Leikitäänkö?

Jossain teini-iän tienoilla leikkiminen alkaa tuntua lasten jutulta - lapselliselta ja vähän nololta. Mieli tekisi vielä leikkiä, mutta mitä siitä nyt muutkin ajattelisivat. Aikuisuuteen tullessa leikkimättömyys on jo ihan normaalia, eikä sitä nyt ainakaan työpaikalla kannata tehdä. Vai kannattaako?

TEKSTI | Elise Raittila KUVAT | Applied Improvisation Network
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241217103780
Paljon ihmisiä hassuttelemassa huoneessa.

Osallistuin heinäkuussa soveltavan improvisaation konferenssiin Prahassa (AIN Conference). Applied Improvisation Network (AIN) toi yhteen yli 200 soveltavan improvisaation harjoittajaa eri aloilta ympäri maailman. Viikko oli täynnä kursseja, työpajoja ja puheenvuoroja soveltavan improvisaation hyödyntämisestä eri aloilla teemalla ”Tune the future”. [1]

Improvisaatio leikkinä

Miten soveltava improvisaatio sitten eroaa improvisaatiosta? Yleisesti, improvisaatio nähdään esiintymisenä tai toimintana, jota ei suunnitella etukäteen. Usein improvisaatio yhdistetäänkin spontaaneihin hetkessä syntyviin näytelmiin – improvisaatioteatteriin. Soveltava improvisaatio hyödyntää improvisaatioteatterista tuttuja periaatteita – luottamuksen, spontaaniuden, hyväksymisen, kuuntelun, läsnäolon ja tarinankerronnan rakentamista aloilla, joissa yhteistyö ja epävarmuuden sietokyky ovat keskiössä. Maailman muuttuessa yhä nopeampaan tahtiin, nämä taidot voivat olla avain menestykseen.  [2,3]

Usein improvisaatiota harrastavat puhuvat yhdessä leikkimisestä. Improvisaatio-opettajana koenkin useat improvisaatioharjoitukset leikkiin ohjeistamisena. Varsinkin soveltavassa improvisaatiossa pääpaino on pääosin muualla kuin lavatyöskentelyssä.  Improvisaatio sanana saa kuitenkin jotkut ihmiset ahdistumaan kuvitellen, että heidän tulisi olla verbaalisia koomikoita [4], vaikka tosiasiassa kyse on isolta osin yhteistyötä tukevista leikeistä. Soveltavassa improvisaatiossa kenenkään ei tarvitse heittäytyä yksin valokeilaan.

Leikillä ja ilolla tuetaan yhteisöllisyyttä

AIN Konferenssin ja sitä edeltävien koulutuspäivien aikana saimme kuulla tutkimustuloksia soveltavan improvisaation vaikutuksista esimerkiksi mielenterveyteen, innovointiin ja psykologiseen turvallisuuteen, yhteishengen luomiseen ja koulutukseen. Harjoittelimme eri tekniikoita ryhmissä. Leikimme. Kuuntelimme luentoja. Liikutuimme kyyneliin, kun Playfair Incin perustaja Matt Weinstein näytti videon Clevelandin vankilassa toteutetusta yhteisöllisyyden rakentamisen työpajasta leikkien kautta. Ilo vankien kasvoilla oli käsin kosketeltava. Liikutuksen lisäksi konferenssin aikana syntyneellä naurun ja ilon määrällä olisi pidentänyt monta elämää.

Ennen kaikkea, konferenssi vahvisti ajatustani siitä, että soveltavalla improvisaatiolla on paikkansa elämän eri osa alueilla ja että sitä pitää tuoda paljon lisää työelämään ja koulutukseen. Leikin ja ilon kautta onkin tämän syksyn aikana aloitettu useat vetämäni työpajat riippumatta siitä, ovatko osallistujat olleet opiskelijoita tai liike-elämän johtopaikoilla olevia henkilöitä. Kun harjoitukset sovelletaan ryhmän tarpeeseen, ne ovat usein toimineet alkusysäyksenä vilkkaalle keskustelulle ja ryhmähengen luomiselle.

Luova ajattelu tulevaisuuden työelämätaitojen kärjessä

World Economic Forumin teettämän ”Future of Jobs” tutkimuksen tärkeimpänä tulevaisuuden työelämätaitona mainitaan luovuus. Viiden ensimmäisen joukkoon mahtuvat myös uteliaisuus sekä kestävyys, joustavuus ja ketteryys. [5] Kaikki nämä ovat pehmeitä taitoja, joita voi kehittää myös soveltavan improvisaation menetelmillä.

Lähinaapurissamme Uumajassa, Umeå Design Högskolanissa, Brendon Clark on tuonut improvisaation osaksi muotoilun opetussuunnitelmaa. Hän haluaa varustaa opiskelijat kohtamaan odottamattomia tosielämän haasteita ja hiljentämään omat sisäiset kriitikkonsa monipuolisten ratkaisujen kehittämisessä. Clark näkee käyttökohteita improvisaatiolle myös monissa muissa kuin muotoilun konteksteissa. Tekniikoita voi helposti hyödyntää esimerkiksi kielten opiskelussa. [6] Suomessakin on tehty tutkimuksia ja projekteja improvisaation hyödyntämisestä esimerkiksi työkaluksi opettajille. Laajemmalle hyödyntämiselle niin oppilaitos- kuin työelämäkontekstissakin olisi varmasti tilaa.

Perusta psykologiselle turvallisuudelle

Leikki ja leikkisyys ovat isossa roolissa myös, kun opetan improvisaatiota aikuisille Alma-Opistossa. Toisin kuin usein luullaan, improvisaatiokursseilla pääpaino ei ole lavatyöskentelyssä, vaan turvallisen ilmapiirin luomisessa, virheiden hyväksymisessä ja yhteistyön rakentamisessa.  Lähtökohtana on ryhmän kaikkien jäsenten turvallisuuden tunteen vahvistaminen.  Se, että ryhmässä jokainen voi rauhassa olla oma itsensä, leikkiä ja mokatakin. Näiden pohjalle on helppo rakentaa luovuutta.

Lähteet
  • Ainprague [Internetsivut]. [viitattu 9.12.2024]. Saatavilla: https://www.ainprague.com

  • 2. Seppänen S. ‘What would happen if I said “Yes”?’ Measuring the immediate and long-term impact of improvisation training on student teachers’ subjective, neuroendocrine and psychophysiological responses. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2022. 115. (Helsinki Studies in Education; 144).

  • 3. Koppett K. Training to imagine : practical improvisational theatre techniques for trainers and managers to enhance creativity, teamwork, leadership, and learning. Sterling, Virginia: Stylus Publishing; 2012. s.2, 12-13

  • 4. Routarinne, S. 2004. Improvisoi! Helsinki: Tammi. 9

  • 5. Masterson V. Future of Jobs: These are the most in-demand core skills in 2023 [Internetsivut]. World Economic Forum. 2023. [viitattu 9.12.2024] Saatavilla: https://www.weforum.org/stories/2023/05/future-of-jobs-2023-skills/

  • 6. The art of improvisation: Reimagining design education [Internetsivut]. Www.umu.se. [viitattu 12.12.2024] Saatavilla: https://www.umu.se/en/umea-institute-of-design/about-us/newsroom/stories/improv-at-uid/

Aiheeseen liittyvää