Yrittäjämäinen työskentelytapa organisaation toiminnan lähtökohtana?
Ammattikorkeakoulujen ydintehtävä on tuottaa asiantuntijoita työelämään. Näin ollen sen koulutusorganisaationa tulisi mielellään kyetä ennakoimaan työelämää koskevia muutostarpeita. Ammattikorkeakoulusta valmistuvalla tulee olla käytännön tieto-taitojen lisäksi myös työelämän metataitoja – eli kykyä ja halua sopeutua ja kehittyä työtehtävissään. Ammattikorkeakoulun siis tulee luoda oppimisympäristöjä, joiden kautta opiskelijalla on mahdollisuus kehittää metataitojaan.
Oppimisympäristön luojina toimivat opettajat, joiden siis tulisi valmentaa ja ohjata opiskelijoita oppimisessaan. Näin ohjaaja/valmentaja- nimitys kuvaakin hyvin ammattikorkeakoulun opettajuutta. Oppimisessa tehokkaimpia oppimisen muotoja on mallioppiminen – eli että toisen esimerkin ja toiminnan kautta tunnustamme hänen asiantuntemuksensa ja sanomansa luotettavuuden. Näin ohjaajien siis tulisi itse olla sisäistänyt metataidoissa kehittyminen sekä toimia itse näiden normien mukaisesti. Tässä tulemme käsitteeseen yrittäjämäinen toimintatapa.
Yrittäjämäinen toimintatapa voidaan Jukka Vesalaisen (1999) mukaisesti määritellä yksilön toimintatavaksi, jonka perustana on a) kyky toimia yrittäjämäisesti – ammattitaito, tieto-taito, kompetenssi, b) halu toimia yrittäjämäisesti – tahtotila itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen ja c) riskinotto – epämukavuusalueelle siirtyminen mm. rohkeutena tuoda omia näkökantojaan sillä riskillä, että joku tyrmää nämä tai rohkeutena siirtyä osaamisalueelle, jota ei täysin siinä hetkessä koe hallitsevansa (=epämukavuusalue). Yrittäjämäisen työskentelytavan voi ilmaista hiukan yleisemmällä tasolla ”yksilön tahtotilaksi kehittää jatkuvasti itseään omassa työssään ja tuoda osaamisensa täysipainoisesti organisaation käyttöön sen ja itsensä eri tarpeiden näkökulmasta”.
Johtajuus työhyvinvoinnin edistäjänä?
Työhyvinvoinnin voidaan katsoa muodostuvan työntekijän a) fyysisestä ja henkisestä terveydentilasta, b) kompetenssista – eli oman osaamisen sopivuudesta työtehtävään, c) työyhteisöstä – johtajuudesta, työkavereista, työilmapiiristä ja d) työympäristöstä – työturvallisuus, työvälineet. Nämä asiat vaikuttavat myös toinen toisiinsa. (Viitala 2021). Työhyvinvoinnilla on suora yhteys työmotivaatioon – eli työntekijän tahtotilaan kehittyä ja toteuttaa osaamistaan työtehtävässään. Näin työmotivaatiolla on myös suorayhteys Yrittäjämäinen työskentelytapa- käsitteeseen. Työhyvinvoinnin voidaan katsoa luovan ”kyvyn” toimia yrittäjämäisesti – eli tähän siis vaikuttavat työntekijässä itsessään vaikuttavat tekijät – terveys ja kompetenssi – sekä työntekijän organisaatioon liittyvät tekijät – työyhteisö ja työympäristö.
Johtajuus organisaatiossa luo näin pohjaa Työhyvinvoinnille. Johtajuus voidaan määritellä esimerkiksi Pirneksen (2003) esimiestyöskentelyn osaamisalueiden mukaisesti:
1 Ihmissuhteiden hoito: ymmärtäminen ja huolehtiminen (alaisen henkinen tukeminen), ihmistuntemus, palautteen antaminen ja vastaanottaminen; 2 Johtajuuden etiikka: luotettavuus, rakentavuus, oikeudenmukaisuus ja 3 Henkinen jousto: erilaisuuden ja epävarmuuden hyväksyminen ja jatkuva oppiminen sekä stressinsietokyky. Organisaatio voi näin oikean johtamisen avulla kannustaa henkilöstöä kokemaan yhteenkuuluvuutta, työn tekemisen merkityksellisyyttä, omien tarpeiden tyydyttymistä työssään, yhteistä tunneyhteyttä ja halua edistää yhteisiä asioita sekä arvostamaan toistensa erilaisuutta. Tämä kannustaa henkilöstöä toistensa auttamiseen ja uskaltamaan pyytämään apua, mikä puolestaan johtaa psykologiseen turvallisuuden tunteeseen työyhteisössä. Tätä kautta organisaatiossa luodaan pohjaa jatkuvaan uuden oppimiseen ja luoviin ratkaisuihin sekä itseohjautuvuuteen, jolloin henkilöstön (lue – organisaation) kyky reagoida toimintaympäristön muutoksiin tehostuu.
Näin organisaatioon on saatu luotua luottamuksen ilmapiiri, mikä on ehdottomasti tehokkaimpia tapoja sitouttaa henkilöstö yhteiseen tekemiseen ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Näin organisaatio voi saavuttaa kilpailuetua – eli tyydyttää oman henkilöstönsä tarpeita omaan työhönsä liittyen paremmin kuin kilpailijansa.
