Muistisairaus ja ikääntyvä väestö – Miten vanhustyö saadaan houkuttelevaksi?

TEKSTI | Katja Ketola
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120869931

Suomen väestö ikääntyy ja kuuluu nyt jo maailman vanhimpiin väestöihin (Muistiliitto, 2022). Noin kymmenen vuoden kuluttua suurin ikääntyneiden ryhmä tarkoittaa väestöstä 75-84-vuotiaita ja tulevien 30 vuoden aikana 85 vuotta täyttäneiden määrä kolminkertaistuu ja lähenee 300 000 ihmistä vuonna 2035 (Muistiliitto, 2022; Sulkava, 2022). Samaan aikaan muistisairaiden määrä kasvaa ja palveluiden tarve sitä myöten. Nyt Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta ja joka vuosi sairastuu noin 14 500 ihmistä eri vaikeustasoisiin muistisairauksiin (Muistiliitto, 2022).

Muistisairaudet ovat yleistyneet työikäisten keskuudessa ja Suomessa onkin jo yli 8000 alle 65-vuotiasta muistisairasta (Sulkava, 2022). Alzheimer on yksi yleisimmistä muistisairauksista. Yleisiä muistisairauksia ovat myös vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä eli aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus, Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet kuten Lewyn kappale -tauti ja Parkinsonin taudin muistisairaus sekä otsa-ohimolohkorappeumat (Käypähoito, 2021). Kuitenkin merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta.

Muistisairauksien selvittäminen

Pohjanmaan hyvinvointialueella (2022) toimii geriatrinen poliklinikka. Siellä työskentelee kaksi muistihoitajaa, kolme muistikoordinaattoria ja lääkäri ajoittain. Myös Laihialla asuvat käyttävät Vaasan geriatrista poliklinikkaa. Myös Muualla pohjanmaan hyvinvointialueelle on geriatrisia poliklinikoita kuten Mustasaaressa, Kristiinankaupungissa ja Pietarsaaressa (HYKY, 2022).

Vaasan Ammattikorkeakoulussa (2022) sairaanhoitajaopiskelijoilla on kolmen opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus nimeltä gerontologinen hoitotyö. Opintokokonaisuudessa käydään läpi ikäihmisten palvelutarpeen tunnistamista ja arviointia muun muassa erilaisten arviointimenetelmien ja mittareiden avulla. Näitä ovat esimerkiksi MMSE eli Minimental State-asteikko, MNA-ravitsemustilan arviointi ja GDS-15 eli masennusseula. Näitä kaikkia käytetään muistisairauksia tutkittaessa. MMSE on kognitiivisten taitojen arviointia varten tuotettu mittari ja se toimii laajojen neurologisten testimenetelmien rinnalla nopea käyttöisenä mittarina, millä voidaan myös selvittää psykiatristen ja neurologisten asiakkaiden diagnostiikkaa (Terveysportti, 2022).

Työelämän ja opiskelun yhteistyö

Työvoimaa tarvitaan ikäihmisten palveluiden piiriin. Hautalan (2008) tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, etteivät opiskelijat olleet kiinnostuneita vanhusten hoitotyöstä ja että alalle kaivattiin innovatiivisempia opetusmenetelmiä ja alaan erikoistumista. Tuloksien mukaan kiinnostusta vanhustyötä kohtaan lisäisivät työelämän yhteistyö oppilaitosten välillä (Hautala, 2008). Työelämän harjoitteluista gerontologisella jaksolla opiskelijat toivat esiin, miten monipuolista sairaanhoitajan työ on, kuinka paljon osaamista ja vastuuta se sisältää. Vanas (2018) pohtii artikkelissaan sitä, nähdäänkö hoitotyö vanhuspuolella vain hoitona eikä kokonaisuutena ja missä on sosiokulttuurinen kohtaaminen?

