Vuonna 2004 syksyllä aloitin Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) Liiketalouden lehtorina vastuualueenani Tiimiyrittäjyyden oppimisympäristön luominen ja toiminnan liikkeellepaneminen sekä vakiinnuttaminen osaksi ammattikorkeakouluopintoja.
Samaan aikaan VAMKin rehtorina aloitti Jouko Paaso, jolla oli selkeä visio VAMKista yrittäjyyden edelläkävijänä. Hänen edesauttamana saimme syksyllä 2005 ”esihautomollemme” opiskelutilat VAMKin Palosaaren yksikön vierailijoille varatusta noin 35m2:n 2h+k – asuinhuoneistosta, mikä sijaitsi nykyisen VAMK Hallintosiiven paikalla toisen samanlaisen huoneiston ohella.
Seuraavassa esittelen BusinessFactory yrittäjyyden oppimisympäristön kehittymisen kaaren aikavälillä 2005-2013. (Timo Malin, BusinessFactory koordinaattori 2005-2013).
VAIHE I: ESR-HANKERAHOITUS 1.3.2005-31.8.2006
Hankkeen tavoitteena oli edistää ja tukea Pohjanmaan alueen yrittäjyyttä ja vetovoimaisuutta kaksikielisenä toimintaympäristönä. Tähän pyrittiin luomalla VAMK:iin yrittäjyyden kaksikielinen oppimisympäristö ja siihen liittyvä tukiverkosto. Tämä tulisi olemaan tiimiyrittäjyystoimintaa ns. esihautomotyyppisessä oppimisympäristössä BusinessFactory´ssä. (ESR-Hankesuunnitelma.)
Ensisijaiseksi kohderyhmäksi oli määritelty Vaasan ammattikorkeakoulun opetushenkilöstö ja organisaatio. Edunsaajat olivat Vaasan ammattikorkeakoulu, opettajat, opiskelijat ja projektitoimenpiteissä mainitut ulkoiset sidosryhmät. Lopullisena edunsaajana on Pohjanmaan toiminta-alue lisääntyneen yrittäjyysaktiivisuuden muodossa. (ESR-Hankesuunnitelma.)
Varsinainen toiminta alkoi syksyllä 2005 rekrytoimalla viisitoista (15) VAMK tietojenkäsittelyn toisen vuoden tradenomiopiskelijaa liittyen heidän opintojen työelämäjaksovaiheeseen.
| Opintopistettä | |
|---|---|
| 1 Liiketoiminnan suunnitteluprosessi | 6 |
| 2 Kirjallisuusesseet | 3 |
| 3 Kehityspalaverit | 1,5 |
| 4 Seurantaraportointi | 1,5 |
| 5 Ongelmanratkaisutehtävä | 3 |
Tämä ajanjakso oli BF-toiminnan konseptin luomisen ja testauksen aikaa. Tänä aikana lisättiin alueen yrittäjyysaktiivisuutta. Haasteellista oli toimintamallin vakiinnuttaminen käytännön järjestelyineen.
VAIHE II: BF-Toimintasuunnitelma 2006-2007
Syksyn 2005 aikana BF-toimintaan suunniteltiin ensimmäisen osuuskunnan perustamista. Asiaa toteuttamaan sitoutui lopulta 7 opiskelijaa. Näin sai vuoden 2006 tammikuussa alkunsa BF-Ideastream osuuskunta.
Aina syksyyn 2006 asti BF-toiminnan hallinnosta ja valmentamisesta oli vastuussa BusinessFactory koordinaattori ja vasta syksyllä 2006 rekrytoitiin 3 uutta valmentajaa. Näillä kaikilla oli kokemusta erityisesti VAMK kansainvälisistä opiskelijoista.
Seuraavassa avataan kahdeksan (8) kohdan toimintasuunnitelman kautta kyseisten vuosien BF-toimintaa. (Malin 2006.)
