi näkyä niin, että seurataan toisen sijaintia, että voi olla että on sitten niinku laitettu joku tämmöinen tägi laukkuun tai autoon. Että näkee koko ajan että missä se toinen kulkee. Ja sitten väkivaltaa voi olla myös se, että niin kun pakottaa näyttämään puhelimen sisältöä, että esimerkiksi viestejä ja semmoista, että pyytää koko ajan nähdä ja käydä läpi sun puhelinta niin se on väkivaltaa. Ja se voi olla niinku että että vaikka käyttää semmoista veruketta siinä, että sanoo että pitää näyttää että todistaa niinku uskollisuuden (siinä suhteessa), mutta se on väkivaltaa. Mitä muita kuormitustekijöitä parisuhteessa voi olla?
Lassi
No monesti suhteissa voi olla semmoista riitelyä, joka ei oo ihan sama asia kuin väkivalta sitten, mutta siihen liittyy vähän samoja piirteitä kuitenkin. Elikkä kun siinä joutuu sitten miettimään tosi paljon, että mitä voi sanoa siellä tai mitä tehdä että tuleeko tästä nyt tappelua taas sitten sen kumppanin kanssa, joka mahdollisesti asuu siellä samassa talossa. Useinhan parisuhteessa ihmiset asuu yhdessä niin se on kyllä aika kamalaa asua varmasti, sillä jos on niin, että joutuu aina miettimään, että mitenköhän se nyt tähän reagoi. Tai mitä se nyt ajattelee kun mä tein näin ja näin tai sanoin tälleen. Ja mitäköhän tästä nyt sitten tapahtuu? Ja joillakin voi tulla siitäkin, että ne ei osaa kommunikoida keskenään siitä jos ne on eri mieltä joistakin asioista. Niitähän nyt ihan varmasti missä suhteessa hyvänsä tulee, ettei aina olla samaa mieltä jostain. Mutta tarviiko sen nyt mennä siihen, että ruvetaan tappelemaan siitä, eikö? Miten sitä nyt voisi jotenkin vähän rakentavammin käsitellä?
Anisa
Joo tossa oli taas tosi hyviä pointteja. Mulla on ehkä enemmän vähän tällainen aihe, mikä riippuu niinku tosi paljon ihmisestä ja niin kun. Mitä ne vaatii, mutta tota etäsuhde olisi se juttu mitä mikä mun mielestä on niin kun iso kuormitustekijä. Ja silloin tota siitä suhteesta saattaa puuttua tietynlainen läheisyys ja yhdessäolo väistämättäkin. Se on niinku silleen kun ei olla samassa kaupungissa ei voi nähdä tuosta noin vaan yleensä. Niin se vaatii enemmän töitä sen suhteen eteen sen toimivuuden takaamiseksi. Ja sitten kaikki se tunnemyllerrys mitä niinku siinä voi olla että tunteet heittelee ja sitten voi tulla näitä muita oheistunteita kuten helposti turhautumista, epävarmuutta, ikävää ja just laidasta laitaan eri tuntemuksia. Kuitenkin ehkä niinku sellainen negatiivisin asia mun mielestä. Voi olla, että sille toiselle saattaa tulla sellainen riittämättömyyden tunne sen toisenkin takia. Sanoilla tai teoilla voi vahingossakin osoittaa ja helposti tulla sellaita misinformation tyyppisiä tilanteita. Ja toki sitten yksinäisyys saattaa pelata isoakin roolia. Niinku vaikka olisikin siinä suhteessa, mutta kun ei se oo ihan sama kuin sellainen missä niinku voidaan olla toiselle+ sitten samassa kaupungissa ja nähdä melkeinpä koska tahansa.
