Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella perhe- ja sosiaalipalveluiden palvelualueella sijaitsee vammaispalveluiden kotiin annettavien palveluiden yksikkö; Arjen tuki nimeltään. Arjen tuki tarjoaa asiakkaille hyvinvointia tukevia palveluita asiakkaiden omaan kotiin. Palvelua on tarjolla koko Etelä-Pohjanmaan toiminta alueella. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on jaettu kolmeen eri toiminta-alueeseen, jonka mukaan myös Arjen tuen toiminta alue määrittyy. Näitä ovat keskinen, eteläinen ja pohjoinen.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuten myös Suomen istuvan hallituksen tavoitteena on ennaltaehkäisevien ja kustannustehokkaiden palveluiden tehostaminen, jonka avulla saataisiin asiakkaiden palvelua tarjottua tulevaisuudessa kevyemmillä palveluilla esimerkiksi kotiin annettavilla palveluilla. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella käynnistettiin vuoden 2023 alussa uudistus, tuottavuus, vaikuttavuus -ohjelma (UTV-ohjelma), jonka yhtenä tavoitteena on talouden tasapainottaminen sekä palveluiden yhtenäistäminen. Kaikkien palveluiden toimintoja tulee tarkastella sekä tarvittaessa uudistaa tuottavuuden sekä vaikuttavuuden näkökulmasta. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen teettämän Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuetta koskevan asiantuntija arvion mukaan haasteena niin Suomessa kuin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueellakin todettiin ikääntyvä väestö, kasvavat mielenterveys- ja psykiatristen häiriöiden diagnoosien kasvu. Erityisesti neuropsykiatristen asiakkaiden määrä on lisääntynyt, joka näkyy kasvavana palveluntarpeena. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023.) Osa palvelutarpeesta on myös häiriökysyntää, joka tarkoittaa sitä, että asiakas hakeutuu hakemaan palveluita yhä uudestaan ja uudestaan, jos ei tule oikein ohjatuksi palveluita hakiessaan. Häiriökysyntää tulisi Hyytiälän (2023) mukaan ennaltaehkäistä varhaisella puuttumisella ja terveyden edistämisellä ja palveluita kehittämällä.
Kotiin annettavien palveluiden kehittäminen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella oli ajankohtainen aihe kehittämistyölle. Aihe valikoitui opinnäytetyöntekijän käytännöntyön muodostamasta näkökulmasta ja tavoitteena oli selvittää, onko Arjen tuen palvelut vaikuttavaa ja tuottavaa palvelua ja kuinka paljon asiakkaiden tarpeista on terveydenhoidollisia palveluita sekä millaisilla mittareilla vaikuttavuutta ja tuottavuutta voisi mitata.
Vaikuttavuutta ja tuottavuutta tarkasteltiin työn tietoperustassa sosiaali- ja terveysalaan soveltaen. Laaksosen ja muiden (2020) mukaan vaikuttavuus alalla tarkoittaa asiakkaan elämän muutosta, joka on saavutettu palvelun avulla. Tavoitteet ja hyödyt, jotka on saavutettu palvelun avulla, ovat siis osa vaikuttavuuden tulosta. Vaikuttavuuden arvioinnissa on kyse siitä, mitkä ja mitä ovat ne palvelut ja menetelmät, jotka tuottavat hyviä tuloksia asiakkaalle. (Laaksonen, Laitinen & Hillamo, 2020, s. 102.). Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen UTV-ohjelmassa vaikuttavuutta haetaan työpanoksen tehostamisella, jonka tuloksena pystytään tarjoamaan useammalle asiakkaalle vaikuttavia ja tarpeellisia palveluita. (UTV-ohjelma, 2023, s. 37-44.) Vaikuttavuutta arvioimalla, on tiedettävä mikä toimii minkäkin asiakkaan kohdalla ja missä olosuhteissa. Sosiaalipalveluissa ei tutkimuksia vaikuttavuuden todentamiseksi voida tehdä kuten terveyspalveluissa tehdään esimerkiksi laboratorioissa tai kuvantamisella. Vaikuttavuuden todentaminen osoittautui asiantuntijoiden ja tutkijoidenkin mukaan haastavaksi ja tärkeäksi koettiin kokonaisvaltaisuuden tarkasteleminen pelkkien tulosten sijaan.