Tutkimuksen päätavoitteena oli luoda kattava ja monipuolinen kuvaus vertaispalautteen nykytilasta päiväkotien tiimeissä sekä löytää ne kehittämiskohteet, joihin vaikuttamalla pystyttäisiin tukemaan aktiivisemman ja dialogisemman palautekulttuurin muodostumista niin yksilön kuin koko tiimin toiminnan tueksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka kohderyhmä muodostui päiväkotien tiimeissä työskentelevästä henkilöstöstä. Tutkimuksen tulokset pohjautuvat 40:n päiväkodissa työskentelevän varhaiskasvattajan kokemuksiin ja näkemyksiin. Aineisto kerättiin syksyllä 2024 sähköisellä kyselylomakkeella 19 eri päiväkodissa.
Vertaispalaute on yleistä päiväkotien tiimeissä
Kun palautteen antamisesta tulee luonnollinen osa tiimien arkea, se tukee koko tiimin hyvinvointia ja toimivuutta, sillä silloin jokainen tiimin jäsen voi luottaa siihen, että yksin ei tarvitse pärjätä vaan työtä tehdään aidosti ja oikeasti yhdessä (Ahonen, 2023, s. 258–259). Tutkimuksen tulokset osoittivat vertaispalautteen olevan yleistä tutkimuksessa mukana olleiden päiväkotien tiimeissä, sillä vertaispalautetta saadaan ja annetaan tiimikavereiden välillä yleisimmin viikoittain. Tutkimuksen tulokset osoittivat kuitenkin myös sen, että osa vastaajista ei anna eikä saa palautetta ollenkaan, eli osa henkilöstöstä jää jopa kokonaan ilman vertaispalautetta tiimissään. Vertaispalautetta toivottiin enemmän ja säännöllisemmin, mikä viittaa siihen, että vertaispalaute koetaan tärkeäksi ainakin osan vastaajista keskuudessa. Tutkimuksen tuloksista oli nähtävissä myös se, että vertaispalaute piti sisällään sekä positiivista että korjaavaa palautetta eikä siis rajoittunut vain toiseen palautelajiin. Vertaispalaute painottui näistä positiivisen palautteen suuntaan erityisesti viikkotasolla tarkasteltuna, mutta siitä huolimatta positiivista palautetta toivottiin vielä enemmän vastaajien keskuudessa.
Kohti dialogisempaa palautetta
Yksisuuntaisen palautteen vaihtoehtona on alettu yhä useammin puhua aidosta vuorovaikutteisesta palautteesta eli dialogisesta palautteesta, joka mahdollistaa jokaisen omien näkemyksien esille tuomisen ja johtaa parhaillaan uusien ajatuksien syntymiseen (Kupias ja muut, 2011, s. 36, 41). Tällaisen dialogisen palautteen hyödyntäminen päiväkotien moniammatillisissa tiimeissä on tärkeää, sillä dialogisen palautteen avulla mahdollistuu eri ammattiryhmien tietämyksen ja osaamisen jakaminen tiimin jäsenten kesken. Aidoimmillaan dialoginen palaute voidaan nähdä niin sanotusti prosessina, jossa palautetta rakennetaan yhdessä osallistujien kesken (Kupias ja muut, 2011, s. 43).
Kupias ja muut (2011, s. 128) määrittelevät dialogin keskusteluksi, jossa rakennetaan yhdessä merkityksiä tai ymmärrystä elämälle ja toiminnalle sekä etsitään kehittyneempiä toimintatapoja. Siihen liittyy vahvasti luottamuksellinen ja arvostava vuoropuhelu, yhteinen tutkiminen sekä yhdessä ajatteleminen. Dialogissa eri osapuolet yrittävät aidosti ymmärtää toistensa näkemyksiä, mikä mahdollistaa sekä oman ajattelun laajenemisen että uusien näkemyksien kehittymisen yhdessä muiden kanssa. Dialogi edellyttää Isaacsonin (2001, s. 96–97) mukaan osallistujiltaan neljää perustaitoa, jotka ovat kuuntelu, kunnioitus, odotus sekä suora puhe.