Atte
Joo. Mä haluaisin nostaa suhteen ongelmista tai kuormitustekijöistä päihteiden käytön, että siinä voi tulla tosi tosi tosi monenlaisia ongelmia. Ja sitten siihen tavallaan liittyy paljon sitä juomisen salailua ja sitten toisen syyttelyä. Siinä tietenkin luottamus voi vähentyä tosi paljonkin, jos se tavallaan niinku päihteiden käyttö tai juominen tai tällainen on niin kun ongelma. Ja sitten se aiempi ilo ja onni ja sellainen läheisyys myös saattaa alkaa puuttumaan. Tuosta väestöliiton sivuilta niin siellä neuvotaan, että se asia kannattaa ottaa esille kun tulee hyvä tilaisuus ja se kannattaa myös huomioida niinku omat tunne tunteet ja millainen tunnetila on silloin kun lähtee käymään sitä keskustelua läpi oman kumppaninsa kanssa. Sitten toinen hyvä neuvo mitä löytyy oli se, että hae myös itsellesi apua vaikka juovaa puoliso ei hakisikaan. Eli tavallaan kannattaa muistaa niin kuin että apua on aina saatavilla ja lisää tietoa löytyy väestöliiton sivuilta.
Katinka
Ja nyt kun puhutaan tälleen vähän raskaammista asioista, niin on tosi hyvä, että jos siellä on kuuntelijoita jotka kokee että tää osuu niinku omaan tai jonkun läheisen tai ystävän tai jonkun tutun parisuhteeseen, että niissä voi olla näitä kuormitustekijöitä mistä ollaan puhuttu, niin just kaikille on saatavilla apua. Ja kannattaa ottaa puheeksi, että oli se sitten niinku oma asia niin kannattaa hakea apua ja puhua, mutta ihan voi ottaa sen niin kun ystävänkin kanssa sen puheeksi, että hei, että mä oon vähän huolissaan sun tilanteesta että se ei ikinä haittaa se että siitä puhuisi. Ja mikään asia ei ole niinku liian pieni. Et jos se huoli herää niin sitten kyllä kannattaa vähän kysyä että voisiko olla avuksi. Ja apua kyllä löytyy kaikille.
Lassi
Yks paikka mistä löytyy apua niin on rikosuhripäivystys. Siellä nettisivuilla on paljon tietoa tästä lähisuhdeväkivallasta, johon parisuhteetkin kuuluu. Jos nyt vaikka sillä ystävällä olisi ongelmia, niin voi hänen kanssa käydä näitä asioita läpi sieltä. Tai itsekin voi käydä niitä lukemassa. Siellä rikosuhripäivystyksessä voi asioida nimettömästi. Joko voi katsoa sieltä tietoa, että missä olisi lähin palvelupiste tai sitten siellä on chatti mihin voi kirjoittaa tai. Puhelinpalvelu rikosuhripäivystys, jonka numero on 116006. Siellä voidaan auttaa monissa asioissa, mutta kun tää on rikosuhripäivystys niin tässä ehkä saattaa vähän enemmän korostua nää rikosprosessiin liittyvät asiat, jotka voi olla tosi hankalia jos niitä joutuu yksin käymään läpi.
Anisa
Joo sitten mä olin ainakin nostanut tällaisen kun nää turvasuunnitelmat niinku yleisesti ja nehän on niinku tosi tärkeitä ja auttaa vaikeissa tilanteissa just niinku sellaisia ihmisiä tai perheitä ketkä niinku kokee väkivaltaa. Ja näitä tällaisia turvasuunnitelmia internetistä voi löytää niinku nettiturvakodin sivuilta ja sieltä löytyy ainakin tosi monenlaista turvasuunnitelmaa niinku parisuhteesta lapsille ja nuorille ja sitten taisi olla jotain niinku perhekohtaisiakin. Ja sitten taas eri tilanteissa oleville. Niin THLn sivuilta löytyy tosi sellainen selkeä perheväkivaltaa kokevalle niin kun aikuiselle jolla olisi sitten taas näitä lapsia ja itsensä huolehdittavana. Ja jokaisessa näissä jokainen näistä turvasuunnitelmista on tosiaan henkilökohtainen. Siellä on niinku yleensä kysymyksiä, johon sun pitää niinku itse vastata ja miettiä ratkaisua. Ja se auttaa niinku ennakoimaan sekä tunnistamaan niitä tilanteita, joissa voi olla sitten niinku sitä väkivallan uhkaa, kuten just nää riitatilanteet ja turvasuunnitelmassa. Niinku näitä kysymyksiä voi just olla esimerkiksi että. Mieti mihin mennään, jos on hätätilanne eli kehen sä voit olla niinku yhteydessä ja mikä käytös niinku siinä toisessa henkilössä on uhkaavaa. Milloin sä tiedät että sulla voi olla väkivallan uhkaa? Sitten mietitään myös näitä poistumisreittejä kotoa, että mistä sä pääset mahdollisimman nopeasti pois, jos se on sellainen tilanne, että tarvitsee lähteä ja minkälaista niinku turvasanaa myös te voisitte käyttää tietylle toiminnalle. Ja yleensä niinku tuolla THLn ainakin tossa perheväkivaltaa kokevalle niin kun turvasuunnitelmassa niin siellä oli ainakin sellainen pakkauslista lopussa missä niinku oltiin lueteltu tärkeimmät tavarat kuten rahaa passi että mitä kannattaa ottaa mukaan. Ja sitten oli totta kai hätänumerot ja sitten siihen täytetään, että mikä niinku olisi lähin turvakoti ja sen tiedot niin tää auttaa sitten siihen hommaan.
