Tunneälystä on tullut yksi ajankohtaisimmista ja keskeisimmistä esihenkilötyön elementeistä sosiaalisen aikakauden myötä. Perinteisetkään johtajan piirteet, kuten esimerkiksi hyvät organisointi- tai ajanhallintataidot, eivät enää yksinään riitä, vaan esihenkilön tulee ymmärtää mm. vuorovaikutuksen ja empatian tärkeys ollakseen työntekijöitään motivoiva ja yritystä taloudellisesti eteenpäin vievä johtaja. (Hurmerinta 2015)
”Tunneälyllä on suora yhteys sekä henkilökohtaiseen menestymiseen että tuloslaskelman viimeiselle riville.” – Lehtinen, 2016
Opinnäytetyön tutkimuksessa hyödynnettiin sekä esihenkilöiden haastattelua että heidän työntekijöillensä suunnattua kyselytutkimusta. Tämän tarkoituksena oli saada mahdollisimman laaja ja autenttinen käsitys siitä, millainen vaikutus tunneälykkäällä esihenkilöllä on yrityksen taloudelliseen menestykseen ja ovatko sekä esihenkilöt että työntekijät samoilla linjoilla asian suhteen. Sekä haastattelun että kyselyn vastaukset seurasivat hyvinkin yhtenäistä linjaa koko tutkimuksen ajan. Kysymysten paino oli molemmissa tutkimusmenetelmissä tunneälykkään esihenkilön piirteissä ja siinä, miten se näkyy käytännössä työympäristössä. Lisäksi molemmilta tutkimuksen osapuolilta kysyttiin lopuksi kokevatko he, että tunneälykkäällä esihenkilötyöllä on selkeä yhteys yrityksen taloudelliseen menestykseen. Sekä haastattelun että kyselyn perusteella todettiin, että tämä yhteys pätee ehdottomasti.
Työnantajat ja heidän alaisensa samaa mieltä tunneälykkään esihenkilön tärkeydestä
Tunneälykkääksi esihenkilöksi todettiin hyvät vuorovaikutustaidot omaava, empaattinen, luotettava ja lojaali työyhteisön jäsen, joka haluaa oppia tuntemaan omat työntekijänsä ja saada heistä täyden potentiaalin irti. Kuuntelemisen ja joustamisen tärkeyttä painotettiin monesti. Tällainen ihminen jokainen haastateltava esihenkilö pyrkii olemaan ja tällaisen esihenkilön jokainen kyselyyn vastannut työntekijä itselleen toivoi. Tutkimustulokset peräänkuuluttivat edellä mainittujen tunneälykkäiden piirteiden omaavan esihenkilön motivoivan ja sitouttavan työntekijöitään. Lisäksi tunneälykkäät esimiehet saavat työntekijät tekemään paremmin töitä yhteisten tavoitteiden eteen ja ylläpitämään positiivista ja avointa keskustelukulttuuria sekä työympäristöä, jotka puolestaan edesauttavat yrityksen taloudellista menestymistä.
Tunneälykkäällä esihenkilötyöllä katsottiinkin olevan merkittävä vaikutus työntekijöiden työtyytyväisyyteen, jonka puolestaan todettiin olevan yksi tärkeimmistä vaikutuksista yrityksen taloudelliseen menestykseen. Tunneälykkään esihenkilötyön kerrottiin vaikuttavan työntekijöiden työtyväisyyteen muun muassa siten, että työntekijät uskaltavat olla rohkeammin omia itsejään. Lisäksi työntekijät eivät pelkää niin helposti epäonnistumisia ja he haluavat mennä herkemmin mukavuusalueidensa ulkopuolelle, kun luottamussuhde esihenkilöön on olemassa. Kun työntekijöiden työtyytyväisyys kukoistaa, ovat he todennäköisimmin innovatiivisempia ja halukkaampia kokeilemaan uusia toimintatapoja, mikä voi ruokkia uusien, yritystä eteenpäin vievien ideoiden kehittämistä. Kun tunneälykäs esihenkilö osoittaa aidosti välittävänsä työntekijöistään sekä kuuntelee ja kannustaa heitä, kokevat työntekijät olevansa aidosti yritykselle merkityksellisiä. Tällaisessa tilanteessa he todennäköisemmin haluavat tehdä parhaansa – tai jopa enemmänkin – yhteisten tavoitteiden eteen. Tämä lisää työntekijöiden tehokkuutta ja motivaatiota, joka luonnollisesti on yrityksen menestymisen kannalta hyvinkin oleellista. Toivottiin myös, että esihenkilöt ymmärtäisivät joustavuuden tärkeyden pienissäkin asioissa, sillä se voi puolestaan vähentää mahdollisesti isomman joustavuuden tarvetta myöhemmin.
