Monikkoperheiden arki tarvitsee erityistä tukea
Monikkoraskaus ja elämä monikkoperheenä voivat kuormittaa vanhempia merkittävästi jo odotusaikana. Monikkoperhevalmennus tarjoaa perheille tietoa, vertaistukea ja konkreettisia keinoja helpottamaan arkea. Monikkoperheellä tarkoitetaan perhettä, johon syntyy samalla kertaa useampi lapsi, yleisimmin kaksoset. Monikkoraskaus luokitellaan riskiraskaudeksi, ja siihen liittyy tavallista enemmän esimerkiksi ennenaikaisuuden, sairaalakäyntien ja vanhempien kuormittumisen riskejä. Monikkoperheiden arki voi olla erityisen kuormittavaa etenkin vauva-aikana, jolloin saman ikäisten lasten yhtäaikainen hoito vaatii vanhemmilta paljon voimavaroja. (Suomen Monikkoperheet ry [SMP], 2022, s. 5.)
Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että monikkoperheet eivät aina saa riittävästi kohdennettua tukea neuvoloista tai terveydenhuollosta. Vanhemmat ovat kokeneet tarvitsevansa enemmän tietoa monikkoarjesta, käytännön järjestelyistä, imetyksestä sekä arjen hallinnasta. Lisäksi vertaistuki on koettu erittäin tärkeäksi jo raskausaikana (Heinonen, 2013, s. 47-49, 68-69.)
Suomen Monikkoperheet ry on valtakunnallinen järjestö, joka tukee monikkoperheitä muun muassa järjestämällä monikkoperhevalmennuksia yhteistyössä alueyhdistysten kanssa. Valmennuksissa yhdistyvät ammattilaisten tarjoama tiedollinen tuki ja kokemusasiantuntijoiden vertaistuki. (Suomen Monikkoperheet ry, n.d.)
Palvelun vaikuttavuuden arviointi SROI-menetelmällä
Vaikuttavuudella tarkoitetaan palvelun tai toimenpiteen seurauksena syntyvää muutosta asiakkaan elämässä. Se voi näkyä esimerkiksi toimintakyvyn, hyvinvoinnin tai elämänlaadun paranemisena. Vaikuttavuuden arviointi edellyttää selkeitä tavoitteita ja keinoja osoittaa niiden toteutuminen. Arviointia haastavat kuitenkin ulkoiset tekijät sekä se, että vaikutukset voivat näkyä vasta pitkällä aikavälillä. (Koivula, ja muut, 2020, s. 102).
SROI-menetelmä etenee neljän päävaiheen kautta. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään analyysin kohde ja tarkoitus sekä tunnistetaan keskeiset sidosryhmät. Sidosryhmien näkökulma on tärkeä, koska heidän kokemuksensa auttavat tunnistamaan toiminnan vaikutuksia. Toisessa vaiheessa mallinnetaan vaikutukset ja kerätään aineistoa. Tässä vaiheessa laaditaan vaikutuskartta, määritellään tulosindikaattorit ja arvioidaan, millaisia muutoksia toiminta tuottaa. Tulokset pyritään muuttamaan rahalliseen muotoon eli etsitään korvikemuuttujia, jotta vaikutuksia voidaan vertailla kustannuksiin.
Kolmannessa vaiheessa lasketaan vaikuttavuus ja SROI-suhdeluku. SROI-suhdeluku lasketaan jakamalla hyödyt kustannuksilla. Jos SROI-suhdeluku on 1, se tarkoittaa, että hyödyt ja kustannukset ovat tasapainossa. Jos suhdeluku on yli 1, toiminnasta saadaan enemmän hyötyä kuin siihen on sijoitettu rahaa. Tällöin huomioidaan myös hyötyjä vähentäviä tekijöitä sekä lopuksi tehdään herkkyysanalyysi, joilla tarkastellaan laskelmien luotettavuutta. Näiden avulla arvioidaan, kuinka suuri osa hyödyistä voidaan liittää suoraan toimintaan. (Klemelä, 2016.)
Neljännessä vaiheessa tulokset raportoidaan ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. SROI-analyysin tarkoituksena ei ole pelkästään tuottaa suhdelukua, vaan myös tehdä näkyväksi toiminnan yhteiskunnallinen arvo ja vaikutusprosessi. (Klemelä, 2016.)
