Tänä vuonna suomalaista arkkitehtuuria ja muotoilua juhlittiin sisäministeriön suosittamana liputuksen kera toista kertaa. Merkkipäivän tavoitteena on nostaa esiin arkkitehtuurin ja muotoilun roolia osana arkipäiväistä elämäämme. Vuoden 2023 liputuspäivänä huomio haluttiin kiinnittää elinympäristön merkitykseen elämän laadun rakentajana. Parhaimmillaan rakennettu ympäristö esineistä rakennuksiin lisää viihtyisyyttä, yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä. (SAFA, 2023)
Fyysisen ympäristön lisäksi muotoilu pyrkii ratkomaan haasteita yhä enenevässä määrin myös digitaalisessa ympäristössä. Palvelumuotoilua on sovellettu monilla aloilla 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tuotteita tukevat palvelut sekä palvelut liiketoimintana ovat nousseet muotoilun tärkeäksi käyttökohteeksi. Palvelumuotoilulle ja digitaaliselle muotoilulle on kysyntää, sillä teknologian tarjoamat mahdollisuudet sekä kasvaneet vaatimukset palveluilta ja niiden toimivuutta kohtaan, edellyttävät uudenlaista otetta palveluiden kehittämiseen.
Muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon vuoden 2022 suhdannekatsauksen mukaan digitaalisen muotoilun osuus ja liikevaihto ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Digitaalisen muotoilun alaan kuuluvat pelialan yritykset sekä yritykset, jotka suunnittelevat ja valmistavat ohjelmistoja. Vuonna 2020 näiden yritysten liikevaihto kasvoi 9,1 miljardiin euroon, ja ala oli työntekijämäärältään muotoilualan suurin. Digitaalinen muotoilu työllisti vuonna 2020 noin 44 000 henkilöä. Digitaalisen muotoilun alan kasvun rinnalla perinteisemmän designteollisuuden (huonekalut, tekstiilit, vaatteet, puu- ja lasituotteet) osuus on pienentynyt sekä liikevaihdon että työntekijöiden määrässä. Vuonna 2020 perinteinen designteollisuus työllisti 15 731 henkilöä ja alan liikevaihto oli 2,2 miljardia euroa. (Perttula, 2022)
Muotoilua ostetaan myös kasvavassa määrin alan toimistoista. Muotoilualan palveluyritykset graafisen suunnittelun, sisustussuunnittelun ja teollisen muotoilun saralla ovat kasvattaneet liikevaihtoa 61 prosenttia ja työllistävät nykyisin 2041 henkilöä. Myös rakennetun ympäristön muotoilu ja arkkitehtuuriala ovat kasvattaneet osuuttaan. (Perttula, 2022)
Muotoilun käytön kasvua on selitetty muun muassa muotoilualan ja muotoilukoulutuksen monipuolistumisella sekä muotoilun sovelluskohteiden laajentumisella. Merkittävä tekijä lienee myös yritysten kansainvälinen toimintaympäristö. Globaalien markkinoiden kilpailu näkyy myös kotimaassa. Tuotteen tai palvelun tulee olla yhtä hyvä kuin ulkomaisen kilpailijan tarjoama ratkaisu. Moni yritys pyrkii keskittymään oman ydinosaamisensa kehittämiseen ja hankkii näin ollen täydentävää kehitysosaamista ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Globaalit muutokset edellyttävät yrityksiltä valmiutta hyödyntää digitaalisia ratkaisuja sekä edistysaskeleita kestävän kehityksen saralla. Näitäkin teemoja muotoilu lähestyy ihmiskeskeisestä näkökulmasta.
Muotoiluosaaminen on yhä enenevässä määrin integroituneena laajempaan kehitystiimiin yrityksen oman henkilöstön sekä sidosryhmien joukkoon. Tällöin muotoilu on ennen kaikkea yhteistyötä, eri osapuolten näkemysten huomioimista sekä ideoiden jalostamista ja näkyväksi tekemistä. Joka päivä käytämme muotoiltuja tuotteita ja palveluita, jotka parhaimmillaan parantavat elämänlaatua jopa huomaamattamme. Sen sijaan käytettävyyteen liittyvät ongelmat eivät jää keneltäkään huomaamatta.
Muotoilua ei enää nosteta jalustalle samalla tavalla kuin menneinä vuosina vaan siitä on tullut arkipäivää. Ehkäpä sitä suuremmalla syyllä on liputukselle aihetta.