- Pääosin Tietojenkäsittelyn toisen vuoden opiskelijoiden perustama BF-Ideastream osuuskunta jatkoi 7 jäsenensä kokoonpanolla. Liikeidean kehittämisen painopiste tuli olemaan Kahvilatoiminnan järjestämisessä (Osuuskunnassa myös Restonomi-opiskelija). BF-Ideastreamen talous- ja yleishallinnon kehittämiseen panostettiin. Lisäksi oli tarve tehdä yhteistyösopimus itsenäisen osuuskunnan ja BFn välille erityisesti työharjoittelupaikkana toimimisesta. Nyt BF-sopimus oli tehty vain Osuuskunnan jäsenten välisenä lähinnä toimitilojen käytöstä. Osuuskunnan jäsenten tavoitteena oli tehdä työharjoittelunsa osuuskunnassaan. Tavoitteena oli, että BF-Ideastream laatisi vuodelle 2007 ensimmäisen Liikeideakohtaisen budjettinsa. Osuuskunnan kanssa oli sovittu, että toisenakaan toimintavuonna ei perittäisi toimitilavuokraa, mikäli tämä toimisi työharjoittelupaikana myös osuuskunnan ulkopuolisille – esim. TE-keskus yhteistyön pohjalta tuleville opiskelijoille.
- BFn työharjoittelumekanismi vaati kehittämistoimenpiteitä. Pyrittiin joustavaan työharjoittelukäytäntöön ja sopimus ymv. asioiden ”tuotteistamiseen”.
- TE-keskus oli ostanut VAMKilta syksyllö 2006 toteutettavan ”Akateemisten työttömien työharjoittelukoulutuspaketin”. Tämä pilottina vaati erityisiä kehittämistoimenpiteitä. Tämän kautta tulevien potentiaalisten opiskelijoiden laatu ja määrä on hyvin vaikea ennustaa etukäteen, joten tarkkaa työskentelysuunnitelmaa oli vaikea laatia etukäteen.
- VAMKin monialaisen asiantuntemuksen hyödyntäminen BF:ssä tuli tehdä joustavaksi. Työvuoden 2005-2006 aikana tämä oli osoittautunut erityiseksi ”pullonkaulaksi”. Tähän tuli löytää joustava ”resurssointitapa” ja tietenkin myös halua – muutamilla opettajilla halua oli ollut, mutta tämä oli kaatunut heidän muihin työkiireisiin.
- BFn uusien opiskelijoiden rekrytointi vaati aina vain lisää ponnisteluja ja myös vahvempaa eri koulutusohjelmien panostusta apuresursseina. Opettajan osallistuminen BF toimintaan olisi tutustuttanut tämän BF-konseptiin ja näin tämä olisi toiminut ”BF-markkinointihenkilönä”. Opinto-ohjaajien kanssa oli ollut puhetta, että BF vastuuhenkilöt olisivat eri koulutusohjelmien aloitustilaisuuksissa syksyllä kertomassa toiminnastaan.
- Ulkomaalaiset opiskelija olivat hyvin kiinnostuneita BF- toiminnasta. Ulkomaalaisilla opiskelijoilla oli vaikeaa saada työharjoittelupaikkoja Vaasan alueelta – erityisesti kiinalaisten ja afrikkalaisten. BF tarjoaisi työharjoittelupaikan ja erilaisia KV-projekteja. Syksyllä 2006 BF:ssä aloitti ensimmäinen VAMK International Business – koulutusohjelman opiskelijoista koostuva ryhmä.
- BFn integrointi muihin VAMKin työelämäyhteyksiin oli oleellista toiminnan kehittymisen kannalta. VAMKin silloisen Yritysklinikan ja Open IT-lab´in vastuuhenkilöiden kanssa oli käyty keskusteluja yhteistyöstä ja myös keskinäisestä työnjaosta. Kullakin näistä oli oma selvä fokuksensa täydentäen toisiaan ja myös markkinoiden toisiaan. Yhteistyöstä esimerkkinä BF-Ideastream toteutti web-sivustoja Yritysklinikan asiakkaille. Yritysklinikan vastuuhenkilön kanssa sovittiin myös VAMK web-sivuille laitettavasta Työeläyhteydet- osiosta, mistä löytyivät Yritysklinikka, Open IT-Lab, BusinessFactory ja muut vastaavat työelämäsidonnaisia opiskelijaprojekteja tuottavat toimijat.
