Pohjanmaa on vahvoilla energiamurroksessa
Henna Hirvonen, Energiateollisuus ry:n edustaja, avasi seminaarin toteamalla, että puhdas energia houkuttelee investointeja Suomeen ja länsirannikolle. Hänen mukaansa energiamurros ei ole vain tekninen haaste, vaan se tarjoaa mahdollisuuden uudistaa koko yhteiskunnan toimintatapoja ja luoda uusia työpaikkoja.
Pohjanmaa onkin yksi Suomen keskeisimmistä alueista energiamurroksessa, sillä sen teolliset rakenteet, teknologiset innovaatiot ja vahva vientiosaaminen luovat edellytykset kestävälle kehitykselle. Vaasan energiaklusteri on merkittävä tekijä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti vastaten 30 % Suomen energiateknologiaviennistä. Alueella toimii noin 180 yritystä, jotka työllistävät 13 000 henkilöä, ja sen vuotuinen liikevaihto on kuusi miljardia euroa. Innovaatioiden ja tutkimuksen rooli on keskeinen: energiaklusteri käyttää vuosittain 250 miljoonaa euroa tutkimukseen ja kehitykseen. Lisäksi teollisuuspuistot, kuten Pietarsaaren Alholmen Industrial Park ja Kokkolan Industrial Park, vahvistavat alueen asemaa globaalissa kilpailussa.
Mikael Hallbäck Pohjanmaan kauppakamarista muistutti, että rannikkoalueen vahvuudet, kuten pitkäjänteinen yhteistyö ja teknologinen osaaminen, ovat keskeisiä energiamurroksen onnistumisessa. Hän korosti, että alueella on jo nähtävissä merkittäviä investointeja, mikä vahvistaa uskoa paikalliseen osaamiseen. Hallbäck totesi myös, että vaikka osaajapula on haaste, positiivinen kehitys luo uskoa tulevaan.
Vihreä siirtymä etenee hanke kerrallaan
Energiainvestointien osalta alueellamme on vireillä suuria hankkeita, jotka vaikuttavat huomattavasti energiamurroksen edistämiseen. Korsnäsin merituulipuistohanke on yksi merkittävimmistä projekteista sen uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin yltäessä jopa 2,5 gigawattiin. Metsähallitus on keskeisessä roolissa uusien tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden mahdollistamisessa valtion maa- ja vesialueilla, ja sen tavoitteena on moninkertaistaa uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti vuoteen 2030 mennessä. Vaasan seudulla toteutettavat GigaVaasa-akkutehdasinvestoinnit edustavat puolestaan energian varastoinnin uutta aikaa ja vahvistavat akkuteknologian ekosysteemiä.
Heini Passoja Metsähallituksesta toi esiin valtion maa- ja vesialueiden valtavan potentiaalin uusiutuvan energian tuotannolle. Passoja painotti, että valtion sitoutuminen uusiutuvaan energiaan avittaa ja vauhdittaa siirtymää kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Hänen puheenvuoronsa avasi niitä mahdollisuuksia, joita valtion omistamat resurssit voivat tarjota energiamurroksessa.
Korsnäsin offshore-tuulivoimahankkeen kehitystä esittelivät Klaus Nissen ja Anders Thomsen Vattenfallilta. He jakoivat konkreettisia näkemyksiä siitä, mitä tällainen gigaluokan projekti tarkoittaa alueelle. Thomsen korosti teknologian nopeaa kehitystä ja kertoi, että yksittäisen turbiinin teho voi lähitulevaisuudessa nousta jopa 20 megawattiin. Tämä edellyttää jatkuvaa innovaatiota ja varasuunnitelmia, jotka huomioivat tekniset, taloudelliset ja ympäristölliset tekijät.
GigaVaasa-projektin vision akkujen tuotannon tulevaisuudesta esitteli Anna-Kaisa Valkama. Hän kertoi, miten Vaasan alueen infrastruktuuri ja kansainväliset yhteistyökuviot tukevat tätä jättimäistä hanketta. Valkama kuvaili projektia mahdollisuutena, joka ei ainoastaan luo valtavasti uusia työpaikkoja, vaan myös vahvistaa Suomen asemaa akkuteollisuuden globaalissa arvoketjussa.
Westenergyn Juha Ripatti päätti tilaisuuden esityksellään, jossa hän käsitteli jätteenkäsittelyn ja vetytalouden yhdistämistä tulevaisuuden energiajärjestelmien osana. Ripatti totesi, että tulevaisuuden visiot vaativat rohkeutta investoida ja uudistua jatkuvasti. Tämä kiteytti hyvin koko seminaarin henkeä – energiamurros ei ole vain haaste, vaan myös suuri mahdollisuus.
Energiamurros ei kuulu yksin energia-alalle
Seminaarissa nousi toistuvasti esiin, kuinka energiamurros vaatii monialaista osaamista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Energiateollisuus tarvitsee osaajia niin kemian, IT:n, energiatekniikan, talouden kuin ympäristötekniikan aloilta. Tämä alleviivaa oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä, jotta tulevaisuuden osaajat voidaan kouluttaa vastaamaan vihreän siirtymän tarpeisiin.
Pohjanmaan rooli energiamurroksessa ulottuu myös koulutuksen ja työvoiman kehittämiseen. Oppilaitokset ja teollisuus tekevät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen, että alueelle koulutetaan juuri niitä osaajia, joita vihreä siirtymä edellyttää. Työpaikkojen määrä kasvaa merkittävästi sekä rakennus- että tuotantovaiheessa, ja alueella arvioidaan syntyvän tuhansia uusia työpaikkoja suurhankkeiden myötä. Tässä kokonaisuudessa korostuu myös digitalisaation, sähköistymisen ja vetytalouden integrointi teollisuuden ja energian eri sektoreille.
Energiamurroksen vaikutukset ulottuvat myös ympäristöön ja huoltovarmuuteen. Westenergyn hiilidioksidin talteenottohanke ja muut kiertotalouden ratkaisut osoittavat, kuinka jätteen sisältämät materiaalit ja energia voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin. Nämä hankkeet tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja vahvistavat Pohjanmaan asemaa kestävän energian edelläkävijänä.
Kaiken kaikkiaan Pohjanmaan valmiudet energiamurroksessa ovat poikkeuksellisen vahvat. Alueen teollisuuden ja teknologian keskittymä, kestävien ratkaisujen jatkuva kehitys sekä tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä tekevät siitä malliesimerkin siitä, miten globaalit energiatavoitteet voidaan saavuttaa paikallisen osaamisen ja innovaatioiden avulla. Seminaari oli erinomainen muistutus siitä, että energia-alalla puhtaat ja kestävät ratkaisut eivät ainoastaan edistä ympäristön hyvinvointia, vaan tarjoavat myös valtavan potentiaalin suomalaisen teknologiaosaamisen ja innovatiivisten tuotteiden kansainväliselle menestykselle.
