Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö on ollut mukana toteuttamassa 5 opintopisteen laajuista Introduction to Health Care and Social Services -opintojaksoa. Tämä opintojakso on osa opintokokonaisuutta Get Excited about Learning – Preparation Studies for Higher Education in Finland, joka on kehitetty Erityistä suojelua tarvitsevien tulevaisuususkon tukeminen kiinnittämällä heitä Suomen korkeakoulujärjestelmään (TUKSU-hanke).
Toteutusaika hankkeelle on 1.8.2022 – 31.7.2024 ja sen rahoittajana toimii Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Hankeessa kehitetty opintokokonaisuus on mahdollistanut kevään 2024 aikana johdantokursseja soten lisäksi liiketalouden ja tekniikan yksiköissä. Vastuuopettajina Introduction to Health Care and Social Services -opintojaksolla ovat toimineet sosiaalialan lehtori Heidi Blom ja kielten lehtori Anne Wähä. Hankkeen tavoitteena on ollut kiinnittää opintojaksolle osallistuneita suomalaiseen koulutukseen ja sitä kautta edistää heidän mahdollisuuksiaan suorittaa tutkinto Suomessa ja työllistyä Suomeen.
TUKSU-hankkeen tavoitteena on ollut lisätä Suomessa suojelua saaville korkeakouluopiskelijoille ja korkeakouluopinnoista kiinnostuneille ja työelämässä oleville mahdollisuuksia joustavaan englanninkieliseen opiskeluun ja asiantuntijuuden kasvattamiseen (TUKSU 2024).
Opintojakson toteutus
Opintojakso rakennettiin ajatuksella, että osallistujat innostuvat ja kiinnostuvat opiskelemaan joko englanninkielisestä sote-alan tutkintoa tai vaihtoehtoisesti riittävän suomen kielen taidon omaksumisen jälkeen suorittavat suomenkielisen sote-alan tutkinnon. Opintojakso koostui noin 2 viikon välein toteutettavavista teoriatunneista, yksilöoppimistehtävistä, ryhmäkeskusteluista sekä asiantuntijavierailuista. Omista kokemuksistaan Suomeen integroitumisessa ja oman paikan löytymisessä Suomessa olivat kertomassa Sa Myer Oo ja Francis Oyeyiola.
Innostavia asiantuntijapuheenvuoroja
Saimme mukaan Vaasan ammattikorkeakoulun Talent Coach Francis Oyeyiolan, joka mukaansatempaavalla tavalla kertoi opiskelijoille suomalaisesta työelämästä huomioiden mm. Suomen lähihistorian, tyypillisiä suomalaisen työelämän piirteitä antaen konkreettisia neuvoja mm. työnhakemiseen ja työelämän sääntöihin. Franciksen huomiot suomalaisesta työelämästä olivat mm Being in time, Greetings, Coffee, Lunch ja Clothing.
Toinen asiantuntijamme Sa Myer Oo eli ”San” kertoi koskettavalla tavalla oman perheensä pakolaismatkasta kohti tuntematonta Pohjolaa. San osoitti omalla kokemusasiantuntijuudellaan miten pitkälle voi unelmissaan päästä. Pakolaistausta tai ulkomaalaisuus ei ole este, kunhan saa riittävästi apua ja tukea matkalla kohti (ammatillisia) unelmia. San nosti oivalla tavalla esiin näkemyksiään mm. Learn the language, Understand the culture, Gain relevant experience, Utilize support service, Network and build connections, Seek guidance and support, Stay positive and persevere. Lopuksi San antoi osallistujille useita hyödyllisiä vinkkilinkkejä, joista hakea tietoa matkalla kohti oman unelmansa rakentamista.
Molemmat asiantuntijaluennoitsijat herättivät paljon mielenkiintoa ja ajatuksia opiskelijoissamme. Francis ja San olivat tyyliltään keskustelevia ja viestinnällisiä, mikä helpotti myös opiskelijoiden osallistumista luennolle ja keskusteluun. Omakohtainen onnistunut kokemus integraatiosta auttaa varmasti vasta maahantullutta henkilöä näkemään mahdollisuudet, eikä vain vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Tärkeä viesti molemmilla asiantuntijoilla oli, että yhdessä integraatio onnistuu – ympäröivän yhteiskunnan kohtaamisella on merkitystä ja itse kukin voi olla aktiivinen omassa prosessissaan.
