Valokuvauksen ja luovuuden merkitys syöpään sairastuneiden mielen hyvinvoinnissa

TEKSTI | Elina Antola ja Miro Koskenranta
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052251807

Johdanto

Syöpään sairastuminen on monelle elämää pysäyttävä kokemus, joka vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisesti hoitojen päätyttyä moni kokee jäävänsä yksin vaikeiden tunteiden ja muuttuneen elämäntilanteen kanssa. Tällöin merkitykselliset kokemukset, toipumista tukevat keinot sekä henkisen hyvinvoinnin vahvistaminen korostuvat entisestään. Yksi tapa tukea psyykkistä hyvinvointia on hyödyntää luovuuteen perustuvia menetelmiä. Luovuuteen ja valokuvaukseen perustuvat menetelmät voivat tarjota väyliä tunteiden ja kokemusten käsittelyyn, vahvistaa yksilön sisäisiä voimavaroja ja tukea mielen hyvinvointia.

Elina Antolan tekemässä sosiaali- ja terveysalan YAMK-opinnäytetyössä (2026) tarkasteltiin syöpään sairastuneiden aikuisten kokemuksia valokuvauksen käytöstä osana kuntoutustoimintaa. Työn tavoitteena oli selvittää, miten valokuvausta luovana menetelmänä voidaan hyödyntää mielen hyvinvoinnin tukemisessa, voimavarojen vahvistamisessa sekä sairauteen liittyvien tunteiden ilmaisussa ja käsittelyssä. Opinnäytetyöhön sisältyi valokuvauksen työpaja, joka järjestettiin osana kuntoutusta syöpään sairastuneille aikuisille. Työpajassa osallistujat saivat mahdollisuuden pohtia luovuuden merkitystä omassa arjessaan sekä ottaa kuvia itselleen merkityksellisistä kohteista luonnonympäristössä. Työskentely painottui kokemukselliseen oppimiseen, tunteiden käsittelyyn, vertaisuuden kokemukseen sekä voimavarakeskeiseen lähestymistapaan. Tutkimus tuotti tietoa siitä, millä tavoin luova ilmaisu valokuvauksen kautta voi tukea sairauteen sopeutumista ja elämänhallintaa haastavassa elämäntilanteessa. Tuloksia voidaan hyödyntää syöpään sairastuneiden kuntoutustoiminnan kehittämisessä sekä laajemmin luovien ja psykososiaalisten menetelmien soveltamisessa sosiaali- ja terveydenhuollon käytännöissä.

Aineisto kerättiin kyselylomakkeella osana kuntoutusjakson ohjelmaa valokuvauksen työpajan päätteeksi. Kysely toteutettiin neljällä eri kuntoutuskurssilla syksyllä 2025. Vastaajia oli yhteensä 34, ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla määrällistä ja laadullista tarkastelua yhdistäen.

Valokuvaus voimavarana ja mielen hyvinvoinnin tukena

Luovan toiminnan, kuten valokuvauksen, kautta voidaan avata uusia tapoja nähdä ja ymmärtää omaa elämää ja sen haasteita. Valokuvaus tarjoaa syvällisen tavan tutkia ja jäsentää tunteita visuaalisesti, mikä voi olla erityisen tärkeää syöpään sairastuneille, joiden kokemukset ovat usein sekä fyysisesti että henkisesti raskaita. Maailman terveysjärjestön kulttuurihyvinvointiraportin (WHO, 2019) mukaan luovilla menetelmillä voidaan vaikuttaa positiivisesti yksilön ja yhteisön hyvinvointiin, ja vaikutukset ylettyvät psyykkiseltä tasolta myös fysiologiselle tasolle, kuten kivun kokemuksen lievittymiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2020) tuo esiin, että luovuudella on tärkeä rooli arjen voimavarana, ja sen mahdollisuuksia tulisi hyödyntää laajemmin myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Luovuuden avulla voidaan löytää uusia tapoja tukea hyvinvointia ja terveyttä, erityisesti elämän haastavina hetkinä. Siksi on tärkeää tarjota ihmisille mahdollisuuksia hyödyntää omaa luovuuttaan osana kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä.

Valokuvauksen hyvinvointia tukevat vaikutukset voivat vahvistua entisestään, kun luova työskentely toteutetaan luonnonympäristössä. Luonnossa toteutettavat valokuvausharjoitukset voivat edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mielen tasapainoa, sillä luontokokemukset on yhdistetty useissa tutkimuksissa parempaan emotionaaliseen hyvinvointiin ja vähentyneisiin stressireaktioihin. Bratman ja muut (2019) toteavat, että monenlaiset luontokokemukset liittyvät positiivisiin psykologisiin vaikutuksiin, kuten lisääntyneeseen hyvinvointiin, tunteiden säätelyyn ja psykologiseen tasapainoon.