Atte
Jes tosiaan. Mulla on vähän tällainen kevyempi mielenterveystalolta. Tällainen parisuhteen omahoito-ohjelma. Niin tää omahoito-ohjelma on tällainen ilmainen omahoito-ohjelma, jonka löydät tosiaan mielenterveystalon nettisivuilta ja tän avulla te pystytte sun kumppanin kanssa käymään helposti läpi niinku parisuhteen niin kuin ongelmatilanteita. Sitten te pystytte kartoittamaan teidän että mihin te haluatte niinku edetä siinä parisuhteessa. Ja sitten tavallaan käydä niitä parisuhteen asioita läpi. Täällä on kaikennäköisiä tällaisia työkaluja, joiden kanssa avulla te pystytte tavallaan miettimään sitä teidän suhdetta ja mitä siinä on hyvää mitä huonoa, mitä kehitettävää. Ja sitten miten voi vaikka riidellä rakentavasti ja sitten miten pystyy lisäämään luottamusta parisuhteessa ja miten vaikka löytää uudestaan niinku tunneyhteys toiseen jossa on haalistunut tai vastaavia. Ja tää on tällainen tosi hyvä. Voin suositella kaikille melkein oikeastaan.
Katinka
Joo toi on kyllä hyvä työkalu. Sitten on myös tää nollalinjan maksuton auttava puhelin joka on siis 2 4 /7 käytössä. Sieltä vastaa aina tommoinen väkivaltatyön niinku ammattilainen. Ja tää on semmoinen auttavapuhelin että kun sä soitat sinne niin sun numero ei näy sille työntekijälle missään vaiheessa ja siitä puhelusta ei jää myöskään jälkeä, että se ei tule näkymään niinku esimerkiksi tota puhelinlaskulla tai muuten että että siitä ei jää tavallaan jälkiä että on sinne soittanut. Ja sinne saa kertoa siitä omasta tilanteesta just niin paljon kuin haluaa, että ei ole pakko kertoa omaa nimeä esimerkiksi jos ei halua eikä paikkakuntia tai tämmöistä, että se on niinku ihan itse saa kontrolloida että mitä kertoo. Tää nollalinjan auttava puhelinnumero on 080005005 nollalinjalla on myös tommoinen chatti. Se on niin kun auki maanantaista keskiviikkoon 9 -15 ja torstaista perjantaihin. 14-20. ja sitten tuolla on ollut nollalinjan nettisivuilla on myös niin kuin tietoa väkivallasta ja sen muodoista ja siellä on myös semmoinen pikaexit nappi mistä saa niin kuin että kun painaa niin sitten tulee googlen etusivu näkyviin, että että pääsee nopeasti poistumaan. Ja sitten jos sulla on semmoinen tilanne että sä koet että oot huolestunut siitä omasta käytöksestä ja oot itse väkivallan tekijä niin myös sulle on apua saatavilla.
Nyt voitaisiin palata vähän positiivisemmille vesille vielä tähän loppuun. Että voitaisiin vähän pysähtyä miettimään, että miten sitä omaa parisuhdetta voisi hoitaa ja vaalia.
