Yrittäjyyskasvatus yrittäjyyden ensisijaisena edistäjänä korkeakoulutuksessa
Käsitteet yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus ovat molemmat hyvin keskeisiä ja ajankohtaisia käsillä olevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa niin työvoimatarpeiden kuin kansantaloudenkin puitteissa. Työn tekeminen on murroksessa ja yrittäjyys sekä käsitteenä että työnteontapana yleistyy. Työuralta ei enää haluta pitkää, saman työnantajan alaisuudessa olevaa työsuhdetta, vaan työnteolta odotetaan ennen kaikkea joustavuutta. Työn vaihtuvuus on kasvussa ja työmarkkinat ovat kulminoituneet tilanteeseen, jossa työnantajan ja työntekijän tarpeiden kohtaaminen vaatii yhä enemmän joustavuutta molemmilta osapuolilta. Liukuma yrittäjäpohjaisten toimeksiantosopimusten ja perinteisten kuukausipalkollisten välillä on kaventunut, ja yhä useampi työnantaja tarjoaakin työntekijöilleen mahdollisuuden tehdä töitä yrittäjänä – joustavasti. Teknologian tuomat mahdollisuudet ovat omalta osaltaan madaltaneet kynnystä kokeilla yrittäjyyttä. (Autio & Rannikko 2017; Härmälä, Lamminkoski, Salminen, Halme & Autio 2017, 16–19.) Vuonna 2022 uusia yrityksiä rekisteröitiin Suomessa yli 38 000 kappaletta (PRH 2023).
Yrittäjyyskasvatus on yrittäjyyden merkittävin edistäjä korkeakoulutuksessa. Sen tehtävänä on lisätä innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä sekä muita yrittäjyydelle ominaisia luonteenpiirteitä yhteiskunnan kaikilla tasoilla, ja näin myös edesauttaa yritystoiminnan vahvistumista. (Paajanen 2001; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009, 2017.) Tutkimuksissa yrittäjyyden vaikutuksista on havaittu, että yrittäjyys nostaa tulokehitystä ja työllisyyttä yhteiskunnassa. Se edistää myös innovatiivisuutta sekä yhteiskunnan sosiaalista ja ekonomista struktuuria. (Galindo-Martín, Méndez-Picazo & Castaño-Martínez 2019.) Altinay ym. mukaan luovuus, innovatiivisuus ja taiteellinen alttius vahvistavat yksilön todennäköisyyttä ryhtyä yrittäjäksi (Altinay, Kromidha, Nurmagambetova, Alrawadieh & Madonoglu 2021). Siksi yrittäjyyskasvatukseen tulisikin suhtautua avoimin mielin ja yhdessä suomalaisen ensiluokkaisen koulutusjärjestelmän tuoman ammattitaidon kanssa lisätä yrittäjyyskasvatusta koulutuksen pedagogisiin prosesseihin.
Yrittäjyyskasvatus VAMK:ssa 2023
Osana opinnäytetyötä VAMK:ssa toteutettiin (3/2023) Case-tutkimus opiskelijoiden tyytyväisyydestä toteutuneeseen yrittäjyyskasvatukseen liiketalouden tutkinnossa. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisella survey-tutkimuksella. Tutkimuksen otos koostui 3. vuoden liiketalouden lähiopiskelijoista, jolloin oli mahdollista saada todenmukaisempi käsitys VAMK:ssa toteutuneesta yrittäjyyskasvatuksesta koko tutkinnon mittakaavassa. Kyselylomakkeen kysymykset jakautuivat kahteen osioon: yrittäjyys-aiheisten opintojen kysymyksiin sekä toteutuneen yrittäjyyskasvatuksen arviointiin. Empiirisen tutkimuksen todellinen vastausprosentti oli 50,6 % (otoksen N = 106). Toteutuneen otoksen ja perusjoukon koostumuksen samansuuntaisuus arvioitiin riittäväksi, jotta aineistosta voitiin tehdä perusjoukkoa koskevia johtopäätöksiä.
Mitä saatiin selville?
