Hankkeen taustaa
Tandemopetuksen juuret Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä ulottuvat kevääseen 2013, jolloin käynnistettiin ensimmäinen tandemkurssi yhteistyössä Yrkeshögskolan Novian kanssa. Hankkeen taustalla oli halu kehittää toisen kotimaisen kielen opetusta käytännönläheisellä ja vuorovaikutteisella tavalla. Ensimmäinen toteutus sai rahoituksensa Pohjanmaan kauppakamarin myöntämästä apurahasta. Jo alkuvaiheessa tandemopetus osoittautui toimivaksi menetelmäksi, mikä loi pohjan sen jatkuvalle kehittämiselle. Vuosien varrella tandemkursseista on muodostunut vakiintunut osa insinööriopiskelijoiden kieliopintoja, ja niitä on järjestetty vuosittain VAMK:n ja Novian yhteistyönä. VAMK:ssa tandemopetuksen toteutus on nojannut hankeapurahoihin, ja kurssin sisältöjä on kehitetty eri teemojen ympärille. Tandemhankkeita ovat tukeneet muun muassa Pohjanmaan kauppakamari, Vaasan Aktiasäätiö, Gustaf Swanljungin säätiö sekä Svenska kulturfonden.
Luokkatandem on kieltenoppimisen menetelmä, jossa kahden eri kieliryhmän opiskelijat, esimerkiksi suomen- ja ruotsinkieliset, työskentelevät pareittain tai pienryhmissä oppiakseen toistensa kieliä. Menetelmän ytimessä on ajatus tasavertaisesta vuorovaikutuksesta: opiskelijat tukevat toisiaan ja käyttävät kohdekieltä autenttisissa tilanteissa, joissa molemmat osapuolet toimivat sekä oppijoina että opettajina. Kuten Pörn ja Karjalainen (2013) toteavat, luokkatandemissa pyritään rakentamaan oppimistilanteita, joissa opiskelijat voivat keskenään tasavertaisesti toisiaan tukien käyttää ja kehittää taitojaan opiskeltavassa kohdekielessä.
Markkanen (2022) tuo artikkelissaan esiin, että kielenoppimisesta tulee merkityksellisempää, kun oppijalla on mahdollisuus toimia aktiivisesti, tehdä valintoja ja käyttää kieltä aidoissa vuorovaikutustilanteissa. Nämä periaatteet toteutuvat luontevasti tandemoppimisessa, jossa opiskelijat osallistuvat tasavertaiseen keskusteluun ja käyttävät kohdekieltä tarkoituksenmukaisesti. Oppimisympäristö on usein kannustava ja salliva, mikä tekee virheistä luonnollisen osan oppimisprosessia. Tällainen ilmapiiri tukee sekä oppijan motivaatiota että itsenäisyyttä kielenkäyttäjänä.
Hankkeen toteutus
Tandemhanke toteutettiin syksyllä 2024 kahtena vapaavalintaisena kurssina, ja siihen osallistui yhteensä noin 100 sähkö- ja konetekniikan insinööriopiskelijaa Vaasan ammattikorkeakoulusta sekäYrkeshögskolan Noviasta. Tandemhankkeeseen osallistuneiden VAMKin opiskelijoiden joukossa oli sekä lukiossa että ammattikoulussa ruotsia opiskelleita, suunnilleen yhtä paljon molemmista taustoista. Monille kieli oli kuitenkin vielä melko vieras hankkeen alussa, ja heidän lähtötasonsa oli varsin matala.
Hankkeen alkuvaiheessa suomenkieliset opiskelijat vastasivat Forms-kyselyyn, jossa selvitettiin heidän odotuksiaan tandemkurssia kohtaan sekä aiempia kokemuksia toisen kotimaisen kielen käytöstä.Kyselyssä esitettiin muun muassa kysymys: ”Tarvitseeko mielestäsi Vaasassa osata ruotsia työelämässä?” Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että ruotsin kielen taito on työelämässä tarpeellinen. Kuva 1 havainnollistaa opiskelijoiden näkemyksiä ruotsin kielen merkityksestä Vaasan alueen työelämässä. Monet opiskelijat tunnistivatkin kielen tärkeyden ja näkivät projektin mahdollisuutena kehittää kielitaitoaan mielekkäällä ja käytännönläheisellä tavalla.