Omien geneeristen taitojen tunnistaminen
Tiedämmehän kaikki Suomea vaivaavan maanlaajuisen sotealan henkilöstöpulan yhdistettynä sote-alan uudistamistavoitteisiin. Katsoimme tärkeäksi nostaa esiin korkeakouluopiskelijan akateemiset taidot. Mitkä ovatkaan ne 11 Soft Skills’ä, joita jokaisen korkeakouluopiskelijan tulisi hallita osana onnistunutta korkeakouluopintoa? Tästä pääsimmekin luontevasti korkeakouluopiskelijoiden geneerisiin taitoihin sekä SWOT-analyysin käyttöön, jossa opiskelijat pohtivat omia korkeakoulukykyjään omien vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien kautta.
Jotta korkeakouluopinnoissaan menestyisi, tulisi opiskelijan hallita ns. geneerisiä taitoja. Geneeriset taidot ovat avainasemassa korkeakouluopiskelijoiden oppimisessa ja koulutusalakohtaisen asiantuntijuuden rakentumisessa. Taitojen lisäksi opiskelija tarvitse myös alakohtaista tietoa ja tahtoa (esimerkiksi asenne, usko omaan osaamiseen, sinnikkyys, uteliaisuus ja ymmärrys siitä, milloin taitoja tarvitaan). Tahto auttaa opiskelijaa selviytymään haastavistakin tehtävistä. (Hyytilä, Kleemola & Toom, 2021, s.14-15.)
Avoin keskustelu ja asioiden pohtiminen, kriittinen ajattelu, ongelmaratkaisutaidot, verkostoitumisen merkitys ja tiedonhaku olivat monille uusia asioita ja kehitettäviä taitoja. Monet kokivat myös, että kulttuuriset erot näkyivät ajanhallinnassa ja ajankäsityksessä. Eräs opiskelijoista kertoi jopa menevänsä tapaamisiin puoli tuntia etuajassa, jotta ei myöhästyisi ja huomioisi suomalaisen tavan olla ajoissa paikalla. Pohdimme myös opettajan ja opiskelijan välistä suhdetta, joka on Suomessa aika välitön, epämuodollinen ja viestinnällinen.
Suuntana sosiaali- ja terveysalan opinnot
Opintojakson edetessä suuntasimme opiskelijoiden kiinnostusta kohti sosiaali- ja terveysalan opintoja heidän mielenkiintonsa mukaisesti. Opintojakson päätteeksi tutustuimme sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän rakenteeseen eli hyvinvointialueisiin sekä niiden tehtäviin yleisellä tasolla. Lopuksi jätimme omatoimisen opintojen varaan tutustumisen sote-terminologiaan.
Opintojakson edetessä huomasimme kuinka monet suunnittelemamme kokonaisuudet veivät enemmän aikaa kuin olimme ajatelleet. Opiskelijoilla heräsi kysymyksiä ja kommentteja. Olikin hyvä ratkaisu jättää jotain opiskelijoiden omaan opiskeluun ja syventyä kunnolla yhdessä niihin aiheisiin mitä ehdimme käydä läpi Zoom-tapaamisissa. Näistä aiheista opiskelijat myös palauttivat pohdinta- tai tiedonhakutehtävän.
Maahanmuuttaneiden opiskelu ja työllistyminen
Pohjanmaalla on Suomen alhaisin työttömyysaste. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) helmikuun 2024 työllisyyskatsauksen mukaan Pohjanmaan ELY-keskusalueella työttömiä työnhakijoita oli hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna (Työllisyyskatsaus 2024). Pohjanmaalla työttömien osuus työvoimasta kuitenkin vaihtelee suuresti maakunnan eri osissa.
TEMin julkaisu Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa (Pesola, Sarvimäki & Virkola, 2024) jakaa Suomeen tulijat seuraavasti: työperusteiset maahanmuuttajat, perheenyhdistäminen, kansainvälinen suojelu, opiskelijat ja EU-maahanmuuttajat. Raportti tarkastelee eri syistä Suomeen muuttaneiden pärjäämistä työmarkkinoilla.
