Kokemuksia opinnäytetyön tekemisestä – opiskelijoiden puheenvuoro

Opinnäytetyön tekeminen on tärkeä osa ammattikorkeakouluopintoja. Käytännössä opinnäytetyön tekemisestä aletaan puhumaan jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Opinnäytetyön tekeminen on laaja ja toivottavasti myös mielenkiintoinen oppimisprosessi, jonka aikana opiskelijat voivat syventää osaamistaan itselleen mielenkiintoisen aiheen parissa. SH2018-3A -ryhmän opiskelijat pohtivat kokemuksiaan opinnäytetyön tekemisestä.

TEKSTI | Hilkka Korpi ja SH2018-3A
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120258595

Opinnäytetyö osa AMK-opintoja

Ammattikorkeakouluopintoihin kuuluu opinnäytetyön tekeminen (Ammattikorkeakoululaki 932/2014). Opinnäytetyö on ammattikorkeakoulututkinnossa laajuudeltaan yleensä 15 opintopistettä, tämä vastaa noin 2–4 kuukauden työskentelyä. Opiskelijat kertovat, että he ovat voineet tehdä opinnäytetyönsä joko yksin tai parin kanssa. Opinnäytetyön alkumetreillä olisi tärkeä löytää itseä kiinnostava opinnäytetyön aihe.

”VAMK:ssa on mahdollista valita opinnäytetyöaiheeksi itseä kiinnostava aihe, joten mahdollisuuksia on monia.”

Opiskelijat kertovat, että Vaasan ammattikorkeakoulussa opinnäytetyöstä eli opparista aletaan puhumaan jo hyvissä ajoin ensimmäisen opintovuoden alusta lähtien. Opiskelijoilla on tiedossa, että opinnäytetyö on edellytys ammattikorkeakoulusta valmistumiseen.

”Jatkuvasti saa kuulla kysymyksiä opinnäytetyön aiheesta ja mikäli sitä ei ole, kuuluu vastaus kuinka valmistuminen riippuu opparista ja kuinka sen tulee olla ajoissa valmis ettei valmistuminen viivästy.”

Opiskelijat saavat opetusta ja ohjausta opinnäytetyönsä tekemiseen. Sairaanhoitajaopiskelijat opiskelevat tutkimusmenetelmiä ja tutkimuksen maailmaa Hoitotyön tutkimus ja kehittäminen -opintojaksoilla. Lisäksi heillä on oma ohjaaja. Opiskelijat kertovat, että opinnäytetyön aihevalinnan jälkeen tulee se hyväksyttää opinnäytetyön ohjaajalla, jonka jälkeen saadaan ruveta tekemään tutkimussuunnitelmaa. Tutkimussuunnitelman valmistuttua tulee tehdä tutkimuslupahakemus organisaatiolle, jolle opinnäytetyö tehdään. Kun se on hyväksytty, voi ryhtyä keräämään aineistoa omaa opinnäytetyötään varten tutkimussuunnitelman pohjalta. Aineiston keruun jälkeen tehdään tutkimusraportti. (Puska 2020.)

”…sormet ja aivot vaan sauhuamaan ja innokkaasti aiheen pariin.”

Julkinen asiakirja

Opiskelijan on hyvä tiedostaa suunnitellessaan opinnäytetyötään, että se on julkisuuslain (621/1999 1 §) mukainen julkinen asiakirja (Vamk 2020). Lisäksi tutkimuksen tekemiseen kuuluu aina tutkimuseettisten periaatteiden noudattaminen (Arene 2020). Vaasan ammattikorkeakoulussa on käytössä Urkund-ohjelma, jota käytetään sekä opinnäytetöiden että muiden kirjallisten töiden tarkastamisessa tekstin alkuperän varmistamiseksi ja plagioinnin estämiseksi. (Vamk 2020.)

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on luonteeltaan soveltavaa tutkimusta, selvitystä, kehittämistä ja projektityötä. Aiheet löytyvät monesti työelämän kanssa yhteistyössä ja opinnäytetyöt ovat näin ollen hankkeistettuja. Hankkeistetulla työllä tarkoitetaan sitä, että vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy: 1. Toimeksiantajan kanssa tehdään sopimus, 2. Toimeksiantajan nimi ja toimeksiantajataholta tuleva ohjaaja on kirjoitettu opinnäytetyöpassiin, tai 3. Opinnäytetyöstä maksetaan palkkio. (Vamk 2020.)

Miten aiheet löytyvät?

Opiskelijat kertovat, että aiheet löytyivät oman mielenkiinnon mukaan sekä monesti myös Vaasan keskussairaalan tarpeiden mukaisesti. Aihe voi myös löytyä aiemmin koulussa tehdyn tehtävän pohjalta. Työssäkäyvät opiskelijat löytävät asioita ja aiheita omilta työpaikoiltaan, joita he haluavat tarkastella tarkemmin.  

”Vaasan keskussairaalalla on eri osastoilla erilaisia tarpeita opinnäytetyön tiimoilta.”

