Luonto on meille suomalaisille tärkeä arvo, ja viime vuosina on erityisesti julkisuudessakin pohdittu luonnon tuottamia hyvinvointivaikutuksia mielen hyvinvoinnin tukena. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kokonaisuus, joka tukee kohderyhmän hyvinvointia, antaa avaimia omien voimavarojen tunnistamiseen sekä luo minäpystyvyyden tunnetta. Opinnäytetyön toiminnallisesta osiosta muodostui kolmen toteutuskerran mittainen kokonaisuus, joihin jokaiseen valikoitui eri teema.
Green Care -toiminta
Teoria opinnäytetyössä perustui pitkälti Green Care -toimintatavan menetelmiin. Green Care -toiminnassa on kyse luonnon hyödyntämisestä tavoitteellisesti ihmisten hyvinvointia ylläpitäen ja edistäen. Hyvinvointivaikutukset saadaan aikaan hyödyntämällä luontoon perustuvia menetelmiä, joissa luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta tuetaan, eikä ympäristö toimi silloin vain taustana. Toiminnan keskiössä on asiakkaan henkilökohtainen ohjattu luontokokemus, ja ohjaus perustuu näin ollen yksilön tarpeisiin ja tavoitteisiin sekä luonnon lisäarvon tiedostamiseen. Luontoperustaisuus, kokemuksellisuus sekä osallisuus ovat Green Care -toiminnan kolme peruselementtiä. Green Care -toiminnassa voidaan hyödyntää elementteinä metsää, vesistöä, eläimiä, puutarhaa tai maatilaa (Vehmasto ja muut, 2021, s. 9–10).
Yllä olevassa kuvassa on havainnollistettu, miten luontoperustaiset interventiot vaikuttavat hyvinvointiin.
Metsäretkellä
Ensimmäisenä vuorossa oli metsäretki, jossa osallistujat tekivät aistiharjoituksia, kävivät yhteistä keskustelua, harjoiteltiin nuotion tekemistä sekä osallistuivat luontotaideteos-harjoitukseen. Palaute toiminnasta oli positiivista. Erityisesti aistiharjoitus sai osallistujat kokemaan olonsa tarkkaavaisemmaksi ja pohtimaan arjessa palautumista.
Kohtaamisia Kasarmilla
Toisella toteutuskerralla kokoonnuttiin Kasarmille, jossa oli LuontoMieli-hankkeen järjestämä kaikille avoin tilaisuus ”Kohtaamisia Kasarmilla”. Tapahtumassa tutustuttiin Aava Kertun kotitilan eläimiin. Osallistujien kanssa käytiin ennen tapahtumaa keskustelua eläinavusteisesta toiminnasta ja aiemmista kokemuksista eläinten kanssa. Osallistujat kokivat eläinten läsnäolon rauhoittavana ja iloa tuovana. Palautetta nousi kuitenkin myös siitä, että toiminta koettiin hieman enemmän sosiaaliseksi kuin eläimiin keskittyväksi. Tapahtuman voidaan siis todeta tukeneen osallisuuden kokemusta.
Melontaretki
Kolmas toiminnallinen kerta oli osa Komppiksen virkistäytymispäivää, jossa melonta oli keskiössä. Turvallisuus syistä melonnan tuli pitämään ulkopuolinen taho pätevyyden vuoksi. Ennen melontaa pidettiin jännitys-rentoutusharjoitus. Harjoitus oli onnistunut ja osallistujat kokivat olonsa rentoutuneeksi.
Palaute
Osallistujilta kerättiin palautetta suullisesti toteutuksien aikana sekä kirjallista palautetta jokaisen toiminnallisen kerran aluksi ja lopuksi LuontoMieli-hankkeen kyselylomakkeella. Kyselylomakkeet oli rakennettu kahdeksasta eri vastapari kysymyksestä, joissa kysyttiin sen hetkistä mielialaa asteikolla 1-5, niin että 1 on esimerkiksi surullinen ja 5 iloinen. Tavoitteena oli nähdä, millaisia välittömiä vaikutuksia luontolähtöisellä toiminnalla on ollut osallistujiin. Saadut palautteet osoittivat, että luonnolla on merkittäviä koettuja hyvinvointivaikutuksia. Kunkin toteutuskerran kohdalla osallistujien mieliala oli noussut alun kyselyn jälkeen. Eri menetelmien vaikuttavuus suhteessa toisiinsa oli suurin piirtein samalla tasolla. Alun kyselyissä vastaukset olivat lähinnä tasolla 2-3, kun toteutuksen jälkeen samat tulokset olivat 3-4. Osallistujat kokivat olonsa luontotoiminnan jälkeen rentoutuneemmaksi, tarkkaavaisemmaksi, iloisemmaksi sekä pirteämmäksi, mikä tukee aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia. Palautteet antavat viitteitä siitä, että luontolähtöisten menetelmien vaikuttavuutta ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä on tärkeä pohtia myös jatkossa. Mielen hyvinvointi kuuluu kaikille. Luonto on mahdollistamassa parempaa mielenterveyttä ihan meille jokaiselle.