- Yrittäjyyspolkujen rakentaminen näkyviksi osiksi kunkin koulutusohjelman rakenteita oli olennainen osa myös BF-toiminnan kehittymistä. VAMKissa oli erinomaisia käytänteitä – mm. Liiketalouden ko:n yhden viikon mittainen Yrittäjyyspolkukokeilu sovellettuna jollakin tasolla myös muihin koulutusohjelmiin vaikuttaisi opiskelijoiden yrittäjyysajatteluun. Vamk Chance Liikeideakilpailu oli opiskelijalle tässä rinnalla hyvä väliaskel kohti BF:ää. Miten asia soveltuisi tekniikassa sekä sosiaali- ja hoitoalalla?
Tämä vaihe oli BF-toiminnan vakiinnuttamisen aikaa osana VAMKin työharjoittelua ja vapaa-valintaisia opintoja. Keskeistä oli kansainvälisten opiskelijoiden integroiminen Vaasan alueeseen ja yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen osuuskuntamuotoisen tiimiyrittäjyyden avulla. Haasteena oli valmentajaresurssien saaminen ja näiden maksimaalinen hyödyntäminen.
VAIHE III: VAMK Yrittäjyysstrategia 2007
Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen olivat kaikkia koulutusaloja koskeva ja läpäisevä teema VAMK:n hallituksen päätöksellä 18.4.2007. Elokuun alusta 2007 siitä tuli virallisen organisaatiorakenteen mukainen tukiprosessi. Syksyn 2007 aikana käynnistettiin selvitystyö siitä, miten ja millaisin sisällöin tämä tukiprosessi voitaisiin saada osaksi jokapäiväistä toimintaa.
Tällöin yrittäjyydestä puhuttiin innovatiivisuutena, hallittuna riskinottona ja katalyyttisenä toimintana. Yrittäjyysstrategiaa avataan Kuvassa 1.
Kuvan 1 esittämään strategiaan pohjautuen VAMK- yrittäjyysopinnot ja BF esihautomo havainnollistetaan taulukossa 2.
Tässä vaiheessa yrittäjyysstrategian laatiminen loi selkeän strategisen vision ja rakenteellisen tuen yrittäjyysopintojen kehittämiselle ja vakiinnuttamiselle osaksi ammattikorkeakoulu-opintoja. Haasteena tällöin oli erityisesti jatkuvaan kehittämiseen panostaminen ja opintojen tehokas integrointi yrittäjyysstrategian mukaisesti.
| MODUULI I | MODUULI II | MODUULI III | ||
|---|---|---|---|---|
| Yrittäjyys 3+2op | –valikoituu—> | Tiimiyrittäjyys 15op(* | –valikoituu— myös suoraan Moduuli I:stä | Jatkajayrittäjyys 3+3+3+(3)=12op |
| Tavoite: | Tavoite: | Tavoite: | ||
| YrittäjyysHOPSin rakentaminen | *YHOPS 2op *Oma LT-kehitystyö 6,5op | Yrittäjyyden kehittäminen | Omistajanvaihdos tilanteeseen tutustuminen | |
| Sisältö: | *LTS- | Sisältö: | Moduuli III:n | Sisältö: |
| Yrittäjähenkisyys | raportointi 3op | Oman liiketoi- | aikana tai sen | Rahoitus 3op |
| Innovatiivisuus | *Oppimispäivä- | minnan suunn. | jälkeen | – nykytilan analyysi |
| Yrittäjätesti | kirjan ylläpito 0,5op | ja toteutus | opiskelija | – arvon määritys |
| YrittäjyysHOPS | *Ongelman- | Business | mahdollisesti | – rahoitusmahdollisuudet |
| ratkaisutehtävä 3op | Factoryn | tutustuu jatkaja yritykseen | Lainsäädäntö 3op | |
| Muut 3op:n opintojaksot: | omassa Tiimiyri- tyksessä | ”Henkinen puoli” 3op | ||
| Kasvuyrittäjyys | – Osuuskunta- | ja pääsee | ||
| Liikeideakilpailu Chance | muotoinen, jossa jäsenistö vaihtuu | mukaan mentorointiin | Jälkihoito 3op – tarjolla lähinnä | |
| Franchiseyrittäjyys | – myös pelkkä | ”Jälkihoito” | verkoston kautta!! | |
| työharjoittelu mahdollista | sisältää ao. prosessit | – jatkajayritys- suhde | ||
| – mentorointi |
VAIHE IV: VAMK InnoCenter 2008
InnoCenter – konseptille saatiin hankerahoitusta, jonka avulla mm. BFn neljä valmentajaa kouluttautuivat Jyväskylän Tiimiakatemian Tiimimestareiksi 2008-2009 välisenä aikana. Yhteisen kouluttautumisen kautta BF-valmentajatiimi varsinaisesti ”hitsautui yhteen”.
