Työturvallisuuslain keskeiset tavoitteet
Työturvallisuuslain keskeiset tavoitteet korostavat systemaattisia lähestymistapoja työpaikan työturvallisuuteen ja työterveyteen vaikuttavissa asioissa. Tavoitteena on, että organisaatiot asettavat työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden yhdeksi toimintansa keskeiseksi ohjenuoraksi. Lisäksi tavoitteena on aikaansaada työpaikoilla suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä toimintatapoja, joilla varmistetaan, että turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät vaatimukset täytetään. (L 23.8.2002/738. Työturvallisuulaki.)
Työnantajan huolehtimisvelvoite ja työntekijän tehtävät
Työnantajalla on varsin laaja yleinen huolehtimisvelvoite työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantaja huomioi työntekijän henkilökohtaisien ominaisuuksien lisäksi työntekijän työnkuvan, työolosuhteet ja työympäristön olosuhteet. Työnantaja vastaa siitä, että vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään, poistetaan tai korvataan vähemmän vaarallisilla ja haitallisilla. (L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki, 8 §.)
Työnantaja on oman alan asiantuntija, jonka tulee huolehtia, ylläpitää ja parantaa työn terveellisyyttä ja turvallisuutta yhdessä työntekijöiden kanssa. Alan asiantuntijana työnantaja tunnistaa oman alan vaara- ja haittatekijöitä tiedottaen työntekijöitä turvallisuuteen liittyvistä arvioinneista ja selvityksistä sekä tehdyistä toimenpiteistä. Myös työntekijöillä on vastuu huolehtia työpaikan työturvallisuuteen ja työterveyteen vaikuttavissa asioissa – omasta ja muiden työntekijöiden. Työntekijöiden tulee toimia yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajan kanssa. Työntekijällä on oikeus tehdä ehdotuksia, tuoda asiat käsiteltäväksi ja saada niihin vastaus. Työntekijä voi kertoa esihenkilölle tai työsuojeluvaltuutetulle niistä asioista, jotka huolettavat tai joita on todennut liittyen omaan tai kollegan turvallisuuteen työssä. (L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki, 17§. Työsuojelun yhteistoiminta). Työsuojeluvaltuutetun tehtävän onkin kannustaa työntekijöitä huomioimaan työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita ja aktiivisesti tuomaan niitä keskusteluun. (Työturvallisuuskeskus). Työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä, ilmoittamaan havaitsemistaan vaaroista ja poistaa vaaratekijät siltä osin kuin se on mahdollista. Velvollisuutena on noudattaa järjestystä ja siisteyttä sekä olla huolellinen ja toimia terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa varovaisesti. Lisäksi työntekijän tulee käyttää suojaimia, mikäli se on työssä tarpeellista. Hänen tulee käyttäytyä työssä asiallisesti ja toimia hyvässä yhteistyössä työnantajan kanssa. (L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki, 18-23 §.)
Työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunta
Työnantaja voi toimia työsuojelupäällikkönä tai nimetä tehtävään henkilön, joka edustaa työnantajaa. Mikäli työntekijöitä on vähintään 10, tulee työntekijöiden valita keskuudestaan työntekijöiden edustaja, työsuojeluvaltuutettu. Työntekijöillä on mahdollisuus valita lisäksi kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutetun toimintakausi on kaksi vuotta, ellei toisin päätetä. Tehtävänä on perehtyä asioihin, jotka vaikuttavat työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Lisäksi tulee perehtyä muun muassa työsuojelusäännöksiin, osallistua työsuojelutarkastuksiin ja olla mukana selvittämässä ja ennaltaehkäisemässä mahdollisia tapaturmia. (L20.1.2006/44. Työsuojelun valvontalaki, 29, 31 – 37§.)
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tarpeellisiin tietoihin, työsuojelua koskeviin asiakirjoihin ja luetteloihin. Hän on oikeutettu koulutukseen yhteistoimintatehtävien hoitamiseksi ja vapautukseen säännöllisistä työtehtävistä. Työsuojeluvaltuutetulta edellytetään salassapitovelvollisuutta, joka jatkuu myös toimikauden loputtua. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä käsiteltäessä työsuojelun yhteistoimintaan kuuluvia asioita työnantajan kanssa. (L20.1.2006/44. Työsuojelun valvontalaki, 32 §, 43§.)
Työsuojelutoimikunta tulee valita silloin, kun työntekijöitä on vähintään 20. Tällöin työsuojelutoimikunnassa tulee olla työnantajan edustaja, työntekijöiden edustajat ja työsuojeluvaltuutettu. Toimikunan toiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta, turvata terveelliset ja turvalliset työolot, vaarojen ja haittojen arviointi, yhteistyö työterveyshuollon kanssa, työsuojelukoulutuksen järjestäminen, työn perehdytykseen liittyvät asiat sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestäminen. Lisäksi työn terveellisyyttä ja turvallisuutta tulee seurata niitä kuvaavilla mittareilla ja seurantatiedoilla. Edellä mainittujen seikkojen toteumista seurataan ja niiden vaikutusta arvioidaan. (L 20.1.2006/44. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta, 22§ , 26 §.) Työsuojeluvaltuutettu on luottamustehtävä. Valtuutetun roolissa saatetaan usein käsitellä luottamuksellisia asioita, kuten henkilöiden terveystietoja tai ristiriitatilanteita. Näissä tilanteissa vaaditaan hyviä ihmissuhdetaitoja, hienotunteisuutta ja olemista luottamuksen arvoinen. Psykososiaaliset tekijät on aikaisempaa enemmän nostettu keskeisiksi työhyvinvointia lisääväksi asiaksi. Nämä on huomioitu muun muassa laatimalla työpaikkakiusaamisen ja -häirinnän käsittelyn toimintamalli. Lisäksi psykososiaalisia tekijöitä tarkastellaan keskustelemalla työjärjestelyihin, työn sisältöön ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvistä kuormitustekijöistä.
Yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa
Yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa on osa työsuojelutoimikunnan toimintaa. Tämä mahdollistaa työterveyshuollon toiminnan suunnittelun ja toteutuksen sekä seurannan siten, että yhdessä työterveyshuollon kanssa voidaan pohtia varhaisen tuen malleja, kuntouttavia toimenpiteitä, ensiapuvalmiuden varmistamista, vajaakuntoisen työntekijän tukemista ja erityistä sairastumisen vaaraan aiheuttavien altisteiden riskinarviointia. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia altisteita ovat fysikaaliset, kemialliset, biologiset altisteet sekä yötyö, ja väkivallan uhka. (L 21.12.2001/1383. Työterveyshuoltolaki. L 27.12.2001/1485. Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä, 2§.) Työsuojelun keskeisiä sisältöalueita ovat edellisten lisäksi Psykososiaaliset tekijät, fyysinen kuormitus ja tapaturmien ennaltaehkäisy.
Lopuksi
Työsuojeluvaltuutetun tärkeä tehtävä on tuoda työntekijöiden aloitteita ja saatua tietoa työturvallisuus- ja työterveysasioista käsiteltäväksi yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. Yhteinen tahtotila on työhyvinvoinnin vahvistaminen. Työsuojelutoimikunta Vaasan ammattikorkeakoulussa on tällä hetkellä luonteva osa yhteistyön kehittämisryhmää, johon kuuluu johdon edustus, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu sekä ammattiliittojen edustajat.