Gerontologian opintokokonaisuuksissa on syksyn 2022 aikana korostettu työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä Armas-festivaalin järjestämisellä Vaasan kaupungin kulttuuritoimen kanssa sekä opintovierailulla geriatriselle poliklinikalle tammikaivontielle. Armas-festivaalin tarkoitus on tuoda ikäihmisille monenlaisia osallistavia tapahtumia ja kokemuksia. Tämän kautta myös ikäihmisten kohtaaminen erilaisessa ympäristössä voisi olla yksi kokemus tuoda vanhustyötä lähemmäs meidän kaikkien ajatusmaailmaa? Opiskelijapalautteissa nämä molemmat, sekä Armas-festivaali että vierailu geriatrisella poliklinikalla, tuotiin esiin positiivisina kokemuksina. Geriatrisella poliklinikalla vieraillessa muistihoitajat kertoivat arviointimittareiden kuten MMSE:n ja Ceradin käytöstä, mitä niiden tulokset kertovat ja minkälaisiin jatkotutkimuksiin niiden tulokset johtavat. Myös työelämän esimerkkien kertominen toi esiin paljon uutta muistihoitajan työstä.

Asenteet vaikuttavat kaikkeen samoin kuin ennakkokäsitykset. Salomäen (2021) opinnäytetyössä tutkittiin aloittavien sairaanhoitajaopiskelijoiden asenteita vanhustyötä kohtaan. Alkuvaiheen sairaanhoitajaopiskelijoilla oli negatiivinen käsitys vanhustyöstä mediakuvan myötä, esimerkiksi esiin nostettiin työn fyysinen raskaus, jatkuva kiire ja vaikeus saada sijaisia, mutta osa negatiivisesta kuvasta johtui myös tietämättömyydestä ja kokemattomuudesta. Harjoittelujakson jälkeen asenne oli positiivisempi ja siihen oli vaikuttanut hyvät kokemuksen työharjoittelusta (Salomäki, 2021). Opetuksessa tulee kiinnittää huomiota työelämän yhteistyöhön ja aitoon kohtaamiseen, että voimme muuttaa ennakkokäsityksiä ja ennakkoluuloja.

Lopuksi tiivistys lainaten Tiilikaisen ja Ristolaisen artikkelia vanhustyön lehdestä (2022): ”Vanhuus ei ole ongelma, vaan se miten siihen suhtaudumme.” 

Lähteet
  • Käypähoito, 2021. Muistisairaudet. Viitattu 23.11.2022. https://www.kaypahoito.fi/hoi50044

  • Muistiliitto, 2022. Muistisairaudet. Viitattu 22.11.2022. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet

  • Pohjanmaan hyvinvointialue, 2022. Pohjanmaan geriatrinen poliklinikka. Viitattu 22.11.2022. https://pohjanmaanhyvinvointi.fi/palvelumme/terveys-ja-sairaanhoitopalvelut/terveyskeskusten-palvelut/muistipoliklinikka-2/

  • Raimo Sulkava, 2022.Työikäisten muistisairaudet, 2022. Amia, muistikeskus. Viitattu 22.11.2022. https://www.amia.fi/tietoa-muistisairaudesta/tyoikaisten-muistisairaudet

  • S.Hautala, 2018. Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden suhtautuminen vanhusten hoitotyöhön. Tampereen yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos. Pro-gradu. https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19003

  • Salomäki, 2021. Sairaanhoitajaopiskelijoiden asenteet vanhustyötä kohtaan. Opinnäytetyö. Turun AMK. Viitattu 23.11.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113196

  • Terveysportti, 2022. MMSE. Viitattu 24.11.2022. https://terveysportti.mobi/dtk/hpt/avaa?p_artikkeli=tmm00091

  • Tiilikainen & Ristolainen, 2022. Vanhuusiän syrjäytymistä voidaan ehkäistä asenteita muuttamalla. Vanhustyön keskusliitto. Viitattu 22.11.2022. https://vtkl.fi/vanhuusian-syrjaytymista-voidaan-ehkaista-asenteita-muuttamalla

  • Vaasan ammattikorkeakoulu, 2022. Opetussuunnitelmat. Viitattu 22.11.2022 https://ops.vamk.fi/fi/SH/2020/SSHP2002/

  • Vanas, 2018. Vanhustyöstä puuttuu elämää ja estetiikkaa. Super-lehti. Viitattu 24.11.2022. https://www.superlehti.fi/tyoelama/vanhustyosta-puuttuu-elamaa-ja-estetiikkaa/

  • Vanhustyön keskusliitto, 2021. Vanheneminen on etuoikeus. Viitattu 23.11.2022. https://vtkl.fi/vanheneminen-on-etuoikeus

Aiheeseen liittyvää