Lähtökohtana oli, että InnoCenter – brändi kokoaisi suojiinsa kaiken VAMK:sta ulospäin suuntautuvan palvelun ja tuotannon – eli yritystoimeksiannot. Näiden tuottamisesta vastasivat Yritysklinikka, IT-Paja, IT-lab ja Technobotnia. InnoCenter idea ja brändi tarjosi VAMKille alustan, jonka kautta sen palvelut saivat näkyvämmän aseman sekä talon sisään että ulospäin. InnoCenter brändin alle sijoittui myös BusinessFactory (BF) esihautomotoiminta. InnoCenter tarjosi BF:lle näkyvämmän aseman ja sen imagoon sopivan kodin, josta myös opiskelijoiden oli hyvä tarjota omiin liiketoimiinsa liittyviä palvelutuotteita asiakkailleen. (Ristimäki 2008.)
InnoCenter tarvitsi konkreettiset toimitilat. Palosaaren VAMKin kirjaston yhdistyessä Tritonian kirjastoon vuoden 2007 lopussa vapautui 300-450 neliömetrin tila. Tämä toimitila varattiin InnoCenterin tarpeisiin. InnoCenteristä tulisi keskus, jossa innovatiivisuus, yrittäjyys, opiskelijat, opettajat ja alueen yrittäjät kohtaavat. Kaikkien InnoCenter sateenvarjon alle henkisesti kuuluvien toimintojen ei kuitenkaan ollut fyysisesti tarkoituksenmukaista siirtyä samoihin tiloihin. Kaikki edellä mainitut toimijat jatkoivat parhaiten niiden tarkoitukseen sopivissa tiloissa. Vain BF ja VAMKin Yritysklinikka muuttivat tässä vaiheessa näihin tiloihin.
Syksyllä 2007 BF:ssa aloitti toinen VAMK International Business- koulutusohjelman toisen vuoden opiskelijoista koostuva ryhmä, joista 9 perusti tammikuussa 2008 BFn toisen BF-Global osuuskunnan. Tämän osuuskunnan tarkoituksena oli panostaa erityisesti erilaisiin KV-projekteihin ja edesauttaa KV-opiskelijoiden yrittäjyyttä.
Tässä vaiheessa InnoCenter – brändi mahdollisti paremman näkyvyyden ja helpomman integroinnin VAMKin sisällä eri yksikköjen välillä. Uudet ja keskeiset toimitilat kannustivat innovatiivisuuteen ja yrittäjämäiseen toimintakulttuuriin. Haasteena oli edelleen tarvittavien resurssien ja toimijoiden riittävyys.
VAIHE V: BUSINESS FACTORY TOIMINTA SYKSY 2008
Business Factoryn toiminta muuttui oleellisesti syksystä 2008, kun BF siirtyi uusiin tiloihin yliopistorantaan valmistuvaan Ylioppilastaloon. Tällöin BF avautui myös konkreettisesti ulospäin muihin korkeakouluihin. BF- tyyppinen toimintamalli oli myös alustavasti otettu osaksi Vaasan Yliopiston Tiedepuistohanketta. Kuitenkin tilanne oli selkeästi se, että ainoastaan Yliopistolla ja BF:llä oli mahdollista osallistua varsinaiseen kehittämistyöhön. Yliopistoltakaan BF ei voinut odottaa suurta tukea itse kehittämistyöhön, sillä vain VAMKin BF-tiimillä oli jo muutaman vuoden kokemus tämän tyyppisestä toiminnasta.
