Turvallisuuskulttuuri on käsite, joka on tärkeä erityisesti turvallisuuskriittisillä aloilla, kuten terveydenhuolto, ydinvoimateollisuus, ilmailu, raideliikenne, öljy- ja kemianteollisuus. Hyvä turvallisuuskulttuuri perustuu turvallisuuteen ja aitoon välittämiseen. Siinä ymmärretään toimintaan liittyvät riskit ja pyritään ennakoimaan niitä, jotta turvallisuus voidaan varmistaa kokonaisvaltaisesti. Turvallisuutta tulee jatkuvasti ylläpitää sekä kehittää ja jokainen työntekijä on vastuussa siitä. Organisaatiossa, jossa turvallisuuskulttuuria arvostetaan, jokaisella on mahdollisuus siihen vaikuttaa. (Reiman, Pietikäinen ja Oedewald, 2008.)
”Vaara tulee nopeammin, jos sen aliarvioi”
Yhteiskunnan jatkuvassa kehityksessä ja murroksessa turvallisuuskäsityksemme heilahtelee. Tulevaisuuden turvallisuustilanteen muutokset ovat todennäköisiä ja arvaamattomia, niin sosiaalisen ja poliittisen kuin teknologian kehityksenkin kannalta. Turvallisuus on liian usein nähty tekijänä, johon on paneuduttu vasta kun uhkakuva on ehtinyt jo tapahtua.
Riskien arvioinnin ja ennaltaehkäisyn merkitys
On luontevaa ajatella, että turvallisuus syntyy mahdollisimman laajasta käsityksestä ja tietämyksestä siitä, millaisen katon alla ja keiden kanssa työskentelemme.
Työturvallisuuden sekä työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvoinnin takaamiseksi on tunnettava työpaikan työprosessit, toimintatavat, työolosuhteet, tilat ja niihin liittyvät erilaiset vaara- ja haittatekijät. Ennakoimalla vaaratilanteet estetään vahinkojen syntyminen ja varmistetaan turvallinen työympäristö ja toimiva työyhteisö. (Työturvallisuuskeskus, 2023.)
Työnantajan tulee tunnistaa työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät riskit. Arvioinnit vaaroista tulee tehdä systemaattisesti, ottaen huomioon fyysiset, psyykkiset, kemialliset ja biologiset tekijät. (Riskien arviointi, 2016). Turvallisuustietoa on tärkeä kerätä eri kanavien kautta, jotta voidaan taata ajantasainen, sekä realistinen tilannekuva riskien arviointia varten. Riskiarviointia tulee tehdä, jotta voidaan varmistaa turvallinen, terveellinen ja sujuva työskentely. Arviointiprosessiin kuuluu myös ei-toivottujen asioiden, kuten henkilöstön turvallisuudelle tai hyvinvoinnille haittaa aiheuttavien asioiden huomioiminen, sekä tunnistaminen. Lopulta päätetään ja tehdään korjaavia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi. Prosessi tulee liittää osaksi muita työtapoja esimerkiksi perehdytyksessä. Jos esimerkiksi työkäytännöistä löytyy epäkohtia, työtapoja on voitava päivittää säännöllisesti tilanteiden muuttuessa. Normaalitoiminnan lisäksi on huomioitava hätä- ja poikkeustilanteet. (Työterveyslaitos, 2023.)
“Keinot riskien madaltamiseen ja turvallisuuden lisäämiseen ovat usein lopulta varsin maanläheisiä.”
Turvallisuuskävelyt työ- ja potilasturvallisuuden edistäjänä
Turvallisuuskävely voidaan suorittaa eri näkökulmista. Potilasturvallisuuden näkökulmasta turvallisuuskävelyjen rakenne nojaa professori Allan Franklinin The WalkRounds™ -konseptiin, joka syntyi vuonna 2000 työturvallisuuden kehittämistyön sivutuotoksena. Franklin huomasi, että on hyödyllistä tukea ja ylläpitää sairaalan johdon ja työntekijöiden hyvää suhdetta. Kävelyt eri sairaalan alueilla ja tiloissa loivat hedelmälliset puitteet keskustelun avauksille. Franklinin konseptin turvallisuuskävelyillä kannustetaan henkilöstöä avoimeen keskusteluun ja pohdintaan koskien potilasturvallisuutta. Tarkoituksena on, että niin hoitohenkilöstö kuin johtajat opettavat toisiaan työturvallisuudesta ja luovat toimivampia keinoja potilasturvallisuuden lisäämiseksi. (Franklin, 2023.)
Turvallisuuskävelyt ovat myös keino arvioida pelastussuunnitelman toimivuutta ja varautua mahdollisiin vaaratilanteisiin. Kävelyjen aikana käydään läpi turvallisuuteen ja poistumisturvallisuuteen liittyvät asiat, kuten palo-ovet, sammutusvälineet, opasteet, kokoontumispaikat ja poistumistiet. Kävelyjen avulla voidaan myös harjoitella potentiaalisia tilanteita ja päivittää kävelymallia tarvittaessa. (THL Step -hanke, 2021.)
