Puhuja Karina
(Intro ja musiikki)
Tervetuloa kuuntelemaan Hyvinvointi vaakalaudalla season 3 podcast -sarjan uutta tuotantokautta. Tässä podcast –sarjassa sosionomiopiskelijat käsittelevät opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia aiheita rohkealla otteella. Sarja on tuotettu eri ikäisten mielenterveystyön osaamisen syventäminen -opintojakson oppimistehtävänä. Minä olen Karina Björninen, mielenterveys- ja päihdetyön lehtori ja toivotan teille mielenkiintoisia kuunteluhetkiä meidän Hyvinvointi vaakalaudalla season 3 -sarjan parissa.
(musiikkia)
***
Puhuja Jenna
Kuvittele tilanne, että sinut laitetaan 15 minuutiksi huoneeseen, jossa ei ole mitään virikkeitä muuta kuin painike, jota painamalla saat kivuliaan sähköiskun. Ottaisitko mieluummin sähköiskun vai olisitko omien ajatustesi kanssa 15 minuuttia?
(Välimusiikki)
Puhuja Jenna
Tervetuloa kuuntelemaan meidän podcast -jaksoa. Tämän jakson hostparina toimimme, minä Jenna ja minä Inka, ja meidän kanssamme keskustelemassa tänään on Saara, Roosa ja Pinja. Tässä jaksossa me keskustellaan tylsistymisestä, sen sietämisestä ja omissa ajatuksissa olemisesta ja siitä miten se on yhteydessä meidän mielenterveyteen.
Puhuja Inka
Keskustellaan sitten vähän siitä, että mitä se tylsistyminen on. Mitä te ajattelette, että tylsistyminen on?
Puhuja Saara
No, mä ehkä mietin semmoista vähän filosofista suuntaa tähän jotenkin. Mun mielestäni se on ehkä jopa semmoinen hiljainen hetki, ettei tiedä mitä tekisi, että on vaan jotenkin semmoinen hiljaisuus ja tyhjyys, missä sinä vain olet, etkä tiedä mitä teet.
Puhuja Roosa
Ja sitten siinä tulee aika nopeasti semmoinen tunne, että alkaa hakee sitä tekemistä. Jotain virikettä, jotain mitä voisi tehdä, ettei oikein pysty olla siinä tylsistymisen tunteessa.
Puhuja Pinja
Joo ja mullakin tulee mieleen esimerkiksi erilaiset tylsät tehtävät tai kotityöt tai muut mitä sitten välttelee, nekin voi olla sitten niin kuin tylsyyttä.
Puhuja Inka
Jep. Joo, tosiaan eli tylsyys on inhimillinen tunne ja se kuuluu kaikkien elämään ja ihmisillä on erilaisia tapoja täyttää sitä tylsyyttä. Toiset ovat just sillä puhelimella tai muuten skrollailee ja sitten toiset ihmiset taas alkavat ylisuorittamaan ja sitten jotkut voi alkaa selittämään kauheasti, että sillä puheella täyttää sitä tylsyyttä. Mutta tämä tylsyys on semmoinen taito, jota voi harjoitella ja kun sitä harjoittelee sietämään, niin sitten samalla harjoitellaan itsesäätelyä, tunnetaitoja, hermoston palautumista ja sisäistä turvallisuuden tunnetta.
Puhuja Jenna
Joo. Hyviä ajatuksia, mulla on kyllä ihan samoja ajatuksia, että helposti rupeaa sitten ottamaan siihen, vaikka siivoukseen jotain muuta tekemistä samalla, että kuuntelee vaikka musiikkia, että ei ole niiden omien ajatusten kanssa, vaikka se olisi ihan hyvä juttu.
Puhuja Inka
Jep.
Puhuja Pinja
Niinpä.
Puhuja Jenna
No me valitsimme tämän aiheen, koska tylsyys on osa jokaisen opiskelijan arkea ja se nähdään usein sellaisena negatiivisena tunteena, mutta sillä on vahvat kytkökset meidän mielenterveyteen, keskittymiskykyyn ja palautumiseen. Ja me halutamme puhua tästä aiheesta, koska tylsyyden ymmärtäminen ja sen sietäminen voi olla yksi keino tukea opiskelukykyä ja hyvinvointia. Nykyelämä on niin nopeatempoista ja se tarjoaa rajattomasti mahdollisuuksia vältellä sitä tylsyyttä ja tyhjien hetkien täyttämisestä on tullut sellainen automaatio. Me halutaan herätellä jokaista tarkastelemaan omaa tylsyyden sietämistä. Me voimme varmasti kaikki myöntää, että opiskelijoiden keskittymiskyky on nykyään heikkoa ja meistä on tullut sellaisia lyhytjännitteisiä ja arjessa on jatkuvaa sellaista ärsyketulvaa, kiireentuntua sekä palautumishaasteita, joten olisi hyvä opetella ottamaan niitä tylsempiä hetkiä arkeen.