Business Factoryn kehittämistyö ja varsinainen valmennustoiminta tulisi vaatimaan yhä enemmän resursseja jatkossa. Tämän vuoksi BF-tiimin toimintaresursseja oli vahvistettava. BF-valmennustiimin yhteistyö oli ollut erinomaista nyt toimittaessa kaikki samoissa työtiloissa – olimme toimineet hyvin yrittäjämäisesti. Valmentajien omakohtainen yrittäjyyskokemus oli tuonut oman tärkeän lisänsä valmennukseen. Toimintaa haittasi kylläkin se tosiasia, että valmentajilla oli ollut työjärjestys hyvin täynnä opetustunneista ja varsinainen keväällä 2008 anomamme kehittämistyöresurssi oli työjärjestyksessä varsinaisesti varattuna loppukeväälle. Meillä oli ollut lähes mahdotonta varata kaikille yhteistä aikaa; saati sitten tarjota opiskelijoille sopivia valmennusaikoja.
Business Factoryn tulevaisuuden turvaamiseksi ja toiminnan siirryttyä Ylioppilastaloon sinne varattiin työtilat kullekin neljälle(4) BF-valmentajallemme . Samassa yhteydessä Tiimiresursseja oli lisättävä. Tämä tarkoitti valmentajien opetustuntimäärien vähentämistä merkittävästi. Kehittämistyö- ja valmennusresurssien tuli jakautua tasaisesti koko työvuodelle, eikä niin kuin tähän asti, vasta loppuvuoteen.
Tässä vaiheessa yhteystyömahdollisuudet laajenivat korkeakoulujen välille ja näkyvyys VAMKin ulkopuolelle vahvistui – BF ei enää ollut vain VAMKin opiskelijoille. Tämä ”ulkopuolisuus” myöskin lisäsi valmentajien omaa yrittäjyyskokemusta. Haasteena korostui nyt erityisesti valmentajien ajan rajallisuus, kun oli myös muuta työtä. Tässä apua olisi tuonut valmennustiimin laajentaminen, mutta se ei ollut mahdollista.
VAIHE VI: VAASA SCIENCE PARK (VSP)– HANKE 2008-2010
Hankkeelle saatiin rahoitus Vaasan kaupungin Juhlarahastosta, mikä käsitti henkilöstömenoja Vaasan Yliopiston palkkaamalle Innovaatioasiamiehelle ja BusinessFactory esihautomotoiminnalle.
Opiskelijasegmentissä keskityttiin ensin Business Road-prosessien ja palveluiden kehittämiseen yhteistyössä korkeakoulujen yrittäjyyskasvattajien kanssa. Alussa fokus oli korkeakoulujen yhteisen esihautomo-ohjelman luomisessa ja ajatuksena oli, että parhaat liikeideat ohjataan Merinovan hautomoon ja kiihdyttämöön. Tuloksena saatiin käynnistymään Business Road -ohjelma, jossa tarjottiin opiskelijoille sparrauspalveluita eri yrittäjyyspolun vaiheilla. (Österholm 2011.)
Vuonna 2009 tiivistettiin yhteistyötä VAMK esihautomo-ohjelman BusinessFactoryn kanssa, kun BF muutti samoihin tiloihin VSP:n ja Business Roadin kanssa. Kehitysprosessin aikana Merinovankin toiminta uudistui ja hautomotoiminta ei enää kuulunut peruspalveluihin. Tämä tarkoitti myös Business Roadin osalta, että konsepti muutettiin hautomotyyppiseksi toiminnaksi.
Lopullisessa toimintamallissa alkaen vuodesta 2010 puhuttiin edelleen korkeakoulujen yhteisestä Business Road-ohjelmasta, mikä koostui palveluista opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille eri yrittäjyysprosessin vaiheissa, mutta fokus oli hautomotoiminnassa. (Österholm 2011.)
- Liikeidean arviointivaihe oli nimeltä BR-checkpoint,
- Esihautomovaihe on nimeltä BR-esihautomo – sisältäen Novian ja BusinessFactoryn esihautomopalvelut
- Hautomovaihe oli nimeltä BR-hautomo.
