Vaasan ammattikorkeakoulussa käynnistettiin loppuvuodesta 2023 sisäinen kehittämishanke Kipinä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli aktivoida sekä opiskelijoita että opettajia opintojaksopalautteen antamiseen ja keräämiseen. Hankkeen tarkoitus oli tukea opetuksen jatkuvaa kehittämistä ja kehittämismyönteistä palautekulttuuria, joka läpileikkaa koko korkeakouluyhteisön. Hankkeen käynnistymishetkellä opintojaksojen vastausprosentti oli yhteensä noin 10–15 %. Opiskelijoiden suositteluhalukkuus NPS-mittarin mukaan oli +28. Eroja opintojaksojen välillä havaittiin olevan merkittävästi.
Kehittämismyönteisen palautekulttuurin rakennusaineet
Kipinä-kehittämishankkeen osalta asetettiin yhteiseksi tavoitteeksi nostaa opintojaksopalautteiden vastausprosenttia koko korkeakoulun osalta 50 %:iin. Tämän lisäksi asetettiin tavoitteeksi antaa vastapalaute kootusti jokaisen opintojakson osalta. Vastapalautteiden avulla halusimme osoittaa opiskelijoille palautteen antamisen merkityksen ja arvostuksen saatua palautetta kohtaan. Toisaalta halusimme kertoa avoimesti mihin kehittämistoimiin saadun palautteen pohjalta ryhdyttäisiin. Yhtä tärkeäksi koimme myös kertoa, mikäli opintojaksoa ei voitaisi kehittää saadun palautteen pohjalta ja mistä syistä. Toisinaan opintojaksojen sisällöt nojaavat ennalta määriteltyihin kriteereihin. Opettajilla on kuitenkin melko vapaat kädet rakentaa opintojakson sisältöä. Näin ollen opintojaksopalautteet ovat opettajalle tärkeä oman työn ja opintojaksojen sisällön kehittämisen työväline edellyttäen, että palaute on asianmukaista ja pyrkii opintojakson sisällön kehittämiseen.
Osana kehittämismyönteisen palautekulttuurin rakentumista järjestimme henkilöstöllemme koulutusta palautekulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä keväällä 2023. Avuksemme ja kouluttajaksi saimme Mika Pesosen, jonka kirjaa Suoraa palautetta (2022) olemme palanneet usein tuon koulutuksen jälkeenkin vielä lukemaan. Merkittävin anti koulutuksen osalta lienee se mikä ylipäätään on palautetta. Mikan mukaan kehu, kiitos tai moite ei ole varsinainen palaute. Palaute sisältää perustelun, joka tähtää yksilön tai arvioitavan kohteen kehittymiseen. Perustelun sisältävä palaute on tarkoitettu joko vastapuolta vahvistavaksi tai edelleen kehittäväksi. Palautteen pohjalta vastapuoli saa kiinni, mitä hänen konkreettisesti tulisi tyytyväisyyden ylläpitämiseksi säilyttää tai muuttaa. Tämän ymmärryksen lisäksi tärkeä oppi koettiin olevan myös sen, että palautteen saaja päättää loppujen lopuksi itse mitä toiminnassaan saadun palautteen pohjalta muuttaa.
Vuoropuhelu lisää tyytyväisyyttä
Hankkeen käynnistymisestä on kulunut hieman reilu vuosi. Tänä aikana palautetta on annettu yhteensä 1086 opintojakson osalta. Opiskelijapalautteiden vastausprosentti on noussut 36,3 %:iin. NPS-lukumme koko korkeakoulumme osalta on niin ikään nousujohdanteinen. Tällä hetkellä NPS- luku on +38 ja opintojaksojen kokonaistyytyväisyysluku 8,1/10. Opintojaksojen väliset erot ovat kaventuneet.
Seuraavana askeleenamme on säilyttää nykyinen opintojaksopalautteiden vastausaktiivisuus sekä ylläpitää hyvään vauhtiin saatua vuoropuhelua aidon ja kehittävän palautteen merkityksestä. Avoimen ja arvojemme mukaisen palautekulttuurin ylläpitäminen on koko korkeakouluyhteisömme asia. Opintojaksokohtaisista kehittämistarpeista ja niiden määrittämisestä vastaa edelleen opettaja esihenkilönsä tutkimus- ja koulutuspäällikön tuella. Me korkeakouluyhteisönä tarjoamme tarvittaessa tukemme opintojaksojen kehittämiseen mm. yhteisissä pedakehittämisen päivissämme sekä pedamentorien vertaistuen avulla.
Yhteenvetona todettakoon Kipinä-hankkeen tulosten pohjalta, että tiivis ja avoin vuoropuhelu lisää tyytyväisyyttä. Tämän asian ovat nostaneet esille myös korkeakouluyhteisömme tärkeät jäsenet, opiskelijamme.
