Mielikuvat ja asenteet palvelualoilla työskentelevillä vuokratyötä kohtaan

TEKSTI | Heidi Skjäl ja Nitta Kamunen
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231128149772

Vuokratyön historia ulottuu kauas ja sitä koskevat määräykset ovat vaihdelleet ajan saatossa. Vuokratyön luvanvaraisuudesta luovuttiin 1990-luvulla (Elomaa 2011, 9–10.) 2000-luvulla vuokratyön osuus on kuitenkin kasvanut merkittävästi ja vuonna 2022 Suomen työvoimasta 3 % muodostui vuokratyöstä. Eri aloilta juuri palvelualoilla vuokratyövoiman käyttö on yleisintä, mutta kaikista toimialoista tukku- ja vähittäiskauppa työllistää määrällisesti eniten vuokratyöntekijöitä. Puolestaan majoitus- ja ravitsemustoiminnassa prosentuaalinen osuus työvoimasta on toimialoista suurinta (Tilastokeskus 2022; Hietala Kaivanto & Schön 2014, 18–19).

Muun muassa vuokratyön värikkään historian, vähäisen tiedon ja erilaisten uskomusten vuoksi vuokratyömuotoa kohtaan on paljon erilaisia mielikuvia. Työmuotona vuokratyö määritellään epätyypilliseksi työsuhteeksi, riippumatta siitä, onko kyseessä määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde (Työ- ja elinkeinoministeriö 2012, 6). Työntekijöillä onkin yleisesti ajatus, jonka mukaan vuokratyötä tehtäisiin pääosin satunnaisina keikkaluontoisina töinä tai vaihtoehtoisesti lyhytaikaisina kausitöinä. Uskomukselle on perustaa, sillä käyttäjäyritykset hyödyntävät vuokratyöntekijöitä usein esimerkiksi sijaisuuksiin tai sesonkiajan työvoimaksi, esimerkiksi jouluisin tai muissa ruuhkahuipuissa. Vuokrausyrityksen kautta pidempiaikainenkin ja kokoaikainen työllistyminen on kuitenkin mahdollista. (Anteroinen 2019; Henkilöstöala 2022.)

Joustavuutta ja vapautta vai epävarmuutta ja alhaista palkkaa?

Ennakkoasenteita vuokratyöhön liitetään paljon. Opinnäytetyön tutkimuksen mukaan erinäisten asenteiden, mielikuvien ja uskomusten pohjalta, valtaosa valitsisi työllistyä mieluummin suoraan käyttäjäyritykselle, kuin tehdä työtä vuokrausyrityksen kautta. Jo aiemmin on havaittu vuokratyön ehdottomina valtteina olevan työmuodon joustavuus ja siihen liitetty vapaus. Heikkouksina esille nostetaan usein alhainen palkkaus sekä työllistymisen epävarmuus. Tehdyssä tutkimuksessa nämä samat asiat nousivat esille yleisimpinä vastauksina. Vuokratyön joustavuutta ja vapautta perusteltiin muun muassa sillä, että vuokratyöntekijänä on mahdollista valita juuri itselleen mieleisiä vuoroja, siellä toimipisteessä missä haluaa. Työllistymisen epävarmuutta tuettiin ajatuksella siitä, että käyttäjäyrityksen työvoiman tarpeen muuttuessa vuokratyöntekijät olisivat ensimmäisiä, joilta työt loppuisivat. Esille nousi myös huoli siitä, ettei vuokratyötä tekemällä saisi kokoon itselleen riittäviä työtunteja tai ainakin täysituntisena työskentely ei halukkuudesta huolimatta olisi mahdollista. (Anteroinen 2019.)

