Työyhteisökyselyt ovat osa organisaation henkilöstöjohtamista (Armstrong 2019). Työyhteisökyselyillä arvioidaan työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä. Kyselyiden avulla voidaan tunnistaa toiminnan ja työhyvinvoinnin kipupisteitä, jotka tarjoavat mahdollisuuden arvioida toiminnan kehittymistä sekä tutkija kehittämisen vaikuttavuutta. Tulosten käsittely tulee suunnitella, jotta niistä saadaan paras mahdollinen hyöty. Kyselyistä ja tuloksista saadaan paljon enemmän irti suunnittelemalla tulosten hyödyntämiseen liittyvät työkalut, aikataulut ja toimintamallit. (Työterveyslaitos 2018.)
Työolojen parantaminen on mahdollista ainoastaan työntekijöiden ja työnantajien keskinäisellä yhteistyöllä. Työntekijöiden osallistaminen nähdään teoriassa tärkeänä. Työntekijöiden osallistaminen parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä ja vähentää koettua väsymystä. (Böckerman & Ilmakunnas 2020.) Työhyvinvoinnin edistäminen nähdään osana työpaikan ja yhteisökunnan kestävää kehitystä, joilla mahdollistetaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017.)
Kehittämistyön toteutus Tuisku Oy:ssä
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK) tutkinnon opiskelija Camilla Kunnarin opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena, jolla luotiin toimintamalli työyhteisökyselyiden käsittelylle lastensuojelun sijaishuoltoa ja perhetyötä tarjoavalle Tuisku Oy:lle. Tuisku Oy halusi kehittää työyhteisökyselyiden tulosten käsittelyä organisaatiossaan osallistaen työntekijöitä paremmin tulosten käsittelyssä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja työntekijöiden haastattelut pidettiin ryhmähaastatteluina. Kehittämistyön lopullinen mallinnus tehtiin työryhmätyöskentelynä, johon osallistui Tuiskun johdosta hallinnonjohtaja ja toiminnanjohtaja.
Kehittämistyön konteksti oli lastensuojelulaitos ja siellä tehtävä sijaishuolto. Lastensuojelu on vaativa työkenttä. Lastensuojelun ja sijaishuollon työntekijöiden jaksamisesta ja pysyvyydestä ollaan huolissaan. Tutkimusten mukaan on todettu, että työntekijöiden vaihtuvuus johtuu ensisijaisesti työn riskitekijöistä. Sijaishuollon työntekijät ovat nimenneet työhyvinvointia heikentäviksi asioiksi koetun väkivallan uhan ja haastavat asiakastilanteet. Laadukas sijaishuolto vaatii osaavaa ja sitoutuvaa työtä lastensuojelun työntekijöiltä. Alalla toimivien organisaation tulee näiden haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi muokata toimintaansa ja johtamista tukemaan erityistä suojelua tarvitsevien lasten kokonaisvaltaista auttamista. (Talentia 2021; THL 2017.) Työyhteisönä lastensuojelun sijaishuolto on erityinen, koska työ tapahtuu lasten kodissa ja perustuu vanhemmuutta korvaaviin omahoitajan ja nuoren väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tarja Heino ym. (2020) ovat todenneet, että lastensuojelussa vaikuttavuutta tuo toimiva vuorovaikutussuhde. Yhteisöllisyydellä, hoitoilmapiirillä ja tunnelmalla on yhteys vaikuttavuuteen. Myönteinen sosiaalinen vuorovaikutus vahvistaa terapeuttista hoitavaa yhteisöä ja ilmapiiriä. Jos työyhteisö ei voi hyvin, vaikuttaa se suoraan myös hoito- ja kasvatustyön vaikuttavuuteen.
Haastatteluiden aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Haastatteluiden tuloksista on nähtävillä, että työntekijät haluavat olla osana tulosten käsittelyä. Haastateltavat ehdottivat, että prosessin tulisi olla selkeä. Prosessin vaiheiksi he nimesivät kehityskohteiden erittelyn, suunnittelun kehittämisen, seurannan ja tarkastelun, arvioinnin ja toiminnan vakiinnuttamisen. Haastateltavat toivoivat, että kyselyiden tuloksia ja niistä tulleita kehittämiskohteita käsiteltäisiin useammin. Tukija laati tuloksista prosessikaavion, jota sitten käytettiin pohjana johdon työryhmätyöskentelyssä. Työyhteisökyselyn tulosten käsittelyn prosessikaavio (kuvio 1) on suunnattu työyhteisöille ja yksiköille ja siinä on erityisesti huomioitu työntekijöiden osallisuus. Kaaviossa on myös huomioitu haastateltavien toive johdon ja työntekijöiden yhteistyön lisäämisestä, jota varmistetaan niin, että työyhteisöt kirjoittavat tilannekatsauksen toukokuussa ja yhteenvedon tehdystä työstä marraskuussa. Yksikössä tehdyt toimenpiteet menevät johdon katselmukseen johdolle luettavaksi.
Johtopäätökset
Tutkimus- ja kehittämistyö oli ajankohtainen meneillään olevien työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden takia. Neuvotteluiden pääpainona on sosiaali- ja terveysalan palkat ja työntekijöiden pysyvyys alalla. Kehittämistyö voidaan todeta tarpeelliseksi, sillä tuloksissa on tunnistettavissa haastattelevien toive osallisuudesta työyhteisökyselyiden tulosten käsittelyyn. Myöskin työn tavoitteet on saavutettu, sillä laadittu prosessikaavio osallistaa jatkossa paremmin työntekijöitä tulosten käsittelyyn.
Tutkimuksen- ja kehittämistyön tulokset olivat ennakkoon oletettavissa, sillä ne olivat hyvin samankaltaiset kuin teoriasta on löydettävissä. Tutkijaa yllätti tuloksissa se, että niin harvalla oli kokemuksia työyhteisökyselyistä ja/tai tulosten käsittelystä. Haastatteluissa kävi myös ilmi, että työyhteisökyselyitä ei oltu toteutettu läheskään jokaisessa aiemmassa työpaikassa. Tuloksissa on myös nähtävillä, että osalle työyhteisökyselyiden tavoitteet ja tarkoitus ovat epäselviä. Niin haastatteluissa kuin aiemmassa tutkimuksessa on nähtävillä, että kyselyt nähdään helposti ainoastaan johdon työkaluna. Kyselyt tarjoavat arvokasta tietoa työntekijöille ja työyhteisöille työyhteisönsä tilasta, mutta niiden käsittely osallistaen ja yhteisiin muutostoimenpiteisiin sitoutuen on tärkeää.