Tunneälykkyys auttaa minimoimaan sairauspoissaoloja ja turhia rekrytointeja
Sen lisäksi, että tunneälykäs esihenkilö voi vaikuttaa yrityksen talouteen positiivisesti, lähestyttiin asiaa myös toiselta kantilta; miten tunneälyn uupuminen esihenkilöltä voi vaikuttaa yrityksen talouteen. Jos tunneälykkyys ei näy esihenkilön tavassa johtaa, vaan johtamisessa toistuu käskyttäminen tai auktoritaarinen kulttuuri, kokevat työntekijät herkemmin olevansa vain ”osana koneistoa”. Tällaisessa tilanteessa työntekijät ovat alttiimpia kuormitukselle ja loppuun palamiselle. Tämä puolestaan lisää sairaspoissaoloja, jotka luonnollisesti ovat aina kuluerä yritykselle. Sairaspoissaolot täytyy mahdollisesti paikata jonkun toisen toimesta ja tästä puolestaan kasaantuu ylimääräistä työtä muille työntekijöille. Tämä puolestaan kuormittaa heitä ja näin sairaspoissaolojen oravanpyörä olisi valmis. Sairaspoissaoloille ei tietenkään voi mitään, mutta esimies voi toiminnallaan vaikuttaa siihen, etteivät kyseiset poissaolot johdu työolosuhteista. Toinen konkreettinen esimerkki, mikä tuloksissa toistui, oli työntekijöiden vaihtuvuus. Varsinkin nuorten työntekijöiden kohdalla korostuu tunneälykkään johtamisen tärkeys, sillä etenkään heille vahvasti auktoritaarinen ja käskyttävä esihenkilötyö ei uppoa. Nuoret vaihtavat hyvinkin matalalla kynnyksellä työpaikkaa, jossa he eivät viihdy. Uusien työntekijöiden rekrytointi ja perehdytys on aina yritykselle kallista, kun samalla pätevimmät työntekijät saattavat lähteä. Vanhempi sukupolvi saattaa sietää vanhanaikaista johtamistyyliä paremmin, koska ovat siihen usein tottuneet. Kuitenkin tutkimustuloksista kävi selvästi ilmi, että tänä päivänä esihenkilön tunneälykkyys on myös vanhemmalle sukupolvelle ensisijaisen tärkeää. Yksi haastateltavista totesikin osuvasti ”Työntekijä ei jätä yritystä, vaan esihenkilön”.
Työntekijöiden vaihtuvuus sekä näkyy että kuuluu ulospäin. Tällöin se voi koitua yritykselle jopa mainehaitaksi, koska uusia ja hyviä työntekijöitä voi olla jatkossa vaikea rekrytoida, mikä voi puolestaan näkyä yrityksen menestyksessä. Etenkin palvelualoilla työpaikan ilmapiiri ja johtamiskulttuuri heijastuvat palvelun tasona asiakkaiden suuntaan. Työssään viihtyvät asiakaspalvelijat luonnollisesti tarjoavat laadukkaampaa palvelua, jolloin positiivinen asiakaskokemus vahvistuu. Mikäli työilmapiiri on huono, eivätkä työntekijät koe olevansa yritykselle merkityksellisiä, näkyy se huomattavasti välinpitämättömämpänä asiakaspalveluna. Palvelun perusteella asiakkaat lähtökohtaisesti muodostavat mielipiteensä yrityksestä ja he kuitenkin loppujen lopuksi tuovat rahan yrityksiin.
Kohti tunneälykästä organisaatiota
Tutkimustulokset osoittivat, että tunneälykästä esihenkilötyötä pidetään yrityksen menestymisen kannalta elintärkeänä asiana ja toivottiin, että yritykset todella ymmärtäisivät sen merkityksen. Vaikka esihenkilön tunneälykkyyttä ja sen positiivisia vaikutuksia on tutkittu jo pidempään ja sen tärkeys tunnistetaan, eivät yritykset edelleenkään pidä sitä täysin yhtä tärkeänä ominaisuutena kuin monia muita esihenkilön ominaisuuksia. Valitettavasti yrityksissä ilmenee edelleen paljon uupumusta, henkistä pahoinvointia ja irtisanoutumisia, jotka voitaisiin minimoida avoimella ja kuuntelevalla johtamistavalla. (Roth, 2018) Ehkä tunneälykkyyttä voitaisiin pitää yhtä tärkeänä kuin muita esihenkilön ominaisuuksia, jos sen hyödyistä puhuttaisiin enemmän ja avoimemmin. Uskomme kuitenkin, että tulevaisuudessa tunneälykäs esihenkilötyö laajenee tunneälykkääksi organisaatioksi, ja sen tärkeys ja potentiaali tullaan hyödyntämään myös organisaatiotasolla. Tämän tutkimuksen toivotaan omalta osaltaan vievän meitä siihen suuntaan.
Aiheesta lisää
Koskinen, A. 2024. Tunneälykkään esihenkilön merkitys yrityksen taloudelliseen menestykseen. AMK-opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415537