Lähes 80 %:lla vastaajista oli aktiivisia yrittäjiä heidän välittömässä lähipiirissänsä. Vastaajista noin joka kuudes toimi tällä hetkellä itse yrittäjänä, mikä oli mielenkiintoinen ja positiivinen havainto. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että VAMK:n liiketalouden opiskelijat olivat kohtalaisen tyytyväisiä yrittäjyys-aiheisiin opintoihin tutkinnossaan. Tyytyväisyyden yhdistetty keskiarvo yrittäjyys-aiheisten opintojen kesken oli ka. 3.04 (asteikolla 0–5). Tutkimuksen kyselyyn vastanneista 55,6 % oli sitä mieltä, että he eivät olleet saaneet riittäviä tietoja ja taitoja yrittäjyyden perusasioista ja vain 22,2 % vastaajista piti todennäköisenä yrittäjänä työskentelyn viiden vuoden sisällä valmistumisestansa. Tilastollisesti merkittäviä korrelaatioita löytyi kysymyksen ” (17) Tulisiko VAMK:n muuttaa yrittäjyys -aiheisten opintojen määrää liiketalouden tutkinnon opetussuunnitelmassa?” ja vastaajien omaan arvioon todennäköisyydestään työskennellä yrittäjänä heidän lähitulevaisuudessansa. Saman kysymyksen (17) kanssa korreloi opiskelijoiden vastaukset yrittäjänä toimimisesta tutkimuksen toteutuksen hetkellä. Tämä oli sekä ilmeinen, että odotettavissa oleva korrelaatio, joka omalta osaltaan vahvisti tutkimuksen validiteettia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön entisen ylijohtaja Sakari Karjalaisen (2008) linjaamat korkeakoulujen neljä tärkeää tehtävää yrittäjyyskasvatuksessa ovat yhä edelleen käytössä viimeisimmässä OPM:n (2017) linjauksessa yrittäjyyskasvatukseen. Nämä neljä tehtävää ovat:
- Omalla toiminnallaan edesauttaa opiskelijoiden asennoitumista yrittäjyyteen.
- Varmistaa perustiedot ja -taidot yrittäjyyttä suunnitteleville henkilöille.
- Hyödyntää uusien ja olemassa olevien yritysten kautta oman yhteisön sisältä syntyneitä keksintöjä, ideoita ja tutkimustuloksia.
- Kasvuyrittäjyyden edistäminen (Karjalainen 2008).
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että VAMK on suoriutunut melko hyvin yrittäjyyskasvatuksessa liiketalouden tutkinnon osalta. Erityisen hyvin VAMK oli suoriutunut (ka. 4.3) luovuutta ja innovatiivisuutta hyödyntävässä kokemuksellisessa ja yhteistoiminnallisessa opetuksessa (toimeksiannot, yritysyhteistyöt, projektityöskentely…). Altinay ym. (2021) mukaan juuri luovuus on keskeisessä roolissa yrittäjyyden tukemisessa ja yksilön intentioissa yrittäjäksi ryhtymisessä. Innovatiivisuus osana yrittäjyyskasvatusta on myös tärkeää oma-aloitteisen ja aktiivisen yksiön kehittymisessä (Kakkonen 2008; Pedanet 2023). Lisäksi Paños-Castron & Arrutin (2021) mukaan innovatiivisuuden lisäämisellä koulutuksen pedagogisiin käytänteisiin, voidaan saavuttaa parempia oppimistuloksia. VAMK oli onnistunut vaikuttamaan myönteisesti opiskelijoiden asenteisiin yrittäjyyttä kohtaan keskiarvolla ka. 3.77 ja toisaalta taas välttämään (ka. 4.39) negatiivista vaikutusta.