Puhuja Saara
Jep ja varsinkin tällä lailla opiskelijana itse ehkä ainakin huomaa sen, että jos yrittää keskittyä jotenkin kouluhommiin ja näkee tavallaan sen puhelimen koko ajan siinä vieressä, niin sitten helposti alkaa vaan tsekkailee, että “No onko mulle tullut jotain ilmoituksia tai kuka laittoi jotakin snäppiä, että sitten se keskittyminen justiin harhaantuu.
Puhuja Inka
Samaistun.
(Välimusiikki)
Puhuja Inka
No onkos tähän tylsyyteen löytynyt jotain tutkimustietoa?
Puhuja Pinja
Joo, itse asiassa mä löysin tällaisen tutkimuksen, jonka oli tehnyt psykologit Andrew Hunter ja John Eastwood. He tutkii miten tylsistyminen ja tarkkaavaisuus liittyy toisiinsa ja he huomasivat, että tarkkaavaisuutta voi olla vaikea pitää yllä, kun esimerkiksi koulutehtävä ei ole mielenkiintoinen tai se ei ole tarpeeksi haastava tai sitten se on liian haastava. Tarkkaavaisuutta siis voi olla vaikea pitää yllä pidemmän aikaa, kun motivaatio ei ole kohdillaan tai tehtävä ei vastaa omia tavoitteita. Tylsyys ei siis aina tarkoita vaan sitä, että ei olisi mitään tekemistä, vaan myös sitä, että tarkkaavaisuus ei pysy tietyissä koulutehtävissä tai jonkun luennon kuuntelemisessa. Se kertoo meille, että mikä on merkityksellistä. Sekä se voi auttaa siinä, että luova suoni sykkii ja osaa sitten reflektoida itseään ja omaa toimintaa. Alussa mainittu esimerkki sähköiskutilanteesta on tehty oikeasti. Sen on tehnyt tämmöinen psykologi Dan Gilbert. Hän on toteuttanut tän testin, jossa koehenkilöiden oli tarkoitus istua 15 minuuttia tekemättä yhtään mitään. Huoneessa kuitenkin oli painike, jota he voivat painaa, mutta siitä painikkeesta saisi sähköiskun, eli vaihtoehtona oli istua tylsyydessä tai ottaa sähköisku. Suurin osa näistä koehenkilöistä kuitenkin pääty painaa tätä painiketta. Kun olisi mieluummin istunut siinä tylsyydessä, että mitä tää meille kertoo?
Puhuja Inka
Ja oliko vielä niin, että siitä huoneesta ei edes päässyt pois, vaikka painoi sitä painiketta?
Puhuja Pinja
Joo ei se oli se 15 minuuttia mitä heidän piti siellä huoneessa istua. Se oli ainoa tekeminen se painike.
Puhuja Saara
Joo hankala ehkä kuvitella itseään tuohon tilanteeseen, että mitenkä sitten oikeasti olisi, että pystyisikö jotenkin olemaan sen 15 minuuttia vaan hiljaa ja tuijottaa tyhjyyttä vai ottaisiko ainakin edes mielenkiinnosta sen yhden sähköiskun ja kokeilisi että millainen se on.
Puhuja Roosa
Tuossahan tulee just se, että aivot alkavat hakemaan edes jotain virikettä, että pakko edes jotain saada.
Puhuja Saara
Mulla tuli mieleen tuosta vielä se, kun sä mainitsit tuosta, että toi tylsyys ja se ongelma ja tavallaan sen yhteys siihen motivaatioon esimerkiksi koulutehtävien kanssa. Niin kyllä niin kuin itse mä aikaisemmin mainitsin tosta, että helposti koulutehtävien aikana niin tsekkailee puhelinta ja näin. Niin justiin, että jos on joku semmoinen aihe, mikä mua oikeasti kiinnostaa ja että tavallaan mulla on jotenkin semmoinen hyvä tatsi siihen, niin en mä silloin esimerkiksi katso sitä puhelinta. Sitten justiin, jos on joku aihe mistä mä oon ihan silleen no mua ei kiinnosta tää ja vähän väkisin tekee, niin sitten just ehkä helpommin tavallaan katsoo puhelinta tai juttelee kavereiden kanssa tai jotakin. Niin kyllä huomaa, että toi motivaatio juttu varsinkin itseni kohdalla ainakin pitää paikkaansa, tuntuu.