Lassi
Yksi tärkeä asia on se, että löytää välillä semmoista kahdenkeskistä aikaa, vaikka olisi mitä koulua ja töitä ja muita juttuja niin semmoista, että ehtii vaan olla sen kumppanin kanssa tehdä jotain semmoista mikä on kummankin mielestä mielekästä ja kivaa mitä se sitten ikinä onkaan. Erityisesti se korostuu silloin jos on lapsia ja se on tietysti tosi hyvä asia, jos niitä on, mutta. Välillä on myös tärkeätä, että ehtisi viettää aikaa niin, että ne saisi hoitoon ja siinä pystyy sitä suhdetta rakentamaan ja vaikka keskittyä siihen, että voi jutella että miten tässä nyt on oikein viime aikoina elämä sujunut tai ihan mitä vaan mielessä liikkuu. Ja tietysti on hyvä myös välillä löytää semmoista ihan omaakin aikaa, että ehtii olla itsekseen tai millä tavalla nyt aikaa tykkääkään viettää. Ja silloin jos se luottamus siinä suhteessa on kunnossa niin. Eihän se silloin haittaa mitään, vaikka ei aivan joka hetki oltaisikaan toisen kanssa.
Anisa
Joo, mä olin nostanut sellaisen kun pienet arjen hyvät teot eli niillä niinku se toinen näyttää että se välittää. Ja nää voi olla niin kuin tekoja tai sanoja ne kanssa ylläpitää ja vahvistaa sitä suhdesta, vaikka ei niinku olisikaan niin paljoa aikaa koko ajan sille toiselle. Ja näitä voisi olla esimerkiksi sellainen, että kun toinen tulee pitkän ja raskaan työpäivän jälkeen kotiin. Ja on tosi väsynyt, niin sitten se huomaa että onpa kiva juttu kun toinen on tehnyt vaikka jääkaappiin valmiiksi ruokaa tai sitten toinen juttu voisi olla kanssa että. Niin kun jättää sinne ruokapöydälle vaikka jonkun tsemppiviestin jos sillä on niinku vaikka menee ihan ristiin työpäivät tai koulut niin sitten siitäkin tulee jo tosi kiva olo et ei sen tarvitse oikeasti olla mitään niin ihmeellistä edes. Että tähän käy just hali pienet palvelukset tai toisen ilahduttaminen niinku ilman mitään erityistä syytä ja se tekee sille toiselle niinku sellaisen arvostetun ja rakastetun olo tulee fiilis että niinku se toinen näkee sut ja sä oot tärkeä sille toiselle.
Atte
Joo tosi hyviä ajatuksia. Mä haluaisin nostaa tällaiset kun lahjat. Eli tavallaan kaikki tietää että miten hyvältä tuntuu saada joku pieni lahja tai yllätys tai tällainen, mutta sitten mä myös ajattelen, että parisuhteessa monesti se lahjan antaja hyötyy tosi paljon sitä lahjan antamisesta, koska silloin se, kun se alkaa pohtimaan että mitä se antaa sille toiselle, niin se alkaa pohtimaan, että millainen se toinen niin kun aidosti on. Mitä se toinen oikeasti haluaa ja mitä se kaipaa ja mistä se toinen tavallaan ilahtuu silloin kun sä niinku opit tuntemaan ja pohtimaan sitä toisen olemusta ja se syventää rakkautta, koska ethän sä voi rakastaa sitä mitä et tunne oikeasti ja sitten se toinen myös ilahtuu siitä ja sitten tavallaan. Eihän sen lahjan pakko ole aina ollut myöskään sellainen, että se olisi tosi spesiaali, että voihan se olla vaikka suklaata ja kukkia, että se kuitenkin viestii sitä että ajattelee sitä toista silloin kun ei näe ja sitten se tavallaan niin kun haluat tuottaa sille toiselle tavallaan hyvää mieltä myös tavallaan niinku arjen keskellä.
Katinka
Jes tässä oli meidän aiheet liittyen tähän parisuhteeseen. Kiitos kun kuuntelit.
Anisa, Lassi ja Atte
Kiitos.
Karina Björninen
Kiitos. Tämä oli hyvinvointi vaakalaudalla podcast. Kiitos kun kuuntelit. Toivottavasti käyt myös kuuntelemassa sosionomiopiskelijoiden podcast sarjan loputkin jaksot. Minä olen Karina Björninen. Muista pitää itsestäsi huolta, jottei sinun hyvinvointi joudu vaakalaudalle.