Opiskelijat arvioivat heidän oppineensa tunnistamaan ja käsittelemään riskejä sekä epävarmuuden tunnetta opintojensa aikana keskiarvolla ka. 3.68. Opetus- ja kulttuuriministeriön (2017) ja Heli Potinkaran (2017) mukaan yrittäjyyskasvatuksessa on keskeistä nimenomaan epävarmuuksia, uusien tilanteiden ja riskienhallinnan oppimiseen johtavat käytänteet. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että VAMK:lla on vielä kehitettävää Sakari Karjalaisen (2008; OPM 2017) korkeakouluille asettamien tavoitteiden yrittäjyyskasvatuksen suhteen uuden kasvuyrittäjyyden edistämisessä. Siihen viittaavat muun muassa opiskelijoiden arviot yrittäjyysintentiosta heidän lähitulevaisuudessansa.
Salmijärvi ym. (2021) jakaa yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistämisen strategian ja vision määrittelyyn korkeakouluissa vaikuttavat asiat kolmelle eri tasoille (mikro-, meso- ja makrotaso). VAMK:n opetussuunnitelmia uudistetaan jatkuvasti vastaamaan paremmin koulutus- ja työmarkkina-alan, toimintaympäristön ja eri sidosryhmien jatkuvaan kehitykseen (VAMK OPS 2023). Opetussuunnitelmien suunnitteluun yrittäjyyden edistämisen osalta vaikuttaa, ja haluaa vaikuttaa monet eri tahot, unohtamatta sen omia tulostavoitteita ja strategian tuomia linjauksia koulutukseen. Tutkimuksessa opiskelijoiden tyytyväisyydestä toteutuneeseen yrittäjyyskasvatukseen sekä yrittäjyys-aiheisten opintojen määrään että sisältöön liiketalouden tutkinnossa kävi ilmi, että vastaajista vain 3,7 % mielestä VAMK:n ei tulisi kasvattaa yrittäjyys -aiheisten opintojen määrää liiketalouden tutkinnon opetussuunnitelmassa.
Lopuksi
Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan suositella Vaasan ammattikorkeakoululle yrittäjyys -aiheisten opintojen määrän kasvattamista liiketalouden tutkinnon opetussuunnitelmassa. Lisättävien opintojen sisältö tulisi olla nimenomaan Sakari Karjalaisenkin (2008; OPM 2017) listaamien tehtävien kohdan kaksi (2) mukaisia, eli niiden tulisi sisältää yrittäjyyden perustietoja ja -asioita. Tämä voisi myös omalta osaltaan korreloida uuden kasvuyrittäjyyden lisääntymisen kanssa opiskelijoiden ja VAMK:n toimintaympäristön keskuudessa, jossa tutkimuksen mukaan oli vielä parannettavaa. Luovuutta ja innovatiivisuutta osana pedagogisia käytänteitä hyödyntävä opetus on yrittäjyyskasvatuksen ydinosa-aluetta. Siinä onnistuminen jatkossakin, edesauttaa oma-aloitteisten aktiivisten yksilöiden kehittymistä VAMK:ssa. Sukupuolten välisiä eroavaisuuksia opiskelijoiden kokemuksissa yrittäjyyskasvatuksesta ei ollut havaittavissa ja se on erittäin positiivinen asia. Siivonen, Komulainen, Kasanen & Kupiainen (2021) mukaan nimenomaan kasvuyrittäjyyteen liittyy usein narratiivi nuoresta, maskuliinisesta startup/kasvuyrittäjyydestä. VAMK:n strategian ja vision määrittelyyn yrittäjyyden edistämiseksi olisi siis tärkeää keskittyä muun muassa tämän sukupuoliutuneen narratiivin rikkomiseen yrittäjyydessä. Yrittäjyys kuuluu kaikille ja sitä on mahdollista oppia ja opetella riippumatta synnynnäisistä tekijöistä (Pihkala 2008). VAMK:lla on hieno mahdollisuus toimia edelläkävijänä yrittäjyyden tasavertaisuudessa sekä tukea ja rohkaista kaikkia yrittäjyydestä kiinnostuneita.
Aiheesta lisää:
Aurell, L. 2023. Opiskelijoiden tyytyväisyys yrittäjyyskasvatusta kohtaan liiketalouden korkeakoulututkinnossa. Case VAMK. AMK-opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304276635