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa tuottavuudella tarkoitetaan organisaation tuottamia palveluja, ja millaisia suoritteita tai tuotoksia saadaan suhteessa käytätettävissä oleviin resursseihin. Tuottavuutta voidaan analysoida monella eri tasolla aina yhdestä työtehtävästä tai hoitoprosessista organisaation tai toimialan tuottavuuteen asti. Taloudellisuus kuvaa samaa asiaa, mutta rahallisena arvona mitattuna, kun tuottavuus voidaan mitata esimerkiksi henkilöstömäärällä. (Laihonen, Kork & Sinervo, 2024, s. 14.) Tuottavuus kertoo, mitä käytetyillä voimavaroilla, eli työntekijöillä tai laitteistolla saadaan aikaan, eli mitä sillä tuotetaan ja kuinka paljon. Tuottavuutta pystytään mittamaan esimerkiksi toimintayksiköiden suoritteiden kautta, joka kertoo asiakastyöhön käytettävän työmäärän käyntimäärinä. Opinnäytetyössä tuottavuutta tutkittiin muun muassa suoritteiden eli tehdyn työn ja työntekijöiden eli panosten kautta, ottaen huomioon erilaisia taustatekijöitä. Tietoperustassa kuitenkin todettiin, ettei tuottavuutta voi tutkia ilman vaikuttavuuden eli hyödyn todentamista sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Aineistona kehittämistyöhön käytettiin opinnäytetyön tekijän itse laatimia suoritteita sekä muita työssä käytettävää materiaalia esimerkiksi asiakastietojärjestelmää ja opinnäytetyön tekijän tekemiä havaintoja palveluista. Näiden tietojen pohjalta tuotettiin analyysi ja kehitysehdotuksia, joiden avulla Arjen tukea ja kotiin annettavia palveluita voisi mahdollisesti tulevaisuudessa kehittää. Suoritteissa mitattiin ja laskettiin sekä analysoitiin asiakkaiden saamia palveluita ja niiden määriä. Mitattavia palveluita olivat: kotikäynnit, muut kotikäynnit, terveydenhoidolliset käynnit sekä peruuntuneet käynnit. Näiden erovaisuuksia, tuloksia sekä taustatekijöitä analysoitiin ja verrattiin keskenään. Taustatekijöinä vaikuttivat asiakkaiden ikä, diagnoosit, sekä asuinpaikka. Opinnäytetyössä ei taustatekijöitä avattu eettisyyden takia tarkemmin tunnistetietojen säilymisen takia. Tarkemmat taustatiedot tuloksien todentamiseksi ovat organisaatiossa sisäisesti tarkasteltavana.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat vammaispalveluiden kotiin annettavien palveluiden Arjen tuki yksiköiden välisiä erovaisuuksia. Erovaisuuksia ilmeni asiakasmäärissä sekä asiakkaiden palvelutarpeissa sekä yksiköiden laatimissa suoritemäärissä. Keskeisiä tuloksia ja huomioita olivat esimerkiksi se, että eteläisen alueen Arjen tuen yksikössä asiakkaiden terveydenhoidollisten palveluiden määrä oli huomattavasti suurempi muihin Arjen tuen yksiköihin verrattuna. Terveyteen liittyviä käyntejä tutkiessa todentui se, että Arjen tuen palvelu on vaikuttavaa ja tuottavaa eli hyödyllistä niin asiakkaalle kuin yhteiskunnallekin. Arjen tuen kotikäynneillä keskityttiin asiakkaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja esimerkiksi terveyden edistämiseen, joka mahdollisti asiakkaan itsenäisen asumisen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Arjen tuen palveluilla ehkäistiin myös häiriökysyntää, kun asiakas sai ohjauksesta kaiken tarvittavan, eikä apua tarvinnut hakea toisaalta. Tuottavuutta erityisesti todensi omatuotannolla tuotetun palvelun alemmat kustannukset verrattuna ostopalveluiden vastaaviin palveluihin. Arjen tuen palvelu osoittautui siis tuottavammaksi kuin ostopalvelut. Ostopalveluita tarvitaan tällä hetkellä edelleen etenkin ilta- ja viikonloppuun kohdistuvien palveluiden tarjoamisessa, sekä täydentämään palveluiden saatavuutta.
Opinnäytetyössä tunnistettiin kotiin annettavien palveluiden kehittämisen kohteet sekä asiat, joita kannattaa mitata ja seurata jatkossakin. Näitä olivat esimerkiksi palvelun saavutettavuuden parantaminen arkipäivistä myös viikonlopuille sekä peruuntuneiden kotikäyntien tarkasteleminen syy perusteisesti. Asiakasjakaumaa tarkastellessa neuropsykiatrisia haasteita omaavat asiakkaat erottuivat tiettyjen palveluiden sekä häiriökysynnän aiheuttajina. Tätä on syytä seurata ja ennaltaehkäistä tulevaisuudessa, sillä niin tässä opinnäytetyössä kuin valtakunnallisestikin on todettu, että neuropsykiatriset haasteet ovat lisääntyneet viimevuosien aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että- olisi tärkeää kehittää ja luoda oikeaa tukea, oikeaan aikaan oikeille asiakkaille oikealla tavalla. Vammaispalveluiden kotiin annettavien palveluiden osuus on tärkeä istuvan Suomen hallituksen kuin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen laatimien ohjelmien ja tavoitteiden toteuttajana.
