Kuntatyönantajat (KT) ja kunta-alan pääsopijajärjestöt tekivät kattavan julkaisun etätyön mahdollisuuksista keväällä 2020, jonka tarkoitus oli tarjota kunnille tukea etätyökäytäntöjen luomiseksi sekä etätyötä koskevan keskustelun pohjaksi. Etätyön hyödyt kunta-alalla on siis nähty jo ennen pandemiaa, mutta etätyön hyödyntäminen on ennen sitä ollut vähäistä. (Kuntatyönantajat 2020.)
Tämä Nurmikosken (2022) tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella touko-syyskuussa 2021. Kyseessä oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineistona tarkasteltiin kyselyn avoimen kysymyksen ”Miten mielestäsi etätyötä ja etätyön johtamista voisi edelleen kehittää?” vastauksia. Tutkimuksessa oli mukana 452 kyselyyn vastannutta Vaasan kaupungin työntekijää.
Suuri osa kyselyyn vastanneista oli kokenut saavansa etätyöstä hyötyä sekä oman jaksamisen näkökulmasta että työn tehokkuuden kannalta, ja etätyöskentely koettiin pääasiassa myönteisenä asiana. Hybridityöskentelyn toivottiin olevan mahdollista jatkossakin ja mahdollisimman joustavasti hyödyntäen. Tietotekniikkaan liittyviä haasteita tutkimuksen kyselyssä kuvattiin olleen jonkin verran. (Nurmikoski 2022.)
Vastaajien näkökulmasta kaivattiin esihenkilöiden luottamusta työntekijää kohtaan. Johtamiseen liittyen toivottiin esihenkilön yhteydenpitoa ja arjen kuulumisten kysymistä, kuten myös palautteen antamista. Esihenkilön yhteydenpito etätyötä tekevään työntekijään liittyen työn sujumiseen ja jaksamiseen pidettiin merkittävänä. Esihenkilön rooli oli etätyötä tekeville tärkeä, vaikka vastaajat kuvasivat työskentelevänsä itsenäisesti. Etätyöskentelyn pelisääntöjen ollessa vielä hieman epäselviä, tarvittiin esihenkilöltä selkeää ohjeistusta etätyön tekemiseen muun muassa työajan rajaamiseen, viestimiseen ja yhteydenpitoon liittyen. (Nurmikoski 2022.)
Kyselyn vastauksissa nousi esille tarve työyhteisön yhteisöllisyydelle, toisaalta pohdittiin muun muassa tiedonkulun haasteita hybridityössä. Haasteena koettiin työyhteisöllisyyden väheneminen etätyössä, jolloin nousi myös esille työyhteisön jäsenten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus asioiden käsittelyssä ja tiedottamisessa. Vastauksissa nousi esiin myös huoli työyhteisöstä loitontumisesta ja ulkopuolelle jäämisestä. (Nurmikoski 2022.)
Työhyvinvoinnin näkökulmasta merkittäväksi tekijäksi nousi paitsi etätyöpisteen ergonomia, myös työn tauottaminen työpäivän aikana, työpäivien pituus ja työpäivästä palautuminen. Työssä jaksamiseen liittyen etätyö näyttäytyi vastaajien keskuudessa enemmän työhyvinvointia ylläpitävänä tekijänä, kuin sitä heikentävänä. (Nurmikoski 2022.)
Nurmikosken (2022) tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että etätyö kokonaisuudessaan näyttää tuoneen positiivisen mahdollisuuden tehdä työtä. Etätyötä työn tekemisen muotona halutaan edelleen kehittää.