Puhuja Pinja
Niin ja siinä ehkä myös hyvä just pysähtyä ja palata siihen maanpinnalle, että mikä merkitys tässä on?
Puhuja Jenna
No miten tylsyys sitten vaikuttaa meihin?
Puhuja Roosa
No jos mietitään ensin, että mitä aivoissa tapahtuu silloin kun ihminen tylsistyy, niin aivojen dopamiinitaso laskee. Sitten aivot alkavat yrittää löytää semmoisia kiinnostavia ärsykkeitä tai virikkeitä, ettei tarvitsisi olla siinä tylsyyden tunteessa ja tekemättä yhtään mitään, että se on semmoinen, luonnollinen ja inhimillinen reaktio, mikä siellä aivoissa tapahtuu. Ja sitten meillä aktivoituu myös tämmöinen DMN verkosto eli default mode network ja se on tämmöinen aivojen lepotila tai lepoverkosto silloin, kun ihminen on valveilla. Sen aktivoitumiseen liittyy tämmöistä mielen vaeltelua, haaveilua, pohdiskelua ja sitten myös tämmöisten asioiden käsittely, että saattaa nousta mieleen semmoisia, vaikka päivän aikana tapahtuneita juttuja mitä ei ole ehkä käsitellyt tai voi olla jotain semmoisia pidemmänkin aikavälin asioita mitä ei ole tullut käsiteltyä, niin ne nousevat silloin sinne mieleen. Mutta siis tää tylsyyden tunne on vähän semmoinen epämukava tunne ihmiselle, vaikka se on ihan luonnollinen ja sen takia sitä onkin niin vaikea sietää ja justiin tylsän hetken koittaessa ihminen alkaa keksii itselleen sitä virikettä ja monesti nykyään se on se puhelin, mikä otetaan käteen tai kuunnellaan podcastia tai äänikirjaa tai sarja pyörii taustalla, kun yrittää tehdä jotain kotitöitä tai mitä vaan tämmöistä. Myös joskus jopa pelkkä ajatus siitä, että tylsä hetki tulee, niin se voi ahdistaa ja siinä voi just olla vähän sitä, että mitä ajatuksia tai tunteita nousee pintaan silloin, kun sä oot tekemättä yhtään mitään, että voi tavallaan tiedostaa sen, että sieltä voi tulla jotain negatiivisiakin ajatuksia.
Puhuja Saara
Mä kyllä kanssa tunnistan ton siinä mielessä itsellä, että jos vaikka vaan makaa sohvalla ja on semmoinen tylsä hetki niin sitten helposti justiin ottaa vaikka sen puhelimen vaan ensimmäisenä ja alkaa selaileen Instagramia tai Tiktokkia ja sitten jää selaileen sinne helposti tunniksi tai jopa pariksi, kun mieluummin se, että keksisi ehkä tavallaan muuta tekemistä, jotakin vaikka astioitten laittamista tai muuta siivoamista tai kavereiden näkemistä. Se on kyllä jännä, kuinka se puhelin on ensimmäinen harhautuskeino, minkä ottaa, jos on tylsä hetki.
Puhuja Inka
Mä mietin sitä, että mekin ollaan kuitenkin eletty vielä sitä aikaa, kun ei ollut puhelimia silleen kunnolla tai niitä pystyi käyttää. Niin mitä silloin teki, kun oli tylsää, että ei kyllä kauheasti muista, että mitä sitten teki tai mikä sen puhelimen on silloin korvannut.
Puhuja Saara
Mä kyllä muistan, että mä oon itse jotenkin vaan saattanut sanoa porukoillekin, että mulla on tylsää. Mä en nyt osaa sanoa, että onko ne sitten yrittänyt ehdottaa jotakin vai onko se ollut ehkä silleen, että no koita kysyä lähteekö joku kaveri jonnekin tai jotain? Että, jos ei automaattisesti itse, mutta justiin silloin, että vaikka oli semmoinen joku vähän alkeellisempi puhelin, ettei ollut mitään kosketusnäyttöjä ja tommoista niin kyllä sitä puhelinta käytti, mutta sitten se se oli vaan siihen, että kysy että kaverilta voiko olla, lähdetäänkö ulos tai että sitä käytettiin siihen.