Henkilöstö kokee omat dialogitaitonsa myönteisessä valossa ja dialogisuus näkyy jo nyt tiimien vertaispalautteessa
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että päiväkotien tiimeissä työskentelevä henkilöstö kokee omat dialogitaitonsa kuuntelun, kunnioituksen, odotuksen ja suoran puheen osalta hyvin myönteisessä valossa. Henkilöstön dialogitaidoissa oli kuitenkin havaittavissa myös sellaisia osa-alueita, joita tulisi vielä kehittää. Erityisesti kuuntelun ja kunnioituksen taidot koettiin hallittavan näistä neljästä dialogitaidosta vahvimmin. Odotus ja suora puhe koettiin hallittavan puolestaan hieman kuuntelua ja kunnioitusta heikommin, mikä osoitti tarpeen kehittää henkilöstön osaamista näiden kahden dialogitaidon osalta. Isaacsonin (2001, s. 145, 156, 167) mukaan suoraan puhumisella viitataan dialogin yhteydessä yksilön kykyyn ja uskallukseen ilmaista omaa aitoa itseään ja ajatuksiaan riippumatta siitä, millaisia vaikuttavia tekijöitä tilanteessa on mukana. Odottamisella viitataan puolestaan kykyyn olla muodostamatta varmoja mielipiteitä liian nopeasti, mikä edellyttää pysähtymistä, askeleen taaksepäin ottamista, asioiden katsomista uusin silmin ja oman suunnan muuttamista tarvittaessa.
Henkilöstö oli myös pääpiirteissään tietoisia siitä, mitä dialoginen palaute on, mikä luo yhdessä henkilöstön dialogitaitojen kanssa hyvän pohjan vertaispalautteen dialogisuudelle päiväkotien tiimeissä. Tutkimus toikin ilmi, että päiväkotien tiimien palautetilanteissa on havaittavissa jo nyt dialogisuuden piirteitä, perustuen sekä mielipiteitä mittaavien väittämien tuloksiin että vastaajien kuvaamiin konkreettisiin palautetilanteisiin. Tiimien palautetilanteiden dialogisuus ilmenee väittämistä saatujen tulosten mukaan erityisesti luottamuksen ja tasa-arvoisen vuorovaikutuksen kautta, mikä näkyy siinä, että palautetilanteissa kaikkia pidetään yhtä arvokkaina ja kaikilla on mahdollisuus tuoda oma näkemyksensä esiin ja toisten näkemyksiä arvostetaan. Vertaispalautteessa ilmenee myös dialogille ominaista yhdessä ajattelua ja oppimista, mutta kehitettävää näiden osalta on vielä erityisesti siinä, että kaikki ilmaisisivat rohkeasti näkemyksiään ja pyrkisivät aidosti ymmärtämään myös muiden ajatuksia. Lisäksi omia näkemyksiä tulisi olla valmis muuttamaan tarvittaessa palautekeskustelun myötä ja palautetilanteet olisi hyvä nähdä enemmänkin mahdollisuutena oppia eikä vain virheiden korjaamisena.
Vertaispalautteella saadaan aikaan monipuolisia hyötyjä
Tutkimuksen tuloksista oli havaittavissa, että vastaajat tunnistivat hyvin vertaispalautteen tuomat myönteiset vaikutukset tiimin toiminnalle. Vertaispalautteella koettiin olevan myönteisiä vaikutuksia niin yksilö- kuin ryhmätasollakin, mikä heijastui toiminnan kautta myös ryhmän lapsiin. Ryhmätasolla vertaispalautteella koettiin olevan selkeä myönteinen vaikutus tiimin toimintaan, keskinäisen luottamuksen ja arvostuksen lisääntymiseen sekä tiimin ilmapiiriin. Tutkimuksen merkittävin ryhmätasolla havaittu vaikutus oli kuitenkin se, että vertaispalautteella koettiin olevan välillisesti positiivisia vaikutuksia myös ryhmän lapsiin, jotka ovat lopulta koko toiminnan keskiössä tarkasteltaessa päiväkotien toimintaa. Yksilötasolla merkittävimmät havainnot liittyivät puolestaan työssäjaksamisen paranemiseen. Vertaispalautteella koettiin olevan myönteisiä vaikutuksia myös oman ammatti-identiteetin vahvistumiseen sekä yksilön kehittymiseen.
Näin ollen kehittämällä aktiivisempaa vertaispalautepalautekulttuuria päiväkotien tiimeihin voidaan tukea yksittäistä tiimin jäsentä sekä koko tiimin toimintaa, minkä lisäksi vertaispalautteen myönteiset vaikutukset näkyvät myös toiminnan keskiössä olevissa lapsissa asti. Nämä monipuoliset hyödyt huomioiden voidaankin todeta, että tiimin aktiivisemman vertaispalautekulttuuriin kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää päiväkotien vuorovaikutusta ja yhteistyötä korostavassa toimintaympäristössä.