Tutkimuksen toteutus
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Suomen Monikkoperheet ry:lle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten monikkoperhevalmennus vaikuttaa perheiden hyvinvointiin ja arkeen sekä kuinka valmennuksen yhteiskunnallista arvoa voidaan arvioida SROI-menetelmän (Social Return on Investment) avulla.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin monikkoperhevalmennuksiin osallistuneilta vanhemmilta (n=9) sähköisen kyselyn avulla. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä (Tuomi & Sarajärvi, 2018) ja määrällisessä osuudessa rakennettiin SROI-laskentamalli valmennuksen yhteiskunnallisen arvon arvioimiseksi (Klemelä 2016). (Kuvio 1.)
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin sähköinen kysely monikkoperhevalmennukseen vuonna 2025 osallistuneille. Tulokset nostivat esille valmennuksen keskeiset asiakasvaikutukset, joille etsittiin realistiset korvikemuuttujat ja näille euromääräiset keskiarvot. SROI-suhdeluvun laskentaa varten määriteltiin vuoden 2025 toteutuneiden valmennusten panokset. Viimeisessä vaiheessa laskettiin SROI-suhdeluvut keskeisille päävaikutuksille ja toteutettiin herkkyysanalyysi.
Vertaistuki nousi keskeiseksi asiakashyödyksi
Tutkimuksen tulosten mukaan monikkoperhevalmennus vaikutti myönteisesti perheiden hyvinvointiin monella eri tavalla. Keskeisimmiksi hyödyiksi nousivat vertaistuki, tiedollinen tuki sekä kokemus siitä, ettei perhe jää yksin uuden elämäntilanteen kanssa. Vanhemmat kokivat saaneensa valmennuksesta käytännönläheistä tietoa monikkoarjesta ja varmuutta tulevaan vanhemmuuteen. Erityisen tärkeäksi koettiin mahdollisuus keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Kokemusten jakaminen vähensi epävarmuutta ja lisäsi ymmärrystä siitä, että omat tunteet ja haasteet ovat tavallisia monikkoperheissä. (Kuvio 2.)
Tulosten mukaan valmennus vahvisti vanhempien psyykkistä hyvinvointia, arjen hallintaa ja jaksamista, tiedollista osaamista, osallisuuden kokemusta sekä vertaissuhteita ja sosiaalista tukea. Monet osallistujat kuvasivat, että valmennus auttoi valmistautumaan tulevaan realistisesti ja lisäsi turvallisuuden tunnetta. Myös tieto erilaisista tukipalveluista koettiin tärkeäksi.
SROI-laskenta osoittaa yhteiskunnallista hyötyä
Monikkoperhevalmennuksen SROI-laskelman panos muodostui vuoden 2025 aikana valmennuksen toteuttamiseen käytetyistä henkilöstö- ja toimintakustannuksista. Valmennuksia järjestettiin yhdessätoista alueyhdistyksessä yhteensä 33 kertaa, ja niihin osallistui yhteensä 376 asiakasta (Halme, 2026). Osassa alueyhdistyksissä valmennukseen kuuluu synnytyssairaalaan tutustuminen ja tämän pitää terveydenhuollon ammattilainen, heidän työpanokseksi arvioitiin yhteensä 60 tuntia vuodessa eli yhteensä 1570 euroa (KT, n.d.). Lisäksi laskelmaan sisällytettiin Suomen Monikkoperheet ry:n STEA-rahoitteisen koordinaattorin työpanos, jonka vuosikustannus oli 6600 euroa (Halme, tiedonanto 20.3.2026), sekä alueyhdistysten tarjoamat kahvitukset ja muut pienet kulut, joiden kustannuksiksi arvioitiin yhteensä 660 euroa. Näin monikkoperhevalmennuksen kokonaispanokseksi muodostui 8830 euroa.