Puhuja Pinja
Joo ja mulla tuli just tuossa mieleen, että mitä itse on pienenä tehny niin ehkä välillä nytkin tekee niin saattaa alkaa sitten vaikka siivoamaan jotain laatikoita ja järjestelmään niitä jos ei keksi mitään muuta siihen tylsistymiseen.
Puhuja Jenna
Joo, mm.
Puhuja Roosa
Toi saattaa myös olla vähän semmoinen välttelyn keino, että silloin kun pitäisi tehdä jotain tylsää tehtävää, niin alkaakin yhtäkkiä siivoamaan jotain laatikkoa mihin ei ole ikinä koskenut, että sitten jotain mielenkiintoisempaa voisi tehdä.
Puhuja Inka
Jep.
Puhuja Saara
Ja mä kyllä huomaan tuon itse varsinkin justiin noissa semmoisissa koulutehtävissä mitkä ei yhtään kiinnostaisi eikä motivaatiota tehdä niitä, niin sitten musta tuntuu, että just silloin mä voisin käydä mun vaatekaapin läpi ja siivota ja tehdä jotakin ihan muuta kuin sitä.
Puhuja Inka
Imuroida katon.
(Naurua)
Puhuja Roosa
Sitten meillä on tämmöinen kirja tässä myös luettavana Juha T. Hakalan tylsyyden ylistys. Tosi hyvä kirja ja siellä sanottiin, että nykyään lapset oireilee jopa käyttäytymishäiriöin, koska pyrkii kaikin tavoin välttämään tylsyyttä ja toikin kertoo kyllä tosi paljon siitä nykyajan semmoisesta, että pakko koko ajan tehdä jotain. Tylsää hetkeä ei saa olla ja ehkä vähän myös kietoutuu tommoiseen ylisuorittamisen kulttuuriin, mikä nykyään on. Mutta jos antaa itselleen luvan tylsistyä niin aivot saa tilaa uusille ideoille ja luovuudelle ja tää liittyy kyllä opiskeluunkin tosi vahvasti, että jos hetken malttaa olla niin saattaakin tulla jotain ideoita.
Puhuja Pinja
Itse asiassa mulla tulee tähän mieleen se, että jos itsellä alkaa tuntuu siltä, että on kertynyt liikaa asioita ja sitten aivot alkaa käymään kierroksilla niin sitten on välillä saattanut just olla silleen, että laittaa kaiken pois. Pysähtyy hetkeksi ja antaa aivoille sen tilan ja sitten on antanut sen ajatuksen virrata. Niin mä ehkä nyt ymmärrän enemmän tota aivojen toimintaa. Siinä kun mainittiin lepoverkosto aivoissa, että se on varmaan just sitä, että aivot rupeaa pohtii ja sitten miettii erilaisia pelitapoja, miten voi toimia tehtävien suhteen vaikka.
Puhuja Inka
Jep.
Puhuja Roosa
Ja tylsyys on myös taukoa siitä ylikuormituksesta, mikä on olemassa, että semmoinen jatkuva ärsyketulva ei anna aivojen palautua silleen, miten pitäisi, että se ei riitä, että sä nukut tarpeeksi, jos sitten koko hereillä olo ajan on semmoinen jatkuva ärsyketulva, niin aivot ei pääse palautumaan.
Puhuja Jenna
Joo ja aivot ovat jatkuvassa työssä, vaikka luulisi että se rentouttaa, että no mä menen katsomaan nyt videoita, että mä otan tällaisen rennon hetken itselleni ja rentoutan itseäni. Mutta aivot ovat siinäkin jatkuvassa työssä.
Puhuja Saara
Jep.
Puhuja Roosa
Kyllä eli se on tosi tärkeä sen palautumisen kannalta, että tälleen opiskelijanakin niin hyvä muistaa se, että se liittyy myös tuohon.
Puhuja Inka
Millaisia ajatuksia on tästä tylsyydestä?
