Organisaation laatuun ja toiminnan kehittämiseen liittyvät toimenpiteet tai näitä määrittävät linjaukset kuten laatupolitiikka, laatujärjestelmä tai -käsikirja eivät yleisesti ottaen ole lainsäädännön vaatimuksia. Laadunhallinnan toimenpiteet sekä muut toiminnan laatua ohjaavat ohjeistukset, toimintatavat tai prosessit ovat enemmiltä osin organisaation olemassa olon perusta tai tukirakenne toiminnan tasalaatuisuuden ja asiakaslähtöisen kehittämisen varmistamiseksi. Laatu on usein vaatimustenmukaisuutta, läpinäkyvyyttä ja tulevaisuusmyönteisyyttä. Mitä se sitten itse kullekin tarkoittaa, on hyvin yksilöllistä ja pohjautuu paljon meidän jokaisen omiin odotuksiin ja kokemuksiin.
Ammattikorkeakoulumaailmassa laatua ja opetuksen kehittämistä ohjaa Ammattikorkeakoululaki (2014/932, 62§). Yhteiskehittäminen, verkostot ja osallistaminen ovat tärkeitä toiminnan kehittämisen muotoja. Kaikki suomalaiset korkeakoulut, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen alla (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Jokaisella korkeakoululla on omat paikalliset ja alueelliset vahvuutensa, mikä mahdollistaa oppimisen ja benchmarkkaamisen samalla kehittäen koko korkeakoulukenttää ja Suomen korkeakouluverkostoa. Korkeakoulujen toiminnan kehittämisen tukena toimii vahvasti Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry sekä Kansallinen koulutusten arviointikeskus Karvi, jotka tuottavat toimintansa kautta kehittämissuosituksia korkeakoulutoiminnalle ja opetuksen kehittämisen tueksi. Kehittämissuositukset pohjautuvat toteutettuihin arviointeihin ja tutkimuksiin, jotka tuovat arvokasta tietoa toiminnan jatkuvaan ja tulevaisuusmyönteiseen kehittämiseen.
Laatupäällikkönä ammattikorkeakoulussa
Laatupäällikön rooli ja tehtäväkenttä ammattikorkeakoulumaailmassa on pitkälti samankaltaista riippumatta siitä millä toimialalla toimitaan. Rooliin vaikuttaa vahvimmin toimintaympäristön lisäksi organisaation oma tahtotila sekä strategiset painopistealueet. Laatupäällikön tehtävänä on usein tukea työyhteisöä toiminnan kehittämisen kohteiden havaitsemisessa sekä integroida toiminnan kehittäminen kaikkeen organisaation toimintaa läpileikkaaviin toimintoihin. Laatupäällikkö vastaa useimmiten organisaation laadunhallinnan järjestelmistä, -mittareista ja niihin liittyvästä raportoinnista sekä toiminnan kehittämiseen liittyvästä sisäisestä viestinnästä ja kouluttamisesta.
Niin ammattikorkeakoulumaailmassa kuin missä tahansa toimialalla, laatupäällikön on tärkeää ymmärtää ja tuntea oman toimialan keskeiset laatua ohjaavat standardit, suositukset sekä toimintaympäristön vaatimukset. Yhtä tärkeää on tiedostaa mitkä ovat organisaation strategiset tavoitteet, mitä tavoitellaan ja millä mittareilla. Laatupäällikön tehtäviin voidaankin katsoa sisältyvän organisaation nykytilan kuvaaminen sekä nykytilan peilaaminen tulevaisuuden tavoitteisiin, nostaen esille vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Uteliaisuus ja kyky kuunnella organisaation jäseniä sekä sidosryhmiä on tässä tehtävässä avainasemassa. Tärkeintä laatupäällikön roolissa on laatukulttuurin ylläpitäminen ja kehittämiseen liittyvän mittaritiedon käsitteleminen sekä jakaminen. (Arter, 2022)
Laatupäällikkyyteen ei itsessään ole olemassa tutkintoa tai koulutusta. Laatupäällikkönä voi käytännössä toimia millä taustalla hyvänsä. Usein osaamisessa painotetaan kuitenkin substanssin tuntemusta, mutta toisaalta toimialan ulkopuolelta käsin katsantokanta voi usein olla erilainen ja tuoda uusia ajatuksia toiminnan kehittämiselle. Tärkeimpänä niin laatupäällikön kuin kenen tahansa toiminnan kehittämisen parissa toimivan osalta on kuitenkin taito osata astua asiakkaan rooliin palvelun käyttäjän näkökulmasta.