| Sidosryhmä | Määrä (hlö) | Panos eli investointi | Arvon määräytyminen | Arvo (€) |
|---|---|---|---|---|
| Valmennukseen osallistujat | 375 | Palveluun osallistuminen | Ei vaihtoehtoiskustannuksia = 0 | 0 |
| Julkinen sektori | 11 | Kätilöiden osuus valmennuksesta | 33 valmennusta, 2h kätilön osuus/valmennus | 1570 |
| STEA | 1 | Koordinaattorin palkkaosuus | 6600 | |
| Monikkoperhe alueyhdistykset | 11 | Kahvituksen järjestäminen | 33 valmennusta kahvitarjoilu 20 € kerta | 660 |
| Panokset yhteensä | 8830 |
Monikkoperhevalmennuksen vaikutusten rahallista arvoa arvioitiin korvikemuuttujien eli proxien avulla. Korvikemuuttujiksi valittiin sellaisia palveluja ja harrastuksia, jotka tuottavat samankaltaisia hyötyjä kuin valmennus. Vertaistuen ja sosiaalisten suhteiden korvikemuuttujina käytettiin esimerkiksi ryhmäliikuntaa, kuoroharrastusta, teatteria sekä taide- ja keramiikkaharrastuksia, koska ne lisäävät yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia kontakteja. Psyykkisen tuen korvikemuuttujina käytettiin psykologin, lyhytterapian ja perheterapian palveluita, jotka kuvaavat valmennuksen tuottamaa emotionaalista tukea. Tukipalvelujen osalta korvikemuuttujiksi valittiin lapsiperheiden kotipalvelu ja matalan kynnyksen palvelut, kun taas tiedollisen tuen arvioinnissa käytettiin synnytys- ja perhevalmennuksia sekä kätilön vastaanottoja. Korvikemuuttujien hinnat perustuivat todellisiin palvelu- ja harrastushintoihin, joista laskettiin keskiarvot SROI-laskentaa varten.
| Valmennuksen keskeisten vaikutusten korvikemuuttujat | €* |
|---|---|
| Vertaistuen ja sosiaalisten suhteiden korvikemuuttuja | 183,6 |
| Psyykkisen tuen korvikemuuttuja | 389,4 |
| Tukipalvelujen korvikemuuttuja | 422,0 |
| Tiedollisen tuen korvikemuuttuja | 244,6 |
* vuosi, kuukausi tai määritelty kappalemäärä
Taulukossa 4 esitetään monikkoperhevalmennuksen SROI-suhdeluvut eri korvikemuuttujien perusteella laskettuna. Ensimmäinen SROI-suhdeluku kuvaa tilannetta ilman vähennyksiä, kun taas toinen suhdeluku huomioi 20 %:n turhan panostuksen (deadweight) sekä 30 %:n muiden toimijoiden vaikutuksen (attribution). Turhalla panostuksella tarkoitetaan sitä osuutta vaikutuksista, joka olisi syntynyt ilman monikkoperhevalmennusta, ja muiden toimijoiden vaikutuksissa sitä osuutta hyödyistä, joka voidaan selittää muiden palveluiden tai toimijoiden vaikutuksilla. (Klemelä, 2016, s. 44–45.) Näiden vähennysten avulla pyritään arvioimaan realistisemmin, kuinka suuri osa vaikutuksista voidaan liittää juuri monikkoperhevalmennukseen.
Vertaistuen ja sosiaalisten suhteiden korvikemuuttujissa SROI-suhdeluku vaihteli ilman vähennyksiä välillä 3,12–7,82 ja vähennysten jälkeen välillä 1,75–4,38. Tämä tarkoittaa, että yhtä valmennukseen sijoitettua euroa kohden syntyi parhaimmillaan yli neljän euron yhteiskunnallinen hyöty myös vähennysten jälkeen. Psyykkisen tuen osalta SROI-suhdeluvut olivat korkeampia, vaihdellen ilman vähennyksiä 4,41–16,58 ja vähennysten jälkeen 2,47–9,29. Tukipalvelujen korvikemuuttujissa SROI-suhdeluku vaihteli ilman vähennyksiä 4,78–17,97 ja vähennysten jälkeen 2,68–10,06. Tiedollisen tuen kohdalla SROI-suhdeluvut olivat ilman vähennyksiä 2,77–10,42 ja vähennysten jälkeen 1,55–5,83.