Puhuja Saara
No mä löysin tähän liittyen aika hyvän tämmöisen teoksen. Tämmöinen kun Adam Phillips, brittiläinen psykoanalyytikko ja psykoterapeutti ja esseisti, on tämmöisessä teoksessa, nyt sanon lontooksi, On kissing, tickling and being bored: Psychoanalyticks Essays on the Uneximined Life, kiitos. Niin tässä teoksessa hän siis kertoo tämmöisestä eräästä äidistä, joka on tuonut hänen poikansa tämän Phillipsin vastaanotolle, koska tää poika oli onnettomampi kuin hän tajusi. Ja Phillips huomasi, että se johtuu harhaanjohtavasta minäkuvasta. Phillips huomasi, että tää pinnallinen minä, jonka poika puki suojaksi semmoista paheksuntaa vastaan, olikin sitten sidoksissa tylsistymisen kokemukseen. Sitten yhdellä vastaanotolla Phillips kysyi siltä pojalta, että onko hän koskaan ollut tylsistynyt, johon tää poika vastasi, että sen ei anneta tylsistyä, että ei sallita sitä tylsyyttä. Niin mä kyllä tavallaan tota artikkelia lukiessa, mistä tästä kerrottiin, niin huomasin itsessäkin ehkä semmoisen ajatusmallin, että jos mulla on tylsä hetki ja mä en tee mitään niin, että mä en olisi jotenkin aikaansaava tai tuottoisa tai hyvä. On ehkä helposti just semmoinen, että pitäisi tavallaan tehdä jotain. Ja sitten, kun olisi semmoinen tylsä hetki, minkä voisi käyttää siihen, että ok mä oikeasti vaan oon nyt tässä hetken tekemättä mitään, että tuijotan vaikka siihen tyhjyyteen, niin ajatteleekin, että se on huono jotenkin.
Puhuja Jenna
Joo ja nykyään on tosi trendikästä olla silleen, no en mä ole ehtinyt, kun mulla on kiire. On sellainen, että on koko ajan kiire.
Puhuja Saara
Jep.
Puhuja Pinja
Ja myös huomaa sen, että osa vanhemmista antaa lapsille, vaikka sen puhelimen ja antaa katsoo jotain Youtube -videoita silloin kun alkaa huomaamaan lapsessa niitä tylsistymisen merkkejä, eikä anna sen lapsen tottua ja oppia siihen tylsistymiseen myös.
Puhuja Saara
Jep ja sitten jotenkin mä mietin sitä, että itse ja varmaan kaikkien on tavallaan ihan hyvä oikeasti pohtia, että miksi ei saisi olla tylsää ja että miksi tavallaan olisi pakko olla koko ajan tuottoisia tai tehdä jotakin. Siis pakkohan se on välillä, niin kuin nyt ollaan puhuttu tässä kaikista aivojenkin toimintaan liittyen, niin että sä tarvitset sen semmoisen tylsän hetken. Sehän on hyvä sitten periaatteessa, että jos sä voit sanoa jollekin, että no mulla oli tylsää, että mä palauduin siinä.
Puhuja Roosa
Niinpä, ja ehkä se ajatus, että se tylsä hetki, ei ole niin kuin laiskuutta.
Puhuja Saara ja Inka
Niin, jep nimenomaan, joo.
Puhuja Jenna
No tähän loppupuolelle sitten meidän top 5 vinkkiä tylsyyteen. Ja mun vinkkinä oli, että listaa tilanteita, joissa sä kaipaat jotain muuta viihdykettä muun tekemisen taustalle. Just esimerkiksi siivoaminen tai vaikka ruokailu. Ja sitten viivaa yli ne tilanteet, joissa sä valitset jatkossa keskittyä niihin omiin ajatuksiisi.
Puhuja Pinja
Joo, ja sitten yhtenä vinkkinä voisi laittaa puhelimen vaikka seitsemän/kahdeksan illalla jo pois ennen kuin menee nukkumaan. Että sitten aivot saa just sen tilan niistä kaikista ärsykkeistä, mitä siellä puhelimessa on.
Puhuja Inka
Ja mulla oli tämmöinen vinkki, että mene luontoon ilman kuulokkeita tai aikataulua, että saisi oikeasti sitten rentoutua siellä luonnon keskellä.
Puhuja Roosa
Ja sitten tämmöinen, että laittaisi puhelimeen eri sovelluksiin noita käyttöaikarajauksia esimerkiksi TikTokiin, missä helposti voi viettää aika kauankin aikaa, niin sitten se sovellus muistuttaisi sulle, että hei, nyt on aika laittaa tämä pois.
