Opiskeluaika ajoittuu usein ihmisen elämän nivelvaiheisiin. Moni nuori muuttaa pois kotoa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Opiskeluun kietoutuu uuden elämän ja arjen oppiminen opintojen aloituksen ohessa. Moni asuu opiskelupaikkakunnallaan ensimmäistä kertaa omillaan.
Tähän elämänvaiheeseen linkittyvät uudet ystävät, uusi kaveripiiri, uusi elinympäristö ja samalla korkeakouluopinnot. Vaasan ammattikorkeakouluun tullaan opiskelemaan ympäri Suomen, joskin totuuden nimissä on todettava, että aika harva itäsuomalainen löytää tiensä Vaasaan. Sen sijaan yhä useampi Uudeltamaalta ja pääkaupunkiseudulta hakeutuu opiskelemaan Vaasaan. Vaasan energiaklusterin maine ja teollisuuskeskittymä houkuttelevat insinööritieteiden ja kaupallisten alojen koulutuksiin. Sosiaali- ja terveysalalla Vaasa on hyvä paikka opiskella ja varmistaa itselleen kyky työskennellä molemmilla kotimaisilla kielillä.
Opintojen intensiivisten vuosien jälkeen on aika siirtyä työelämään. Toki moni siirtyy vielä jatko-opintoihinkin. Miten siirtymä opiskeluarjesta työelämään sinulla sujui? Yhä useampi opiskelija toki tekee opintojensa ohessa kesätöitä ja muita töitä, joiden kautta ehkä valmistumisen jälkeinen työpaikkakin löytyi. Koitko olevasi riittävän kyvykäs tähän siirtymään? Millaista osaamista olisit kaivannut lisää, oliko sinulla valmiudet, joiden turvin koit pärjääväsi?
Katselin hieman LinkedIniä ja löysin sieltä 6492 Vaasan ammattikorkeakoulun alumnia. Heistä 2521 ilmoitti asuinpaikakseen Vaasan. Tilastojen mukaan alumneista noin 60 % jääkin töihin Vaasaan ja Pohjanmaan alueelle. Vaasan ja Pohjanmaan alueen jälkeen heitä asuu eniten Helsingin ja Tampereen seuduilla. Selvästi suurin alumniemme työllistäjä on Wärtsilä. Muita isoja työllistäjiä ovat ABB, Pohjanmaan hyvinvointialue, Hitachi Energy, Danfoss ja VEO sekä Vaasan kaupunki. Ehkä sinullakin on opiskelutoveri työkaverina?
Verkostojen rakentamisesta ja niiden merkityksestä puhutaan yhä enemmän opintojen aikana. Kun nyt olet työelämässä, oletko voinut hyödyntää opintojesi aikaisia verkostoja? Pidätkö yhä yhteyttä opiskelutovereihin?
Kun olit valmistunut ja siirryit työelämään, milloin aloitit ensimmäisen täydennyskoulutuksesi? Tarjosiko työnantajasi sitä vai hakeuduitko itse kouluttautumaan? Yhä enemmän puhutaan siitä, että koulutuksen tulee tarjota oppimaan oppimisen valmiudet, koska työelämän muutos vain kiihtyy ja aiemmin opittu on nopeasti muutoksen alla. Koulutuksen tehtävä onkin valmentaa opiskelijoita työelämään siten, että heillä on kykyä hankkia uutta tietoa, kykyä oppia uutta ja kykyä hyödyntää aiemmin opitun siirtovaikutusta. Hyvä tapa verkostoitua on liittyä korkeakoulun alumnitoimintaan ja siten pysytellä oman korkeakoulun lähellä työelämästä käsin. Alumnitoiminta hyödyttää myös työnantajia, koska näin työnantajat tulevat opiskelijoille tutuiksi. Yhä pahenevassa osaajapulatilanteessa tämä voi olla mielekäs keino lähestyä nykyisiä opiskelijoita ja siten kertoa heille ura- ja työllistymismahdollisuuksista. Alumni voi siten olla lähettiläs sekä entiselle korkeakoululleen että nykyiselle työnantajalleen.
Mitä sanoisit tänään nuorelle itsellesi, joka on aloittamassa opintoja uudella paikkakunnalla? Sanoisitko, että älä huoli, kaikki menee hyvin. Kannustaisitko olemaan rohkeampi verkostoitumaan, opiskelemaan monialaisesti, lähtemään opiskelijavaihtoon?
Jälkeenpäin moni muistelee opiskeluaikojaan suurella lämmöllä. Reppu täynnä muistoja elämää varten.
