Kun korkeakoulukentällä puhutaan motivaatiosta, usein aihetta tarkasteltaessa keskustellaan opiskelijan motivaatiosta. Keskustelujen pohjana on löytää opiskelijan motivaatioperusteet, jotta opiskelija pysyy omassa opintosuunnitelmassaan ja valmistuu ajallaan. Korkeakoulujen motivaatioaiheesta puhuttaessa, tutkitaan muun muassa sitä, kuinka opettaja ottaa opetuksessa huomioon motivaation vaikutuksen oppimiseen ja ohjaa eri motivaatiotaustaisia opiskelijoita. Pitäisikö kuitenkin ensin tarkastella, mistä opettajan motivaatio rakentuu ja mitkä tekijät vaikuttavat opettajan motivaation kasvamiseen ja ylläpitämiseen. Jos opettaja ei ole riittävän motivoitunut, kuinka opiskelijakaan voisi olla.
Tarkasteltaessa käsitettä motivaatio korkeakoulussa, Esa Virkkula (2021) muistuttaa, että motivaatio ei ole synnynnäinen, vaan harjoitettavissa oleva ominaisuus, jonka muodostumiseen vaikuttavat muun muassa elämäntilanne, persoonallisuus ja sosiaalinen ympäristö. Motivaation pohjatekijöinä Desi & Ryanin (2017) mukaan on kolme asiaa: (1) yhteenkuuluvuuden tunne, (2) autonomia ja (3) oma kyvykkyys.
Kuinka yhteenkuuluvuuden tunne (1) toteutuu opettajan työssä? Toki opettaja voi kokea muodostavansa opiskelijoiden kanssa ryhmän, mutta riittääkö tämä? Erityisesti opetustyössä, jossa opettaja viettää suurimman osan päivästään nuorten, ei kollegoidensa kanssa, opettajan sosiaalinen viitekehys tulee rakentaa myös opetustiimien päälle. Täten opettajien esimiesten tulisikin panostaa opettajatiimeissä ja kokouksissa yhteenkuuluvuuden tunteeseen, järjestää työkykyä ylläpitäviä tapahtumia tai tilaisuuksia ja kehittää opettajatiimin ryhmähenkeä.
Virkkula (2021) kirjoittaa julkaisussaan, kuinka kontrolli laskee motivaatiota. Tämä on yhtenevä Desi & Ryanin (2017) tutkimuksen kanssa. Molempien tutkimuksen tulokset voidaan opettajan työssä tulkita niin, että opettajan motivaatiota nostaa opettajan vapaus ja itsemääräämisoikeus (2) oman työn ja opintokokonaisuuksien suunnittelussa. Täten riittävä jousto opintojaksojen toteutuksissa on suuri tekijä opettajan motivaation kannalta.
Tärkeäksi opettajan motivaatioon positiivisesti vaikuttavaksi tekijäksi mainitaan oman alan substanssiosaaminen (Kiikeri 2019) eli kyvykkyys (3). Muina opettajan motivaatioon vaikuttavina tekijöinä Kiikeri listaa pedagogisen osaamisen hallinnan, digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet opettamisen kehittämiseen ja monipuolistamiseen, työelämäosaamisen sekä opettajan taidon kasvattaa opiskelijoiden kiinnostusta ammattialaa kohtaan. Omien vahvuuksien ja mielenkiinnon löytäminen sekä onnistumisen tunne (kyvykkyys) vaikuttaa opettajan motivaatioon vahvasti. Itselle mieluisten työtehtävien ja opetustapojen löytäminen ja soveltaminen opettajan omille opintojaksoille, on motivaation yksi tärkein rakennuspalikka. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että opettajan motivaatio rakentuu omasta osaamisesta ja mahdollisuuksista kehittää substanssiaan parhaaksi katsomallaan tavalla, vapaudesta suunnitella ja vaikuttaa työaikasuunnitelmaansa ja opintojaksojen suunnitteluun sekä yhteenkuuluvuuden tunteesta korkeakouluyhteisössä.