Business Road -prosessin tueksi järjestettiin vuosittain
- Liikeideakilpailu CHANCE
- Kolmekielinen Oman Yrityksen Perustamisen -teemapäivä
- Campus Flow – kahden päivän luovuus- ja liikeideointikoulutus.
Yritysasiakassegmentissä kehitetty Innohelp@Business-palvelu (yritysten kustantama konsepti-prosessi-liiketoiminnan kehittämiskilpailu) liitettiin vuonna 2011 Business Roadin prosesseihin, koska yritystiedepuistossa ei ollut hankkeen jälkeen erillistä vastuuhenkilöä tähän palveluun.
Tietyissä yliopistoissa ja korkeakouluissa BR-toiminta oli huomioitu osana opintoja (OPS), jolloin liikeideakilpailu Chanceen ja Business Road-esihautomoon ja hautomoon saatiin syötettä suoraan kursseilta.
BusinessFactory – esihautomon valmentajan tehtävät määriteltiin seuraavasti (8.10.2010):
- BF-opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus BF-vastaanottoaikoina
- Brainstorm-tilaisuuksien suunnittelu, osallistuminen ja seuranta
- Valmentajatiimin kokouksiin osallistuminen
- opiskelijarekrytoinnin ja markkinoinnin suunnittelu
- BF-oppimisympäristön kehittäminen
- Liikeideakokeilujen kehitys, läpivienti ja seuranta
- BF:n yhteistyö- ja verkostosuhteiden ylläpito ja kehittäminen
- Muut esimiehen määräämät työt.
BusinessFactory- esihautomon koordinaattorin tehtävät määriteltiin edellisten lisäksi seuraavasti:
- BF-valmentajatoiminnan koordinointi
- Päävastuu BF:n markkinoinnista VAMKissa
- Toimintasuunnitelman ja –kertomuksen laatiminen yhteistyössä valmentajatiimin kanssa.
BusinessFactory- esihautomon taloushallinnosta vastaavan tehtävät määriteltiin seuraavasti:
- Juokseva kirjanpito
- Alv-raportit
- Laskujen maksu
- Palkanlaskenta ja siihen liittyvä raportointi
- Tilinpäätös ja veroilmoitus
- Laskutus
- BF:n opiskelijoiden tuki taloushallinnon kysymyksissä ja laskelmissa
- BF:n talouden kehittämiseen osallistuminen
- Valmentajatiimien kokouksiin osallistuminen mahdollisuuksien mukaan.
(Österholm 2011.)
Tässä vaiheessa suurin hyöty oli yhteistyön vahvistuminen erityisesti Vaasan yliopistoon päin ja Vaasan kaupungin eri yrittäjyystoimijoihin – kuten VASEK, Yrittäjäjärjestöt ja ELY-keskus. Konseptikehittämiseen panostettiin ja rakennettiin Sparrauspalvelupolku. Haasteena oli se, että muutokset yhteistyökumppaneiden toiminnassa vaikuttivat omaan konseptiimme – mm. Merinovan hautomotoiminta.
VAIHE VII: Vaasan korkeakoulukonsortion BusinessFactory opiskelija hautomo BusinessFactory IdeaLab 2011-2013
Vaasan Yliopisto, Svenska Hanken, Åbo Academi, NOVIA ja VAMK aloittivat yrittäjyyskoulutus yhteistyön rehtoreiden avittamina. Yhteistyön perustana toimi VAMKin BusinessFactory esihautomotoiminta, joka laajennettiin nyt hautomotoiminnaksi. Yhteistyölle muodostettiin korkeakoulujen edustajista muodostettu ohjausryhmä.
Toimintaan resurssoitiin Vaasan Yliopiston palkkaamana Innovaatioasiamies ja BusinessFactory hautomotoiminnan koordinaattori. Lisäksi Vaasan Yliopiston Levon-instituutin henkilö osallistui yhteistyöhön. Varsinaista valmentajatiimiä ei toiminnalle mahdollistettu.