Opiskelijat kertovat, että heitä kiinnostaa monet ajankohtaiset aiheet sekä aiheet, mistä on tehty vähän tutkimusta. Myös sellaiset aiheet, jotka soveltuvat työelämään ja joita voidaan hyödyntää käytännön asioissa. Opiskelijat kertoivat tekevänsä opinnäytetöitään mm. seuraavista aiheista: Sairaanhoitajien kokemuksia rokottamisesta; Motivaatio-opas ylipainoiselle nuorelle ja Lääkehoidon toteuttamisen haasteet tehostetussa palveluasumisen yksikössä. Joskus aiheen valinta, työn rajaaminen ja työpaikan löytyminen työlle tuntuvat opiskelijoiden mielestä haasteelliselta.

”On ollut myös osittain vaikea valita aihe, löytää aiheelle tilaaja ja löytyykö aiheesta tarpeeksi tutkimusta ja tietoa. Aiheen valintaa hankaloitti myös suuri aihekattaus, on myös vaikea rajata tutkimuksen aihepiiriä sopivaksi.” 

Aiheesta neuvotellaan opinnäytetyön ohjaavan opettajan ja mahdollisen työelämän edustajan kanssa. Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulussa tehtävät opinnäytetyöt ovat työelämälle hankkeistettuja ja näin työelämän todellisia tarpeita palvelevia. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia kriittiseen ajatteluun, luovuuteen, itsenäiseen ongelmanratkaisuun sekä oman työn ja ammattialan kehittämiseen. (Vamk 2020.)

Tutkimusmenetelmät selkiytyvät prosessin kuluessa

Opinnäytetyö voidaan tehdä monella eri tavalla. Se voi olla esim. laadullinen tai määrällinen empiirinen tutkimus, kirjallisuuskatsaus, toiminnallinen opinnäytetyö tai päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö. Opiskelijat kertovat, että heidän ryhmän opiskelijat suunnittelivat tekevänsä laadullisella tutkimusmenetelmällä opinnäytetyönsä. Sisällönanalyysi tutkimusmenetelmänä on monille mieluinen. Monet opiskelijat ovat suunnitelleet tekevänsä yksilöhaastatteluja saadakseen tietoa erilaisista kokemuksista.

”Opintojen alkuvaiheessa ei oikein tutkimusmenetelmistä ollut mitään hajua…Opintojen edetessä laadullinen tutkiminen onkin tuntunut mielekkäämmältä, varsinkin kun määrällinen tutkiminen tuntuu vaikeammalta. Ihmisten kanssa keskusteleminen tuntuu luontevammalta, kuin ”tylsien” matemaattisten analyysien teko.”

Mikä on auttanut opinnäytetyön tekemisessä?

Opiskelijat kertovat, että opinnäytetyön tekemisessä on auttanut kiinnostus aiheeseen. Apua on ollut myös parista, jonka kanssa opinnäytetyötä on voinut yhdessä työstää. Tukea opiskelijat ovat saaneet myös muilta opiskelukavereiltaan sekä ohjaajaltaan sekä Hoitotyön tutkimus- ja kehittämiskursseista. Opiskelijat kertovat myös työelämän kokemusten auttaneen opinnäytetyön työstämisessä.

”Luokkalaisilta saa tarvittaessa tukea ja turvaa, ja on hyvä hyödyntää myös opinnäytetyön ohjaajan antama tuki ja neuvot. Hoitotyön tutkimus- ja kehittämiskursseista on ollut suuri hyöty opinnäytetyön tekemisen suhteen, sillä se on ”patistanut” aloittamaan ajoissa.”

Opiskelijat kertovat myös, että opinnäytetyön tekemistä ja edistymistä auttaa suunnitelmallisuus ja työn tekemisen aikatauluttaminen. Toivomuksena opiskelijat esittävätkin, että lukujärjestyksessä olisi varattuna aikaa opinnäytetyön tekemiseen.

”Opinnäytetyötä tehdessä kannattaa tehdä hyvä suunnitelma ja aikataulutus, jotta työtä tulee tehtyä. Kehittämisideana mietimme, että opparin tekemistä varten tulisi olla tietty aika, jolloin koulun suhteen ei olisi mitään muuta käynnissä. Arjen voisi aikatauluttaa vain opinnäytetyön tekemistä varten. Koulun ja harjoitteluiden yhteydessä on vaikeaa löytää riittävästi aikaa opinnäytetyön tekemiseen.”

Kokemus auttaa tässäkin ja seuraavan opinnäytetyön tekeminen tuntuukin jo helpommalta.

Lähteet
  • Ammattikorkeakoululaki L 2014/932. Finlex. Viitattu 6.8.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932

  • Arene ry. 2020. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. Viitattu 6.8.2021. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/AMMATTIKORKEAKOULUJEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN%20EETTISET%20SUOSITUKSET%202020.pdf?_t=1578480382

  • Puska A. 2020. Hoitotyön tutkimus- ja kehittäminen 1. Kurssimateriaali.

  • Julkisuuslaki L 621/1999. Finlex. Viitattu 6.8.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621

  • Vamk.2020. Opinnäytetyö. Viitattu 4.8.2021. https://www.vamk.fi/fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskeluvamkissa/thesis/

Aiheeseen liittyvää