Työhyvinvointi on kokonaisuus, johon kuuluu työ, sen mielekkyys, terveys, turvallisuus, hyvinvointi sekä hyvin johdettu organisaatio. Työhyvinvointi näkyy ulospäin tyytyväisinä asiakkaina ja työntekijöinä. (Työturvallisuus 2024) Työhyvinvoinnin merkitys on korostunut viime aikoina, etenkin kun etätyöskentelystä tuli koronapandemian aikana tavallista, eikä työyhteisön tukea ollut aina saatavilla. Työ ei enää ole aikataulu- tai paikkasidonnaista, jolloin voi tapahtua niin, että työtä tehdään kellon ympäri ja ollaan aina tavoitettavissa.
Miten työhyvinvointi näkyy yrityksessä?
Työhyvinvointi näkyy yrityksessä motivoituneina ja hyvinvoivina työntekijöinä, jotka hoitavat heille osoitetut työtehtävät, ja näin ollen edistävät omalta osaltaan organisaation tavoitteiden saavuttamista. (Työterveyslaitos 2024) Kun työntekijät voivat hyvin, työ on tekijälleen mielekästä, palkitsevaa ja työn tekeminen on vaivatonta. Hyvinvoivat työntekijät ovat tehokkaita, sitoutuneita ja heillä riittää motivaatiota myös kehittää omaa ammattitaitoaan alan mahdollisen kehityksen myötä. Työntekijöiden hyvinvointi on yritykselle kilpailuvaltti, mikä näkyy ulospäin tyytyväisinä työntekijöinä ja asiakkaina sekä houkuttelee myös uusia asiakkaita ja osaavia työntekijöitä yritykseen. Hyvinvoiva työntekijä luo hyvää ilmapiiriä työpaikalle. (Manka ym. 24 2012, 58)
Hyvä työhyvinvointi vaikuttaa yrityksen menestykseen vähentäen sairauspoissaoloja ja työntekijöiden vaihtuvuutta. Sairauspoissaolojen vähentyminen pienentää sairauslomista ja tuurauksista johtuvia kustannuksia. (Työhyvinvointi 2024) Psyykkisestä kuormituksesta johtuvat sairauslomat ovat yleensä pidempiä kuin muista sairauksista johtuvat sairauslomat, koska stressin aiheuttamissa sairauksissa toipuminen kestää kauemmin. Sairastuminen hidastaa työntekoa sekä lisää virheiden ja tapaturmien sattumisen riskiä. (Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 2023) Hyvinvoiva työntekijä tekee työnsä tehokkaasti keskittyen työhönsä, jolloin työtehtävät hoituvat aikataulussa ja huolimattomuusvirheet sekä viivästyksistä johtuvat mahdolliset sanktiot vähenevät. Hyvinvoivat työntekijät edistävät asiakaspysyvyyttä ja parantavat työnantajamainetta. Hyvinvoiviin työntekijöihin panostaminen on yritykselle kohtuullisella vaivalla ja edullisilla kustannuksilla tehtävä erittäin kannattava sijoitus. Työhyvinvointia kehittäviin toimiin kannattaa ryhtyä heti, vaikkei tyytymättömyyttä vielä olisikaan havaittavissa, sillä näin voidaan ennaltaehkäistä työntekijöiden vaihtuvuutta ja työntekijöiden ajautumista työuupumukseen ja masennukseen.
Mitä työhyvinvoinnin eteen voisi tehdä?
Jokainen työntekijä kokee työhyvinvoinnin eri tavoin, jolloin samat toimenpiteet hyvinvoinnin kehittämiseksi ei välttämättä joka yrityksessä ja tapauksessa toimi. Työnantajan on tunnettava työntekijänsä ja räätälöidä työhyvinvointia edistävät toimenpiteet oman henkilöstönsä tarpeisiin sopiviksi. Avoin, matalankynnyksen keskustelu työntekijöiden kanssa auttaa oman henkilöstön tarpeiden kartoittamisessa. Yhteinen tekeminen sekä yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen edistää työhyvinvointia yrityksessä. Työn tulisi olla tekijälleen mielekästä, palkitsevaa ja riittävän haastavaa, ettei se ala kyllästyttää, mutta ei myöskään kuormita liikaa. Työnantajan tulisi huolehtia, että työntekijöillä olisi työskentely-ympäristö, joka on toimiva ja turvallinen. Nykyään työpaikoilla on enemmän mahdollisuuksia työpäivien räätälöintiin yksittäisten työntekijöiden kohdalla, koska työ ei välttämättä ole enää niin aikataulu- tai paikkasidonnaista. Työnantajan kanssa voi esimerkiksi sopia liukuvasta työajasta tai etätyöskentelystä. Työpäivien räätälöinnillä työntekijän on helpompi sovittaa työtä sekä vapaa-aikaa yhteen. (Manka 2015, 105–108) Työntekijät voivat itse kehittää työhyvinvointiaan säännöllisellä ja terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla tai muulla mielekkäällä tekemisellä, riittävällä palautumisella sekä riittävillä yöunilla.
Tutkimustulokset
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimus suoritettiin taloushallinnon palveluja tarjoavassa yrityksessä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi kyllä- tai ei-kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä niin, että vastaajat saivat mahdollisuuden kertoa laajemmin kokemuksistaan.
Tutkimustuloksissa selvisi, että työntekijät ovat tyytyväisiä saadessaan valita itselleen mieluisimman työskentely-ympäristön, toisin sanoen he saavat valita, työskentelevätkö etänä vai paikan päällä toimistolla. Hyviä työvälineitä, työergonomiaa ja työkavereita pidettiin työhyvinvointia edistävinä tekijöinä, kuten myös etätyön rauhallista ympäristöä sekä vapaa-ajan ja työn yhteensovittamisen vaivattomuutta. Tutkimukseen osallistujien mielestä liiallinen työkuorma ja kireä aikataulu aiheuttavat eniten stressiä, mikä johtaa virheisiin, unohduksiin ja väsymykseen. Vastaajien mielestä työhyvinvointi vaikuttaa työmotivaatioon ja tehokkuuteen. Työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä pidettiin työkavereiden, esihenkilön ja työnantajan tukea, liikuntaa ja työn vaihtelevuutta. Tutkimustuloksissa selvisi, että työntekijöillä on epätasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä, eikä työasioista pääse kunnolla irrottautumaan vapaa-ajalla. Työntekijät huolehtivat työhyvinvoinnistaan terveellisellä ruokavaliolla, perheen ja ystävien kanssa vietetyllä ajalla sekä riittävillä yöunilla.
Hyvinvoiva työntekijä on yrityksen näkökulmasta huomattavasti tuottavampi työntekijä kuin sellainen työntekijä, joka ei voi hyvin. Yritykset pyrkivät tuottamaan voittoa. Voiton maksimointia ei saavuteta ylikuormittamalla työntekijöitä, sillä työkuorman paisuessa liian suureksi, alkaa työn tuottavuus laskea. Työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara, josta kannattaa pitää kiinni.
Aiheesta lisää
Keto, S. 2024. Stressin ja työhyvinvoinnin vaikutus yrityksen menestykseen. AMK-opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113767