Tandemhankkeen aikana VAMKin ensimmäisen vuoden kone- ja sähköalan opiskelijat pääsivät tekemään monipuolisia tehtäviä yhdessä Yrkeshögskolan Novian opiskelijoiden kanssa. Jo ennen ensimmäistä tapaamista he lähettivät omalle tandemparilleen lyhyen esittelyvideon itsestään toisella kotimaisella. Varsinaiset tapaamiset järjestettiin luokkahuoneessa, mikä loi mukavan ja rennon ilmapiirin. Tandemtapaamisten aikana opiskelijat suunnittelivat esimerkiksi yhteisen matkan, pelasivat Aliasta, keskustelivat työelämään liittyvistä aiheista ja kirjoittivat sähköpostin vaasalaiselle yritykselle kysyäkseen harjoittelupaikkaa. He tekivät tehtävät pääasiassa oman tandemparinsa kanssa käyttäen toista kotimaista kieltä, mutta osa tehtävistä toteutettiin myös neljän tai viiden hengen ryhmissä.
Tandemhankkeeseen toivat oman lisänsä erilaiset vierailukohteet. Kurssin aikana vierailimme Vaasan auto- ja moottorimuseossa sekä Pohjanmaan museossa Vasa 400 -näyttelyssä, joissa saimme opastuksen ruotsiksi. Lisäksi saimme vieraaksemme luennoitsijan, joka kertoi VAMKin opiskelijoille Vaasan seudun teollistumisen historiasta. Esityksessä kuulimme muun muassa teollisuusmies August Alexander Levónin ja laivanvarustaja Carl Gustav Wolffin merkittävästä roolista alueen teollisuuden kehityksessä. Kurssin lopuksi kävimme vielä Wasa Teaterissa katsomassa musikaalin Katrina. Vierailut eri kohteisiin toivat kielitaidon merkityksen esiin konkreettisella ja luontevalla tavalla opiskelijoille.
Käytännön oppia ja kielimuurin murtamista
Projektin päättyessä suomenkieliset opiskelijat antoivat palautetta täyttämällä Forms-kyselyn, jossa he arvioivat kokemuksiaan tandemkurssista. Kokonaisuudessaan palaute oli erittäin myönteistä. Opiskelijat kokivat tandem-menetelmän mielekkäänä ja motivoivana tapana kehittää kielitaitoaan. Alla löytyy muutamia suomenkielisten opiskelijoiden kommentteja projektin parhaista puolista:
”Tämä on mielestäni hieno tapa oppia ruotsin kieltä.”
”Hyvä tapa kehittää kielitaitoa, kun puhuu ja kuulee toista kieltä ja vähentää paineita puhumiselle.”
” Alkuun vähän jännitti, mutta osoittautui tosi hyväksi!”
”Oppinut ruotsia, kun sitä on puhunut matalalla kynnyksellä ja tandempari on auttanut.”
”Mukava kokemus, ruotsin kieli tullut hyvin takaisin pitkän tauon jälkeen.”
” Todella hyvä kurssi, jotta edes ammattikoulupohjalta oppii vähän enemmän ruotsia.”
”Mukava tutustua uusiin ihmisiin ja vielä ruotsiksi, mikä ei ole vahvuuteni.”
Opiskelijoilta kysyttiin muun muassa, mitkä kielitaidon osa-alueet heidän mielestään olivat kehittyneet eniten luokkatandemin ansiosta.Opiskelijoiden vastaukset (yhteensä 39 suomenkielistä vastaajaa) osoittavat, että luokkatandemilla on ollut monipuolinen vaikutus kielitaidon eri osa-alueisiin. Eniten kehittyneiksi osa-alueiksi koettiin sanasto (26 mainintaa), kuullunymmärtäminen (25) ja osallistuminen vuorovaikutukseen (24). Kuva 2 havainnollistaa näiden osa-alueiden korostumista opiskelijoiden kokemuksissa. Tulokset viittaavat siihen, että tandem-opetus tukee erityisesti suullista kielitaitoa ja aktiivista kielenkäyttöä. Myös tietoisuus kielestä (14) ja kirjoitustaidot (10) nousivat esiin, vaikkakin hieman harvemmin. Tämä osoittaa, että vaikka painopiste on vuorovaikutuksessa ja ymmärtämisessä, tandem voi tukea myös reflektiivistä ja kirjallista kielitaitoa.