Inno-tila määriteltiin luovaksi innovointi-, oppimis- ja toimintaympäristöksi, joka toimi avoimena foorumina ja yhteentörmäyspaikkana korkeakoulukonsortion innovaatiohenkisille opiskelijoille ja tutkijoille. Tila tarjoaa näille ryhmille mahdollisuuden viedä liikeideoita ja innovaatioita konkreettisella tavalla kohti kaupallistumisprosesseja. (Niinisalo 2011)
Tilan tarkoitus oli toimia osana laajaa innovaatiopalveluiden uudistamista ja toiminnan vakiinnuttamista Vaasan Korkeakoulukonsortion alueella. VAMKin Business Factory -toiminta integroitui osaksi palvelumallia ja tilan käyttöä. Vastaavanlaisten tilojen käyttökokemukset mm. Aalto yliopiston Design Factorysta olivat myönteisiä. (Niinisalo 2011)
Aluksi tarkoituksena oli pilotoida tilan toiminta. Tämän pilottihankkeen aikana arvioitiin tilan käyttökokemuksia sekä tarvittaessa modifioitiin toimintaa. Mikäli käyttökokemukset olivat myönteisiä, tarkoituksena oli hakea rahoitusta laajan ja pysyvän tilan rakentamiseksi.
Pilotin aikana oli tarkoitus kartoittaa…
- Sopivaa sijaintia ja koostumusta pysyvälle tilaratkaisulle, esim. yksi iso tila vai useita pienempiä huoneita?
- Tarvittavien henkilöstöresurssien määrä ja laatu, ts. pystytäänkö toimintaa pyörittämään nykyisillä resursseilla vai tarvitaanko lisärekrytointeja?
Hautomo toimi lopulta kyseisen ajan VAMKilta vapautuneissa kirjastotiloissa Wolffintie 30:ssä.
Kuva 2 esittää sitä, mikä oli tämän yhteistyön visio, johon pyrkiminen ikävä kyllä jäi kesken.
BusinessFactory IdeaLab oli opinnollistettu siten, että opiskelijoille oli tarjolla kolme (3) moduulia:
1 BUSINESS TEAM, missä opiskelija oppi yrittäjämäistä, tavoitteellista työskentelytapaa todellisten asiakasprojektien kautta (= tiimiyrittäjyys BusinessFactory osuuskunnassa kevytyrittäjyysperiaatteella). Tämän oli opinnollistanut ainoastaan VAMK 10 opintopisteen kokonaisuudeksi.
2 BUSINESS START, missä Business Teamíssä kehiteltyä liikeideaa jalostettiin liiketoimintasuunnitelmaksi ja laadittiin liiketoiminnan kehittämisen suunnitelma ja mahdollinen kasvusuunnitelma. Tämä oli opinnollistettu 5 opintopisteen arvoiseksi Vaasan Yliopistossa, VAMKissa ja Noviassa.
3 BUSINESS CHANCE, missä oli mahdollisuus kilpailun innoittaman testata ideansa markkinapotentiaalia Vaasan alueelle. Tämä ei tuottanut opintopisteitä, mutta sisälsi rahapalkintoja.
Alla kuvassa 3 BusinessFactory IdeaLab – opiskelijan prosessi kuvattuna.
BusinessFactory IdeaLab- yrityshautomokonsepti lakkautettiin Vaasan Korkeakoulukonsortion toimintana 31.12.2012. VAMK rehtorin päätöksellä kuitenkin toimintaa jatkettiin VAMK-rahoitteisena kesään 2013. BusinessFactory IdeaLab- toiminnan aikana syntyi 10 yritystä ja toimintaan osallistui n. 40 opiskelijaa vuositasolla.
Tässä vaiheessa BusinessFactory oli kehittynyt opiskelija ideahautomoksi, mikä tarjosi palvelujaan neljän korkeakoulun opiskelijoille. Toiminnassa hyödynnettiin Tiimiyrittäjyyden luomaa sosiaalista yhteyttä liikeidean kehittämiseksi ja siitä sitten seuloen ja jatkojalostaen mahdollisia kasvuhakuisia liikeideoita. Haasteena oli erityisesti se, miten kukin korkeakoulu pystyi opinnollistamaan BFn tarjoamat kokonaisuudet omille opiskelijoilleen. Lopulta VAMKin ohella vain Vaasan Yliopisto tässä onnistui.