Luovan työskentelyn hyvinvointia tukevat vaikutukset eivät rajoitu vain ympäristöön. Turvallisessa ryhmässä visuaalinen luova tekeminen, kuten osallistava valokuvaus, voi auttaa osallistujia lähestymään vaikeita elämänkokemuksia, joita ei ole helppo kohdata yksin tai ilmaista pelkästään sanallisesti (Buchan, 2020; Budig ja muut, 2018). Lisäksi itse prosessi ja sen aikana syntyvät kokemukset tukevat oppimista ja oivaltamista, jolloin osallistujat voivat jäsentää kokemuksiaan uudella tavalla ja löytää niihin uusia merkityksiä (Kaimal ja muut, 2020). Aiemmat tutkimukset tukevat näitä havaintoja: jo yksi luovan työskentelyn istunto voi lisätä positiivisia tunteita, vahvistaa itseymmärrystä ja tukea tunteiden reflektointia ja syvällisempää ymmärtämistä (Kaimal ja muut, 2020). Valokuvaus puolestaan voi edistää itsetuntemusta ja tukea psykologista toipumista, sillä sen avulla osallistujat voivat tarkastella sairauttaan ja elämäänsä eri näkökulmista (Franchina ja muut, 2017; Milasan, 2024).

Tutkimustulokset

Tutkimus osoitti, että valokuvaus koettiin syöpään sairastuneiden kuntoutuksessa vahvasti myönteisenä ja voimavaroja tukevana menetelmänä. Osallistujat kuvasivat työpajan tarjoavan mahdollisuuden tarkastella omaa elämäänsä ja kokemuksiaan uudesta näkökulmasta, lisätä ymmärrystä omista ja toisten kokemuksista sekä hetkeksi irrottautua sairauden herättämistä huolista. Monipuolinen, luovuutta hyödyntävä työskentely lisäsi motivaatiota, osallisuuden tunnetta ja kokemusta omasta oppimisesta.

Osallistujat kokivat löytäneensä uusia voimavaroja ja oivaltaneensa, miten luovuutta voi hyödyntää arjessa myös tulevaisuudessa. Työpaja vahvisti itsetuntemusta, omien vahvuuksien tunnistamista ja arjen merkityksellisyyden kokemusta. Samalla valokuvaus tuki tunteiden ilmaisua ja käsittelyä: osallistujat pystyivät tunnistamaan ja sanoittamaan moninaisia tunteitaan turvallisesti. Ryhmän tuki vahvisti onnistumisen kokemuksia sekä psyykkistä hyvinvointia.

Luova toiminta auttoi osallistujia pysähtymään, havainnoimaan luontoa ja unohtamaan sairauden hetkeksi. Tämä lisäsi toivoa, vahvisti henkilökohtaista kasvua ja tarjosi merkityksellisiä kokemuksia yhteenkuuluvuudesta ja vertaistuesta.

Määrälliset havainnot tukivat laadullisia tuloksia. Prosenttiosuudet kuvaavat Likert-asteikon (1–5) myönteisiä vastauksia (4–5). Suurin osa osallistujista (86 %) piti työpajaa toimivana menetelmänä myös muiden syöpään sairastuneiden kuntoutuksessa, 73 % koki valokuvauksen auttavan omien voimavarojen tunnistamisessa, 74 % pohti luovuuden hyödyntämistä arjessaan voimavarana, 73 % koki valokuvauksen tukevan tunteiden ilmaisua, ja 80 % arvioi ryhmässä toteutetun valokuvauksen tukevan mielen hyvinvointia. Tulokset vahvistavat, että valokuvaus toimii sekä voimaannuttavana ja luovuutta aktivoivana menetelmänä, että konkreettisena välineenä omien voimavarojen ja hyvinvoinnin tukemisessa.