Forms-kyselyssä opiskelijoilta tiedusteltiin myös, onko heidän rohkeutensa käyttää ruotsin kieltä lisääntynyt kurssin aikana.Kurssin vaikutus opiskelijoiden ruotsin kielen käyttämisen rohkeuteen oli pääosin positiivinen. Kutenkuvasta 3 ilmenee, suurin osa vastaajista (20) koki rohkeutensa lisääntyneen kohtalaisesti, ja 6 opiskelijaa ilmoitti rohkeuden kasvaneen paljon. Vain pieni osa (2) koki rohkeuden lisääntyneen erittäin paljon, kun taas 11 opiskelijaa raportoi vain vähäisestä muutoksesta. Kukaan ei ilmoittanut, ettei rohkeus olisi lisääntynyt lainkaan. Nämä tulokset tukevat käsitystä siitä, että luokkatandem voi edistää opiskelijoiden kielellistä itseluottamusta, vaikka vaikutuksen voimakkuus vaihteleekin yksilöllisesti.
Opiskelijoiden arviot luokkatandemin toimivuudesta verrattuna perinteiseen opetukseen olivat selvästi myönteisiä. Yksikään vastaaja ei kokenut tandemopetuksen toimivan huonommin kuin perinteinen opetus. Sen sijaan 10 opiskelijaa arvioi menetelmän olevan yhtä hyvä, 20 piti sitä parempana ja 9 jopa paljon parempana. Kuva 4 havainnollistaa selkeästi tämän myönteisen suhtautumisen: suurin osa opiskelijoista koki luokkatandemin tehokkaana ja mielekkäänä tapana oppia ruotsia. Tulokset viittaavat siihen, että menetelmä vastaa opiskelijoiden tarpeisiin paremmin kuin perinteiset opetusmuodot.
Keväällä 2025 toteutimme yhteistyössä Novian ja Åbo Akademin kanssa myös pienimuotoisen jatkotandemkokeilun osana VAMKin Tekniikan ruotsi -kurssia. Kokeiluun osallistui VAMKin ensimmäisen vuoden konetekniikan opiskelijoita sekä eri alojen opiskelijoita Noviasta ja Åbo Akademista. Kokeilun myötä VAMKin konetekniikan opiskelijat saivat mahdollisuuden harjoitella toista kotimaista kieltä tehokkaasti koko lukuvuoden ajan. Luokkatandem-tapaamisia järjestettiin kolme, ja ne toteutettiin pienryhmissä (4–5 opiskelijaa) eri oppilaitoksista.
Tapaamiset sujuivat erinomaisesti, ja niistä saatu palaute oli myönteistä. Opiskelijat kokivat saaneensa arvokasta harjoitusta erityisesti kevään ruotsin kurssin suullista tenttiä varten. Tapaamisten teemat, kuten opinnoista kertominen ja työhaastattelutilanteet, tarjosivat luontevia mahdollisuuksia harjoitella kieltä aidossa vuorovaikutuksessa äidinkielisten puhujien kanssa. Näin opiskelijat pääsivät käyttämään toista kotimaista kieltä käytännönläheisissä ja motivoivissa tilanteissa.
Sekä syksyn 2024 tandemhanke että kevään 2025 jatkotandemkokeilu olivat opettavainen kokemus kaikille osapuolille. Suurin saavutus oli kielimuurin murtaminen. Opiskelijat ymmärtävät nyt paremmin, kuinka tärkeä rooli molemmilla kotimaisilla kielillä on kaksikielisessä työelämässä. Moni lähti liikkeelle vaatimattomalla kielitaidolla, mutta huomasi nopeasti, ettei täydellistä osaamista tarvita tullakseen ymmärretyksi. Tapaamiset tarjosivat mahdollisuuden käyttää kieltä rennossa ilmapiirissä ikätoverin kanssa. Samalla opiskelijat pääsivät tutustumaan Vaasan seudun rikkaaseen kaksikieliseen kulttuuriin ja sen historiaan – kokemukseen, joka toivottavasti sytytti kipinän jatkaa kielen opiskelua.