Työllisyysaste ja keskitulo vaihtelivat etenkin Suomessa asumisen alkuvaiheessa voimakkaasti. Kansainvälisen suojelun ja opiskelun perusteella saapuneiden työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä Suomessa asuttuina vuosina tyypillisesti matalia. Kymmenen vuoden jälkeen opiskelun perusteella saapuneiden työllisyysaste on noin 70 % ja kansainvälistä suojelua saavien noin 60 %. Suomeen opiskelemaan tulleet eivät saavuta keskimääräisen samanikäisen suomalaistaustaisen tulotasoa siitä huolimatta, että he opiskelevat pääosin korkeakouluissa ja asuvat Suomen elinvoimaisimmilla alueilla. Kymmenen vuotta maahantulon jälkeen suojelun tarpeen takia tulleiden työllisyysaste oli kohentunut . (Pesola ym. 2024, 35.)
Kuntaliitto uutisoi maaliskuussa 2024 Suomeen saapuneen Ukrainasta yli 60 000 pakolaista, jotka ovat saaneet oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Tämä näkynee myös koulutuksen kentällä. Vaikka Ukrainasta paenneiden suurimmat osallistujamäärät kohdentuvat perusopetukseen ja perusopetukseen valmistavaan opetukseen sekä varhaiskasvatukseen, ammatilliseen koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen, on joukossa myös korkeakoulututkintoon tähtääviä potentiaalisia hakijoita. (Kuntaliitto 26.3.2024.)
Kielitaidon vaikutus työllistymiseen
Helsingin Sanomat kirjoitti helmikuussa 2024 Suomen kouluttavan opiskelijoita ilmaiseksi muualle ja huonon suomen kielen taidon heikentävän maahanmuuttajien asemaa Suomen työmarkkinoilla (HS 22.2.2024). Väitöskirjatutkija Quivine Ndomon mielestä “Suomen ei ole järkevää houkutella ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita englanninkielisiin koulutusohjelmiin, koska opiskelun jälkeen oman alan työpaikkaa, jossa pärjäisi vain englannilla, on lähes mahdotonta löytää”. Hänen mukaansa opiskelijoilta tulisi vaatia suomen kielen opintoja osana englannin kielistä koulutusohjelmaa.
OKM:n korkeakoulupolitiikan vastuualuejohtaja Jonna Kurkinen tunnistaa ja tunnustaa ongelman: “Jos katsotaan lainsäädäntöä, niin siellä sanotaan, että opintojen aikana osoitettavan kielitaidon vaatimukset eivät koske opiskelijoita, jotka ovat saaneet koulusivistyksen ulkomailla. Vaadittavasta kielitaidosta päättävät korkeakoulut itse”.
Vuonna 2022 ulkomaalaisia opiskelijoita oli korkeakouluissa yhteensä noin 32 000, joista 18 000 tuli EU- tai Eta-maiden ulkopuolelta. HS (22.2. 2024) mukaan OKM:n tavoite on, että tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia työllistyisi suomalaisille työmarkkinoille.
Tällä hetkellä valmistuneista korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista työllistyy suomalaisille työmarkkinoille vähän yli puolet. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista työllistyi Suomeen vuoden aikana noin 60 prosenttia.
Jotta ulkomaalaistaustaiset opiskelijat voisivat työllistyä Suomen työmarkkinoille, ei suomen kielen taidon puute taida olla ainut ongelma. Elinkeinoelämän työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Mikko Räsäsen mukaan kyse on myös asenneongelmasta. (HS 22.2.2024.)