Yhteenveto ja pohdinta

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että valokuvaukseen perustuva työpaja koettiin merkitykselliseksi osaksi syöpään sairastuneiden kuntoutusta. Valokuvaus tarjosi osallistujille konkreettisen välineen, jonka avulla he pystyivät jäsentämään kokemuksiaan, käsittelemään tunteitaan ja tunnistamaan omia voimavarojaan. Tulokset tukevat käsitystä siitä, että luovat ja visuaaliset menetelmät voivat täydentää perinteisiä kuntoutusmuotoja tarjoamalla uusia tapoja tarkastella omaa elämäntilannetta ja sairastumiseen liittyviä kokemuksia. Haeyen ja Noorthoorn (2021) ovat havainneet, että taiteeseen perustuvat menetelmät luovat osallistujille turvallisen kehyksen tunteiden käsittelylle ja itseilmaisulle sekä vahvistavat voimavaroja. Nämä havainnot tukevat myös tämän tutkimuksen tuloksia, jotka osoittavat, että luovat ja kokemukselliset menetelmät voivat tarjota merkittävän lisän syöpään sairastuneiden psykososiaaliseen kuntoutukseen. Valokuvauksen kaltaiset menetelmät voivat tukea yksilön itsetuntemusta, vahvistaa voimavarakeskeistä ajattelua sekä tarjota uudenlaisia keinoja käsitellä sairauteen liittyviä tunteita ja kokemuksia. Näiden menetelmien hyödyntäminen kuntoutustoiminnassa voi edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tukea sopeutumista muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Valokuvaus auttoi osallistujia keskittymään nykyhetkeen ja hetkellisesti irrottautumaan sairauden tuomista ajatuksista. Samalla luova työskentely ryhmässä vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalista vuorovaikutusta, mikä on linjassa Perkinsin ja muiden (2021) havaintojen kanssa.

Tulokset kannustavat luovien ja kokemuksellisten menetelmien laajempaan käyttöön syöpään sairastuneiden kuntoutuksessa ja avaavat samalla mahdollisuuksia hyödyntää niitä myös muissa kuntoutusmuodoissa mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Aiheesta lisää

Antola, E (2026) Luovuus voimavarana : syöpään sairastuneen mielen hyvinvoinnin tukeminen valokuvauksen keinoin. YAMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysala. Hyvinvoinnin asiantuntija. Vaasan ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603164423

Lähteet
  • Bratman, G. N., Anderson, C. B., Berman, M. G., Cochran, B., de Vries, S., Flanders, J., Folke, C., Frumkin, H., Gross, J. J., … Daily, G. C. (2019). Nature and mental health: An ecosystem service perspective. Science Advances, 5(7). https://doi.org/10.1126/sciadv.aax0903

  • Buchan, C. A. (2020). Therapeutic benefits and limitations of participatory photography for adults with mental health problems: A systematic search and literature review. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing, 27(5), 657–668. https://doi.org/10.1111/jpm.12606

  • Budig, K., Diez, J., Conde, P., Sastre, M., Hernán, M., & Franco, M. (2018). Photovoice and empowerment: Evaluating the transformative potential of a participatory action research project. BMC Public Health, 18(1), 432. https://doi.org/10.1186/s12889-018-5335-7

  • Franchina, V., Ceravolo, F. L., Franchina, T., Ricciardi, G. R. R., & Adamo, V. (2017). Photography as a therapeutic tool to re-elaborate “cancer” experience. Annals of Oncology, 28 (Suppl 6), vi87–vi88 https://doi.org/10.1093/annonc/mdx434

  • Haeyen, S., & Noorthoorn, E. (2021). Validity of the Self-Expression and Emotion Regulation in Art Therapy Scale (SERATS). PLoS ONE, 16(3), e0248315. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0248315

  • Kaimal, G., Carroll-Haskins, K., Mensinger, J. L., Dieterich-Hartwell, R., Biondo, J., & Levin, W. P. (2020). Outcomes of therapeutic artmaking in patients undergoing radiation oncology treatment: A mixed-methods pilot study. Integrative Cancer Therapies, 19, 1-12. https://doi.org/10.1177/1534735420912835

  • Milasan, L. H. (2024). “Taking pictures is like treasure hunting”: Exploring the therapeutic value of photography as a qualitative research method. International Journal of Qualitative Methods, 23, 1-20. https://doi.org/10.1177/16094069241236219

  • Perkins, R., Mason-Bertrand, A., Tymoszuk, U., Spiro, N., Gee, K., & Williamon, A. (2021). Arts engagement supports social connectedness in adulthood: Findings from the HEartS Survey. BMC Public Health, 21, Article 1208. https://doi.org/10.1186/s12889-021-11233-6

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2020) Luovuus on voimavara, josta on arjessa monenlaista hyötyä. Noudettu 12.2.2026 osoitteesta https://blogi.thl.fi/luovuus-on-voimavara-josta-on-arjessa-monenlaista-hyotya/

  • World Health Organization (WHO, 2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well being? A scoping review. Health Evidence Network synthesis report No. 67. Noudettu 12.2.2026 osoitteesta https://www.who.int/europe/publications/i/item/9789289054553

Aiheeseen liittyvää