Kauko-ohjaajan rooli, tehtävät ja vastuut miehittämättömässä ilmailussa

Miehittämättömän ilmailun aikakaudella kauko-ohjaajat ovat avainasemassa turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamisessa. Kauko-ohjaajan monipuoliset tehtävät kattavat kaiken lennon suunnittelusta ja suorittamisesta kaluston huoltoon ja raportointiin. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan kauko-ohjaajan roolia, tehtäviä ja vastuita miehittämättömässä ilmailussa.

TEKSTI | Mikko Niskanen ja Anna-Kaisa Saari
Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024053041325

Miehittämätön ilmailu tarkoittaa ilma-alusten, kuten esimerkiksi dronejen, käyttöä ilman ihmistä aluksessa. Näitä laitteita ohjataan etäyhteydellä, ja niitä hyödynnetään monilla eri aloilla, kuten valokuvauksessa, maanviljelyssä, pelastustehtävissä ja tutkimuksessa. Miehittämättömät ilma-alukset tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja haasteita, ja niiden turvallinen ja tehokas käyttö edellyttää koulutettuja ja vastuullisia kauko-ohjaajia.

Kauko-ohjaajalla on miehittämättömässä ilmailussa kolme päätehtävää. Nämä tehtävät ovat turvallisuusasioista huolehtiminen, lentotehtävän suorittaminen ja lennon päätteeksi kaluston huolto sekä tarvittaessa lennon raportointi. Kauko-ohjaajan tehtävä ei ole helppo, koska samanaikaisesti kauko-ohjaajan on seurattava dronen tuottamaa kuvaa kauko-ohjaimesta, itse dronea ja ympäröivää ilmatilaa.

Kauko-ohjaajan on ennen kaikkea huolehdittava turvallisuudesta. Siviililentäjänä toimivan kauko-ohjaajan on suoritettava tietyt edellytykset voidakseen suorittaa lentotehtäviä. Omistamansa tai hallitsemansa laitteen paino ratkaisee, mitä vaatimuksia kauko-ohjaajaan kohdistuu. Yli 0,2 kg painavat lentolaitteet määritellään jo muuksi kuin leluksi ja sellaisen laitteen kauko-ohjaajan on suoritettava vähintään Traficomin verkkotentti voidakseen suorittaa lentoja avoimessa ympäristössä.

Turvalliseen lentotehtävän suorittamiseen kuuluu useita osa-alueita. Jo ennen lentotehtävää kauko-ohjaajan on perehdyttävä toimintaympäristönsä asettamiin rajoituksiin ja haasteisiin. Flyk.comin karttapohjalle tehty toimintailmoitus lentotehtävästä antaa kauko-ohjaajalle itselleen tärkeää informaatiota lentotehtävän alueesta. Samalla myös muut ilmailijat näkevät toisten tekemät toimintailmoitukset. Ennen lentoa olisi vähintään ajatuksen tasolla suoritettava riskiarvio lentotehtävästä.

Sääilmiöt rajoittavat lennättämistä

Kauko-ohjaajan on oltava tietoinen oman laitteensa toimintakyvystä ja rajoituksista. Sääilmiöt, kuten tuuli, sade, sumu tai äärimmäiset lämpötilat vaikuttavat lentotehtävän onnistumiseen. Ukkonen on melko itsestään selvä syy pidättäytyä lentämisestä. Dronen sensorit voivat tulkita väärin heijastavia pintoja. Veden pinta, kaltevat katot ja rakennusten lasista valmistetut pysty-, vaaka- tai kaltevat pinnat voivat aiheuttaa ohjaajalle yllätyksiä.

Kunkin kauko-ohjaajan on tunnettava lentotehtävissä noudatettavat lait ja määräykset. EU komission asetus miehittämättömästä ilmailusta sanelee ehdot niin lentotehtävien maksimikorkeudesta kuin lentomenetelmistä. Suomessa Poliisi, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Pelastustoimi ovat osa valtion ilmailua ja laadittuaan Liikenne- ja viestintäministeriön määräämän toimintakäsikirjan miehittämättömästä ilmailustaan, kauko-ohjaajat voivat toimia määräyksen OPS-M1-35 alaisuudessa. Tällöin kauko-ohjaajat voivat suorittaa myös ohjeen mukaisia erityislentomenetelmiä.

Kuka väistää?

Kauko-ohjaajan on tunnettava tärkeät ilmailun väistämissäännöt. Ilmailu on jaettu korkeutensa mukaan eri toimijoille käytettäväksi. Miehitetty ilmailu on määrätty lentämään taajama-alueiden sisäpuolella vähintään 300 m korkeudessa ja taajamien ulkopuolella vähintään 150 m korkeudessa. Kuten usein elämässä, tässäkin on poikkeutensa. Esimerkiksi Puolustusvoimien ohjelmaan kuuluu harjoitella matalammissa korkeuksissa. Lääkärihelikoptereiden matkakorkeus on usein 100 m tai alle. Miehittämätön ilmailu toimii pääsääntöisesti alle 120 m korkeudessa, mutta valtion miehittämättömän ilmailun harrastajat 150 m korkeudessa. Hitaampi väistää aina nopeampaa ja kaikki väistävät laskuvarjohyppääjää.

Kauko-ohjauspaikka tulee ohjeiden mukaan aina merkitä selvästi. Jos kauko-ohjaajalla on mahdollisuus suorittaa lentotehtävä erityismenetelmällä, kuten EVLOS – on kauko-ohjaajan ja lentotähystäjän välillä oltava luotettava viestiyhteys. Esteen läheisyydessä lentäminen on tapahtuma, jonka voi suorittaa myös kuulumatta valtion ilmailun määräyksen alaisuuteen, mutta silloin kauko-ohjaajan on tunnettava dronensa etäisyysantureiden toiminta, että vältytään törmäämiseltä.

Onnettomuuden sattuessa tai Traficomin muusta syystä tapahtuvasta määräyksestä lentojen lokitiedot on pystyttävä esittämään. On selvää, että mitä painavampi drone ja mitä suurempi nopeus, sitä isompi on aiheutunut vahinko. Hyvästä syystä ihmisten yläpuolella lentäminen vaatii erityisen luvan.

Hyvin kuvaava nimi kauko-ohjaajalle miehittämättömässä ilmailussa on miehittämättömän ilma-aluksen päällikkö, koska hän vastaa täysin ohjaamansa laitteen tapahtumista. Huolimatta siitä, onko sitten kyseessä ihan vain kesämökin valokuvaus tai pelastustoimessa rakennuspalon kuvaaminen ja kuvan jakaminen tilannekeskukseen, kauko-ohjaaja vastaa kaikista lennolla tapahtuvista asioista.

Yllättäviin asioihin on osattava varautua. Linnut saattavat aiheuttaa vaaratilanteita, tietoliikennemastot voivat heikentää dronen ja ohjaimen välistä signaalia ja kauko-ohjaimen kuva saattaa pikselöityä lennettäessä liian kauas. Myös miehittämättömässä ilmailussa pätee toteamus: ”harjoitus tekee mestarin”.

Tämä teksti pohjautuu opinnäytetyöhön Dronen tuottaman datan hyödyntäminen pelastustoiminnassa, jonka kirjoitti Mikko Niskasen ja ohjasi Anna-Kaisa Saari. Koko opinnäytetyön voi lukea osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051712917

Aiheeseen liittyvää