Suositukset tiimien aktiivisemman vertaispalautekulttuurin kehittämiseksi
Tutkimus osoitti selvästi, että jos päiväkotien tiimeihin halutaan luoda aktiivisempaa vertaispalautekulttuuria, tulisi vertaispalautteen tärkeys tunnistaa ja siihen kannustaa jo työyhteisötasolla, mikä vaatisi myös esihenkilöitä antamaan mallia dialogisesta palautteesta. Vertaispalautekäytäntöjen sopiminen tulisi liittää järjestelmällisesti osaksi esimerkiksi tiimisopimusta, niin että jokaisessa tiimissä käytäisiin ainakin toimintakauden alussa keskustellen ja yhdessä sopien läpi oman tiimin vertaispalautekäytännöt, jolloin niihin sitoutuminenkin olisi helpompaa. Nämä käytännöt tulisi myös kirjata esimerkiksi tiimisopimukseen, sillä silloin niihin olisi tarvittaessa myös helppo palata. Näin vertaispalaute tulisi varmasti yhteiseen keskusteluun tiimissä, toisi asiaa näkyvämmäksi ja tukisi osaltaan tiimien aktiivisemman vertaispalautekulttuurin kehittämistä.
Palautetaidot liittyivät selvästi vertaispalautetta tukeviin ja estäviin tekijöihin riippuen siitä, hallitaanko ne vai ei. Näin ollen mahdollistamalla henkilöstön palautetaitojen kehittyminen esimerkiksi koulutuksen avulla voitaisiin osaltaan tukea vertaispalautekulttuurin kehittämistä päiväkotien tiimeissä. Aktiivisemman vertaispalautekulttuurin kehittäminen päiväkotien tiimeihin vaatisi myös kaikkien tiimin jäsenten sitouttamista, sillä tällä hetkellä osa henkilöstöstä ei anna palautetta ollenkaan tiimikavereilleen tai antaa sitä vain kerran puolessa vuodessa tai harvemmin. Aktiivisen vertaispalautekulttuurin kehittäminen ei kuitenkaan tapahdu ainoastaan palautteen antamista lisäämällä, vaan huomiota tulisi kiinnittää lisäksi siihen, että palautetta myös pyydettäisiin aktiivisemmin omilta tiimikavereilta. Näin ollen aktiivisemman vertaispalautekulttuurin kehittäminen tiimissä vaatii huomion kiinnittämistä niin palautteen antamiseen, vastaanottamiseen kuin palautteen pyytämiseenkin.
Tutkimuksen tuloksissa nousi keskeisenä tekijänä esiin, että päiväkotien tiimien vertaispalautetta ja sen dialogisuutta hankaloittavat keskeytyksettömän ajan löytäminen palautekeskusteluille arjessa sekä osalla myös rauhallisen tilan puute palautekeskustelujen käymistä varten. Päiväkotien tiimeissä, joissa arki on hektistä ja ryhmän lapset ovat lähes koko ajan läsnä, olisi erityisen tärkeää varmistaa, että tiimeillä olisi mahdollisuus myös rauhalliseen keskusteluun. Tiimissä vallitseva sosiaalinen turvallisuus nousi hyvin vahvasti esiin vertaispalautetta tukevana tekijänä, ja tiimin yhteisellä ajalla voitaisiin myös tukea sosiaalisen turvallisuuden muodostumista.
Dialogitaidot ovat keskeisessä asemassa palautetilanteen onnistumisessa
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että päiväkotien tiimeissä työskentelevällä henkilöstöllä on heidän itsensä arvioimana yleisesti ottaen hyvät dialogitaidot ja että tutkimuksessa mukana olleiden päiväkotien tiimien vertaispalautteessa ilmenee jo nyt dialogisen palautteen ominaispiirteitä. Lisäksi tutkimus osoitti myös sen, että dialogisuus on olennainen osa positiivisesti mieleen jääviä palautetilanteita ja dialogitaidot liitetään osaksi onnistuneen palautetilanteen vaatimia vuorovaikutustaitoja. Tämän vuoksi palautetaitojen rinnalla dialogitaitojen hallinta ja kehittäminen ovat tärkeä osa myös tiimien vertaispalautekulttuurin kehittämistä. Jäljelle jääkin enää vain yksi kysymys: miksipä aktiivisemman ja dialogisemman vertaispalautekulttuurin kehittämistä ei aloitettaisi jo tänään?