Kun kaikki korvikemuuttujat yhdistettiin samaan laskelmaan, SROI-suhdeluvuksi muodostui ilman vähennyksiä 7,02–52,78 ja vähennysten jälkeen 3,93–29,56. Tulosten perusteella monikkoperhevalmennus tuottaa positiivista yhteiskunnallista hyötyä kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa, vaikka laskelmissa huomioitaisiin turha panostus ja muiden toimijoiden vaikutukset.
| Osallistujien määrä | Korvikemuuttujat | SROI-suhdeluku* | SROI-suhdeluku** |
|---|---|---|---|
| 150 – 376 | Vertaistuki ja sosiaaliset suhteet | 3,12 – 7,82 | 1,75 – 4,38 |
| 100 – 376 | Psyykkinen tuki | 4,41 – 16,58 | 2,47 – 9,29 |
| 100 – 376 | Tukipalvelut | 4,78 – 17,97 | 2,68 – 10,06 |
| 100 -376 | Tiedollinen tuki | 2,77 – 10,42 | 1,55 – 5,83 |
| 50 – 376 | Kaikki yllä olevat korvikemuuttujat | 7,03 – 52,78 | 3,93 – 29,56 |
* SROI ilman vähennyksiä
** käytetty 20 % Turha panostus ja 30 % Muun toimijan ansio
Tulosten perusteella monikkoperhevalmennus tuottaa yhteiskunnallista arvoa ja jokainen toimintaan sijoitettu euro tuottaa vähintään vastaavan hyödyn takaisin. Suurimmat rahalliset hyödyt liittyivät vertaistukeen ja vanhempien psyykkisen kuormituksen vähentymiseen. Taulukko 3 osoittaa, että monikkoperhevalmennus tuottaa yhteiskunnallista hyötyä kaikilla tarkastelluilla vaikutusalueilla. Korkeimmat SROI-suhdeluvut saavutettiin tilanteissa, joissa vaikutuksia tarkasteltiin useiden korvikemuuttujien yhdistelmällä. Tulokset viittaavat siihen, että vertaistuella, psyykkisellä tuella, tiedollisella tuella ja tukipalveluilla on merkittävä yhteiskunnallinen arvo.
Johtopäätökset
Monikkoperhevalmennus vastaa selkeään tarpeeseen tarjoamalla monikko-odottajille tietoa, vertaistukea ja käytännön tukea arkeen valmistautumiseen. Tutkimuksen perusteella valmennus vahvistaa vanhempien hyvinvointia, lisää turvallisuuden tunnetta sekä tukee arjessa selviytymistä erityisesti kuormittavassa elämäntilanteessa. Keskeisiksi hyödyiksi nousivat vertaistuki, tiedollinen tuki sekä kokemus siitä, ettei perhe jää yksin uuden elämäntilanteen kanssa.
Opinnäytetyössä laadittiin Suomen Monikkoperheet ry:lle ensimmäinen monikkoperhevalmennuksen SROI-laskentamalli. Mallissa arvioitiin valmennuksen keskeisten vaikutusten, kuten vertaistuen, psyykkisen tuen, tiedollisen tuen ja tukipalvelujen vaikutuksia rahallisina hyötyinä. Tulosten perusteella monikkoperhevalmennus tuottaa positiivista yhteiskunnallista hyötyä kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa, ja toimintaan sijoitettu euro tuottaa parhaimmillaan moninkertaisen hyödyn takaisin yhteiskunnalle.
Vaikka tutkimuksen otoskoko oli pieni, tulokset tukevat aikaisempaa tutkimustietoa siitä, että ennaltaehkäisevä tuki, varhainen ohjaus ja vertaistoiminta voivat vähentää perheiden kuormittumista. (Heinonen 2013.) Monikkoperhevalmennuksen kaltaisella toiminnalla voi siten olla merkitystä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormituksen vähentämisessä.
Tutkimuksen tuloksia ja SROI-laskentamallia voidaan hyödyntää Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnan kehittämisessä sekä vaikuttavuusviestinnässä. Tulokset tarjoavat järjestölle konkreettista näyttöä siitä, että monikkoperhevalmennus tuottaa hyvinvointia perheille ja yhteiskunnallista arvoa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi STEA-rahoituksen, avustusten ja muun ulkopuolisen rahoituksen hakemisessa sekä järjestön toiminnan merkityksen perustelemisessa päätöksentekijöille ja yhteistyökumppaneille. SROI-menetelmä osoittautui hyödylliseksi työkaluksi järjestötoiminnan vaikuttavuuden näkyväksi tekemisessä. Tulevaisuudessa vaikuttavuuden arvioinnin merkitys korostuu entisestään, ja järjestöiltä edellytetään yhä enemmän näyttöä toiminnan hyödyistä sekä yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