Turvallisuuskävelyjen avulla voidaan vahvistaa sosiaali- terveydenhuollon omatoimista varautumista, riskienhallintaa, ennalta ehkäisevää valistustyötä ja turvallisuuskoulutusta. Ne parantavat samalla turvallisuuskulttuuria ja motivoivat henkilöstöä omatoimiseen varautumiseen ja tulipalossa toimimiseen (Leinonen 2016, s. 38). Omaiset ja potilaat voivat myös osallistua kävelyihin ja tarjota oman näkökulmansa turvallisuusasioihin (Hopia-Hakkarainen, 2020).
Voidaankin todeta, että turvallisuuskävelyjen tarkoituksena on saada työntekijät liikkeelle ja todentaa mahdolliset turvallisuuspuutteet ja –vahvuudet paikan päällä.
Turvallisuuskävelyt Pohjanmaan hyvinvointialueella
Haastattelussamme Pohjanmaan hyvinvointialueen turvallisuuspäällikkö Terhi Metsola kertoo turvallisuuskävelyistä Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Terhi Metsola toimii Pohjanmaan hyvinvointialueen turvallisuus- ja valmiuspäällikkönä. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on toiminut Vaasan sairaanhoitopiirissä turvallisuuspäällikkönä, Ålands hälso- och sjukvårdissa turvallisuus- ja työsuojelupäällikkönä sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä turvallisuusasiantuntijana. Metsolalla on kokemusta myös yksityiseltä turvallisuusalalta.
Terhi Metsola kertoo, että Pohjanmaan hyvinvointialueen organisaatio on uusi, joten paikkakunnilla on olemassa turvallisuuskävelyistä vielä monia eri malleja ja sisältöjä. Vuoden 2023 alussa on aloitettu uusi toimintamalli, jossa jokaisessa yksikössä henkilöstölle pidetään turvallisuuskävely kerran vuodessa. Turvallisuuskävely koostuu kiinteistö- ja toimitilaturvallisuudesta, paloturvallisuudesta sekä henkilöturvallisuudesta. Turvallisuuskävelyn suorittaa yksikön laatu- ja turvallisuusyhdyshenkilö. Vastuuhenkilöt saavat koulutuksen ja kirjalliset ohjeet ennen kuin pitävät turvallisuuskävelyn.
Metsolan mukaan turvallisuutta arvioidaan organisaatiossa ja se linkittyy vahvasti myös SHQS (Social and Health Quality Standard) -laatusertifikaattiin. Vuosittain tehdään myös turvallisuuden itsearviointi yksikkötasolla. Metsolan haastattelu antoi kuvan siitä, että turvallisuuskävelyt ovat tärkeä osa organisaation turvallisuusstrategiaa, niiden avulla pyritään varmistamaan henkilöstön ja potilaiden turvallisuus.
Pohjanmaan hyvinvointialue pyrkii tarjoamaan kaikille asiakkaille ja työntekijöille mahdollisimman turvallisen ympäristön. Tietoa ja taitoa turvallisuudesta vahvistetaan säännöllisillä harjoitteluilla ja koulutuksilla. Turvallisuuskoulutus on suunnattu kaikille työntekijöille ja sen tarkoituksena on auttaa työntekijöitä selviytymään hätätilanteissa sekä ohjata tekemään työ turvallisella tavalla. Missiona on luoda ja ylläpitää hyvää turvallisuuskulttuuria. (Pohjanmaan hyvinvointialue, 2023).
Turvallisuuskävelyt turvallisuuden vahvistajana terveydenhuoltoalalla
Terveydenhuoltoalalla turvallisuus on aina ollut tärkeässä roolissa ja sen merkitys on kasvanut vuosien varrella. Nightingale kehotti hoitajia tekemään säännöllisiä kierroksia sairaalan käytävillä ja potilashuoneissa. Tarkoituksena oli tarkistaa potilashuoneiden ovet, ikkunat ja ilmavaihdon toiminta, ja näillä sekä muilla yksinkertaisillakin varmistuksilla parannettiin potilaiden turvallisuutta ja vähennettiin tartuntariskiä.
Turvallisuuskävelyt ovat edelleen tärkeä osa terveydenhuoltoalan turvallisuuskulttuuria, kuten haastattelustammekin käy ilmi. Niiden avulla voidaan havaita ja korjata mahdolliset turvallisuuspuutteet terveydenhuollon yksiköissä. Tulevaisuuden haasteita terveydenhuoltoalalla ovat entistä monimutkaisemmat hoitoprosessit ja nopeasti kehittyvä teknologia. Tämä edellyttää osaamispuutteiden tunnistamista, ammattilaisten jatkuvaa kouluttautumista ja turvallisuusriskien hallintaa. Organisaatioiden on kehitettävä turvallisuuskulttuuriaan sekä panostettava henkilökunnan osaamisen kehittämiseen turvallisuusasioiden osalta. Nyt ja tulevaisuudessa turvallisuuden tulee olla terveydenhuollon ytimessä ja sen merkitystä on korostettava entisestään.