Puhuja Saara
Sitten meidän viimeisenä vinkkinä ja tämmöinen vinkki, mikä myös itse ollaan nyt sitten toteutettu. Oli tämmöinen, että me oltiin kaikki 10 minuuttia hiljaisuudessa tai tylsyydessä. Laitettiin siis ihan puhelimeen ajastin 10 minuuttia, ja mä itse ainakin siis laitoin puhelimen kokonaan pois näkyvistä niin, etten mä voinut tavallaan edes vilkuilla sitä. Ja tota mä ehkä itse huomasin aluksi, että alkuun mulla jotenkin oli hirveästi ajatuksia päässä ja mä mietin, että mitä mun pitäisi tehdä tai mitä tänään on tapahtunut tai näin poispäin. Mutta sitten loppua kohden mä jotenkin huomasin sen, että mulla alkoi oikeasti tulemaan tylsää, että mulla ei tavallaan vilissytkään ajatukset vaan mulla oli tylsää. Ja sitten mä huomasin tavallaan sen mitä Roosa on maininnut tässä, että aivot niin kuin yrittää löytää niitä virikkeitä. Niin jotenkin mulla tuli semmoisia ajatuksia päähän, mitkä olisi tavallaan vaatinut sen, että mä tsekkaan mun puhelinta. Tai sitten mulla saattoi tulla se, että jos se puhelin ei olisi ollut näkyvissä, niin helposti olisi varmaan niin kuin katsonut, että no paljonko mulla on aikaa jäljellä tai silleen, että jotenkin tosi helposti hakee niitä virikkeitä. Sitä ei edes huomaa.
Puhuja Jenna
Joo mä myönnän ainakin, että mä katoin että paljonko mulla on aikaa jäljellä. (naurua)
Puhuja Inka
Mä en katsonut tai mulla oli kyllä puhelin tossa pöydällä, mutta en mä sitä silleen katsonut katsonut, mutta sitten mulla tuli just ilmoitus ja silmät eksyi sitten siihen puhelimeen niin sitten mä huomasin että on mennyt 6 minuuttia tyyliin niin sitten mä olin silleen että apua että vielä on jäljellä. (naurua) Siitä kyllä huomasi, että ei ole, ei ole tottunut olemaan tuolla lailla tylsyydessä.
Puhuja Pinja
Joo ja mä aikaisemmin mainitsinkin tuosta, että silloin kun on häkeltynyt asioista niin sitten saattaa ottaa sen pienen niin kun tauon asioihin. Mutta, ei se kyllä ollut tai ei ole aikaisemmin ollut niinku tollasta 10 minuuttia, että ne oli sellaisia lyhyempiä, että just tuossa 10 minuutissa huomasi sen, että tuntuu kyllä aika aika pitkältä.
Puhuja Jenna
Joo ja se tuntuu ehkä semmoiselta niinku vähän nyt kun me tehtiin oikeen tällainen testi niin sellaselta ns. “pakottavalta”, että sen voi ottaa mieluummin johonkin justiin aamupalan yhteyteen, että siinä on hiljaa ja ajattelee ja tuo niitä ajatuksia.
Puhuja Pinja
Jep.
Puhuja Saara
Jep. Sitten mä myös mietin, että vois ehkä tehdä tuon joskus ihan ennen kuin alkaa tekemään jotakin koulujuttuja silleen, että pitäisi keskittyä, että tavallaan kun helposti ehkä just ennen kuin aloittaa jotkut koulujutut niin selaa puhelinta tai on jotenkin tosi virittyneessä tilassa, niin sitten ehkä että ottaa tuommoisen tylsyyden hetken ennen niitä koulujuttuja ja sitten tavallaan aloittaa sen jälkeen ihan vähän niin kuin silleen puhtaalta pöydältä, että sulla ei ole tavallaan välttis niin jotenkin ajatuksia päässä, että jos se niin kuin auttaisi, tuli tämmöinen mieleen.
Puhuja Pinja
Hyvä tapa palata sinne maanpinnalle.
Puhuja Inka
Meidän jakso alkaisi nyt olemaan lopuillaan niin kiitoksia paljon kuulijoille ja meidän puhujille.
Puhujat Jenna, Saara, Roosa ja Pinja
Kiitos.
Puhuja Inka
Toivottavasti aihe herätteli ajatuksia ja saitte hyviä vinkkejä arkeen. Muistakaa tylsistyä välillä.
Puhujat Inka, Jenna, Saara, Roosa ja Pinja
Heippa!
Puhuja 1
(Musiikkia ja loppuintro) Tämä oli Hyvinvointi vaakalaudalla -podcast. Kiitos kun kuuntelit ja toivottavasti käyt myös kuuntelemassa sosionomiopiskelijoiden podcast-sarjan loputkin jaksot. Minä olen Karina Björninen, muista pitää itsestäsi huolta, jottei sinun hyvinvointi joudu vaakalaudalle.