Lisäksi vuokratyön heikkoutena pidettiin sitä, että työmuodosta ei ole niin tarkkaa tietoutta kuin perinteisemmistä työsuhteista. Esimerkiksi vuokratyöntekijän oikeuksia tai velvollisuuksia ei tunnisteta työntekijän, eikä myöskään aina työnantajien toimesta. Vastaajia huoletti myös se, että vuokratyöntekijänä he saattaisivat olla muita työntekijöitä heikommassa asemassa esimerkiksi työsuhde-etujen osalta. Lisäksi jännitettiin ajatusta siitä, ettei vuokratyöntekijä välttämättä pääse yhtä hyvin osaksi työyhteisöä. Tätä perusteltiin sillä, ettei työpaikan vapaa-ajan toimintaan aina osallisteta vuokratyöntekijöitä tai työyhteisöön on muuten hankala päästä sisään esimerkiksi tiuhaan vaihtuvan toimipisteen vuoksi. Puolestaan vuokratyön hyviksi puoliksi nostettiin monimuotoisuus. Vuokratyöntekijänä oleminen mahdollistaisi erilaisten töiden ja asioiden kokeilun ja sen kautta olisi mahdollista saada sellaisia kokemuksia ja oppeja, joita ei perinteisemmän työsuhteen kautta välttämättä saisi. Myös vastoin yleistä oletusta, osa tutkittavista koki vuokratyöntekijöillä olevan parempi palkka kuin käyttäjäyrityksille suoraan työllistyneillä.

Suhtautumisen mahdollinen muuttuminen ajansaatossa

Vaikka mielikuvia oli niin positiiviseen kuin negatiiviseenkin suuntaan, oli asennoituminen vuokratyöhön silti nuorten aikuisten keskuudessa pääosin myönteistä. Tutkittavien vastauksista kävi ilmi, että heidän kokemuksiensa mukaan suomalaisten suhtautuminen vuokratyöhön on varautuneempaa ja oma kokemus koettiin usein myönteisemmäksi kuin yleisesti suomalaisten. Merkittävä osa vuokratyöntekijöistä on nuoria tai nuoria aikuisia ja tutkittavissa olikin myös heitä, jotka olivat itse työskennelleet vuokratyöntekijänä. Havaittiin, että itse vuokratyötä tehneillä oli muita myönteisemmät ajatukset kyseisestä työmuodosta. On siis mahdollista, että sitä mukaan, kun tietoisuus vuokratyöstä kasvaa ja työmuodosta tulee meille arkipäiväisempää, alkavat negatiiviset mielikuvat sekä ennakkoasenteet vuokratyöstä hiipumaan. Tätä ajatusta tukisi pelkkä ”tuttuus -ilmiö”, jonka mukaan ihmiset suhtautuvat tuttuihin asioihin myönteisemmin kuin asioihin, joita emme tiedä niin hyvin. (Helkama, Myllyniemi, Liebkind, Ruusuvuori, Lönnqvist, Hankonen, Mähönen, Jasinskaja-Lehti & Lipponen 2015, 191.)

Lähteet
  • Anteroinen, J. 2019. Vuokratyö hankki kannuksensa. https://www.hrviesti.fi/natiivi/46/vuokratyo-hankki-kannuksensa

  • Elomaa, N. 2011. Ulkopuolisen työvoiman käyttö. Jyväskylä. Edita.

  • Helkama, K., Myllyniemi, R., Liebkind, K., Ruusuvuori, J., Lönnqvist, J., Hankonen, N., Mähönen, T., Jasinskaja-Lahti, I. & Lipponen, J. 2015. Johdatus sosiaalipsykologiaan. 10. uud. painos. Helsinki. Edita.

  • Henkilöstöala. 2022. Henkilöstöpalveluyritysten kautta työskentelevien tutkimus 2022 Yhteenvetoanalyysi. Viitattu 20.11.2023 https://henkilostoala.fi/wp-content/uploads/2022/06/HPL-Vuokratyontekijatutkimus-2022-Yhteenvetoanalyysi_FINAL-nettisivut.pdf

  • Hietala, H. Kaivanto, K. & Schön, E. 2014. Vuokratyö. Helsinki. Talentum.

  • Tilastokeskus. 2022. Vuonna 2022 työllisiä ja työvoimaa enemmän, työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia vähemmän kuin edellisvuonna. https://www.stat.fi/julkaisu/cl8e9iaj0j1y70avukedyye4c

  • Työ- ja elinkeinoministeriö. 2012. Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvittävän ja kehittävän työryhmän väliraportti. Helsinki. https://ek.fi/wp-content/uploads/Trendiryhmn-vliraportti-2012-05-15.pdf