Kohti yhteisopettajuutta
Lapin ammattikorkeakoulun rehtori toteaa yhteisopettajuuden merkitsevän “yhdessä tekemistä”. Tällöin opettaja luopuu totutusta itsenäisestä yksintyöskentelyn työotteesta, individualistisesta opettajan roolista kohti holistista oppimisotetta. (Lampela, 2016.) Kangastie (2016, 15-16) kuvaakin yhteisopettajuutta kollektiiviseksi asiantuntijuuden jakamisen tilaksi ja paikaksi. Yhteisopettajuutta tukee yhteisöllinen työkulttuuri, joka edellyttää uutta ajattelu- ja toimintatapaa, erilaisuuden johtamista, ohjaamista ja pedagogista tukea. Lock ym (2016 s. 23-24) jakaa yhteisopettajuuden kuuteen osaan:
1. One teach, one observe
2. Station teaching
3. Parallel teaching
4. Alternative teaching:
5. Teaming
6. One teach, one assist
Valitsimme yhteisopettajuuden muodoksi Teaming eli tiimiopettajuuden. Onnistunut opintojakson toteuttaminen työparityöskentelynä vaati riittävästi yhteistä suunnitteluaikaa. Yhteisopettajuus on luontevaa, jos siihen osallistuvilla on halukkuus aitoon yhteistyöhön, jolloin opetuksen suunnittelussa, arvioinnissa ja toteutuksessa korostuu tasapuolisuus sekä työnjaon jakaminen opettajien vahvuuksien mukaisesti.
Oli ilo työskennellä perinteestä poiketen yhdessä asiantuntevan kollegan kanssa ja jakaa ideoita, opetuskuormaa ja suunnittelua yhdessä. Olemme opettajiana vahvistuneet, oppineet myös itse ja reflektoineet yhdessä. Olemme onnistuneet tuottamaan lisäarvoa opiskelijoille siten, että opintojakson sisällöt ovat rikastuneet, pedagogiset ratkaisut ovat olleet moninaisia ja meidän oma ammattitaitomme on kehittynyt. Lopputuloksena mielestämme laadukas kokonaisuus.
Kielitaidon kehittäminen auttaa integraatioprosessissa
Olemme kaikki tietoisia työvoiman saatavuuden haasteista ja sen luomista paineista kansainväliseen sote-alan rekrytointiin. Keväällä 2023 valmistuneessa työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä kävi ilmi, että pelkästään hyvinvointialueilla kansainvälisen sote-työvoiman rekrytointitarpeeksi arvioitiin 5400 henkilöä vuoden aikana. TEMin toimialanäkymä-raportissa nostettiin esiin mm. suomen kielen osaamisen tärkeys. (TEM 2023.)
Miten VAMK voisi omalta osaltaan mahdollistaa ulkomaalaistaustausten vielä sujuvamman siirtymisen opiskelijaksi ja valmistumisen jälkeisen integroitumisen ja työllistymisen suomalaisille työmarkkinoille?
VAMKissa on suunnitteilla ns. Kielipolku, jossa opiskelijaa ohjataan ja tuetaan kotimaisten kielten osaamisen kehittymiseen ja kehittämiseen. Kielitaidon kehittäminen auttaa integraatioprosessissa ja lisää ymmärrystä siitä kuinka yhteiskunta toimii. Osoittamalla kiinnostusta kielitaidon kehittämiseen voi opiskelija myös lisätä mahdollisuuksiaan työllistyä Suomessa. Kielitaidon kehittyessä kehittyy myös opiskelijan integroituminen uuteen yhteiskuntaan. Tieto ja käsitys siitä miten täällä toimitaan, kasvaa kielitaidon karttuessa. Kansalliskielten kielitaidon merkitys korostuu juuri sosiaali- ja terveysalan opinnoissa ja töissä. Tällä alalla viestintä on keskiössä asiakkaan/ potilaan kohtaamisessa sekä siitä dokumentoidessa.
Koulutuksen lisäksi uskoa tulevaisuuteen
Oelmme lehtoreina omalta osaltamme mahdollistaaneet ja herätelleet opiskelijoiden kiinnostusta suomalaiseen sosiaali- ja terveysalan korkeakoulujärjestelmään ja työelämään. Olemme luoneet opiskelijoille toivoa ja tulevaisuudenuskoa. Ei siis riitä, että toteutamme koulutusvastuutamme vaan ajattelemme, että velvollisuuksiimme korkeakouluna kuuluu myös tutkinnon aikaisen ja sen jälkeisen tulevaisuususkon tukeminen ja tuen mahdollistaminen, niin tutkinnon aikana kuin sen jälkeen. Tarvitsemme lähiympäristön ja muiden verkostojen laajaa asiantuntijuutta, yksin emme onnistu tässä vaativassa tehtävässä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhdessä järjestämä englanninkielinen webinaari 21.5.2024: Finnish work life – know your rights and obligations, jossa asiantuntija Francis Oyeyiola oli mukana.
