Tämä artikkeli perustuu Jere Koivukankaan opinnäytetyöhön ”Yritys X:n työnantajamielikuvan selvittäminen ja rekrytoinnin kehittäminen” (Koivukangas, 2025), jossa kyseisiä asioita tutkittiin Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) insinööriopiskelijoiden näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yritys X:n työnantajamielikuvan ja rekrytoinnin nykytila sekä, mitkä asiat vaikuttavat työnantajamielikuvan muovautumiseen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jolla pyrittiin saamaan vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten Vaasan ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat näkevät yritys X:n työnantajana? Mitkä tekijät mahdollisesti karkottavat tai vetävät opiskelijoita puoleensa? Miten rekrytointi ja sen näkyvyys on opiskelijoiden mielestä onnistunut? Onko rekrytoinnissa tai työnantajamielikuvassa parannettavaa?
Yritys X on energia-alan asiantuntija, joka keskittyy sähkö- ja automaatioratkaisuihin eri teollisuuden aloilla. Yritys on kansainvälisesti vaikuttava energiateollisuuden toimija, jonka päätoimipiste sijaitsee Vaasassa, ja päätoimialueet ovat Suomi, Ruotsi ja Norja. (Koivukangas, 2025.)
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys
Tutkimuksen teoriaperusta rakentui yhdeksästä osiosta, joissa keskeisimmät lähteet olivat seuraavat: työnantajamielikuvan osalta Rantanen (2022), työnantajakuvan osalta Viitala (2013), työnantajabrändin osalta Ruokolainen (2020), työnantajamielikuvan rakentumisen ja rekrytoinnin osalta Piskonen & Syrman (2024), rekrytointiprosessin ja -kanavien osalta Salli & Takatalo (2014). Rekrytoinnin kanavia lähestyttiin kohderyhmän perusteella, joka tässä tutkimuksessa ovat VAMK-insinööriopiskelijat. (Koivukangas, 2025.)
Kyselyn rakenne
Tutkimuksella pyrittiin ymmärtämään opiskelijoiden mielikuva yritys X:stä työnantajana ja miten sen rekrytointi on onnistunut. Tutkimuksen kysely toteutettiin Microsoft Forms- ohjelmistolla, jossa käytettiin strukturoitua kyselylomaketta ja vastaajalle oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot neljää avointa kysymystä lukuun ottamatta. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin syvällisemmin ymmärtämään työnantajamielikuvan nykytila, sekä rekrytoinnin onnistuneisuus. Kyselylomake sisälsi 15 kysymystä, jotka jakautuivat kolmeen osaan – yleistiedot, työnantajamielikuva ja rekrytointi. Yleistiedoissa haluttiin selvittää, millä lukuvuodella opiskelija on, mitä alaa hän opiskelee sekä millaiset urasuunnitelmat tällä on. Työnantajamielikuvan osalta pyrittiin selvittämään opiskelijoiden mielikuvat yritys X:stä työnantajana ja mitkä asiat opiskelijat kokevat tärkeiksi työnantajassa. Rekrytoinnin osalta selvitettiin, missä kanavissa opiskelijat ovat törmänneet yritys X:n työpaikkailmoituksiin, rekrytointikokemuksia yrityksestä, halua tulevaisuudessa hakea yritykseen töihin ja mistä kanavista he toivoisivat työpaikkailmoitusten jatkossa löytyvän (Koivukangas, 2025).
Tutkimustulokset
Tutkimukseen vastasi 36 Vaasan ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijaa. Kyselyssä työnantajamielikuvan osalta monet opiskelijat kehuivat yritystä X joustavana, luotettavana ja varmana työnantajana. Opiskelijoille oli piirtynyt selkeä työnantajamielikuva yrityksestä, sillä yritys on iso työnantaja alueella ja että yrityksessä on hyvät etenemismahdollisuudet. Opiskelijat odottavat työnantajalta muun muassa joustavuutta, luotettavuutta, hyvää työilmapiiriä sekä siistejä työskentelytiloja. Avoimissa kysymyksissä pinnalle nousi kuitenkin ”huhupuheet” yrityksen huonosta työilmapiiristä ja alhaisesta palkkatasosta. Vastaukset olivat osittain ristiriidassa keskenään, sillä valtaosa vastaajista kuitenkin puhui yrityksestä positiiviseen sävyyn. Tutkijan mukaan edelliseen on voinut vaikuttaa se, että kyselyyn vastanneista vain pieni osa oli ollut töissä yrityksessä.
Tulosten mukaan yritys X ei ole riittävästi näkyvillä opiskelijoille, sillä moni vastaaja ei tiennyt, mitä kyseinen yritys tekee. Rekrytoinnissa yritys on ollut aktiivinen ainakin yhdessä kanavassa, sillä yli puolet vastanneista oli törmännyt yrityksen työpaikkailmoituksiin Duunitorissa. Kehitysehdotuksena opiskelijat toivat esille, että yrityksen pitäisi olla näkyvämmin esillä sosiaalisessa mediassa, kertoa enemmän työtehtävistä, järjestää enemmän kouluvierailuja ja laittaa työpaikkailmoituksia sosiaaliseen mediaan. Tutkimuksessa myös ilmeni, että yritys X tunnetaan huomattavasti muita insinööriopintoaloja paremmin sähkö- ja automaatiotekniikan alalla.
Tutkimuksessa yritys X:n työnantajamielikuvan ja rekrytoinnin nykytila yhteen vedettiin SWOT-analyysiksi. Analyysin mukaisesti yritys on vahvoilla luotettavuudessa ja joustavuudessa. Heikkouksina esille nousivat näkyvyyden puute ja heikko tunnettavuus. Uhkana esille nousivat isompien toimialan paikallisten yritysten varjoon jääminen ja liian suuret työnhakijamäärät. Mahdollisuutena esille nousivat näkyvyyden lisääminen ja tunnettavuuden kasvattaminen (Koivukangas, 2025).
