Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) kuuluu neuropsykiatrisiin häiriöihin. Suomessa on huomattavaa alueellista vaihtelua tutkimuksiin ja hoitoon pääsyssä. Prosessin viivästymisellä voi olla kauas kantoisia seurauksia. Varhainen tunnistaminen on avainasemassa ja ennaltaehkäisee ongelmien paisumisen sekä tukee koko perheen hyvinvointia. (Mieli ry, 2025.) Pohjanmaan hyvinvointialueella tilanne on ollut haastava etenkin nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla. Jonotusaika ADHD-tutkimuksiin on ollut pahimmillaan noin kaksi vuotta. (Hiironniemi, 2024.) Prima Botnia -hanke on tarttunut tähän haasteeseen tavoitteenaan kehittää palvelupolkua aina ensimmäisestä yhteydenotosta tukikeinoihin asti. Lisäksi palvelu on siirretty erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. (Pohjanmaan hyvinvointialue, 2024.) Noora Forsmanin tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää uuden palvelupolun vaikuttavuutta ammattilaisten näkökulmasta.
Keskittymisvaikeudet ovat yleisiä
ADHD-diagnoosin esiintyvyys on lisääntynyt niin Suomessa kuin maailmalla. Esiintyvyydessä on maantieteellistä vaihtelua jopa saman maan sisällä (THL, 2024, s. 4–6). Syytä tähän ei toistaiseksi ole kyetty selvittämään. ADHD-oireet ilmenevät eri henkilöillä erilaisina. Oireet alkavat lapsuudessa ja muuttavat usein muotoaan elämän aikana. Lapsuuden ulkoinen yliaktiivisuus ja levottomuus muuttuvat usein nuoruuden kynnyksellä sisäiseksi levottomuudeksi. (Korkeila ja muut, 2021, s. 286; Pihlakoski & Rintahaka, 2016, s.244; Sourander & Aronen, 2011, s. 548; Voutilainen & Puustjärvi, 2014, s. 74; ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö): Käypä hoito –suositus, 2019.) Oireiden määrä ei ole vakio, vaan esimerkiksi elämänkaaren erilaiset muutokset voivat vaikuttaa niihin. (Van Meter ja muut, 2024, s. 1169).
Keskittymisvaikeuksia voi esiintyä ilman ADHD:ta. Tällöin kyseessä voi olla hankinnallinen keskittymisvaikeus ADT. Oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin ADHD:ssa, eikä niiden perusteella ole aina helppoa tietää kummasta on kyse. ADT ei kuitenkaan ole neurokehityksellinen tila ja siitä on mahdollista toipua. (Mielenterveystalo, 2025.)
Vaikuttavat palvelut
Uusia palveluita suunniteltaessa ja otettaessa käyttöön, tulisi pohtia palvelun vaikuttavuutta. Vastaako palvelu todella kyseisen asiakasryhmän tarpeita? Onko palvelun toteutus kustannustehokasta? Vaikuttavuuden merkitys korostuu tulevaisuudessa enenevissä määrin yhä useamman hoitoalan ammattilaisen eläköityessä ja resurssien vähentyessä, tehtyjen toimien tulee olla vaikuttavaa. Palveluita toteutetaan pienevällä henkilöstömäärällä ja toisaalta usea asiakasryhmä kasvaa määrällisesti. Antti Malmivaaran (2022, s. 1102–1103) mukaan hyvin organisoidut palveluketjut tuottavat enemmän vaikuttavuutta kuin huonosti organisoidut, järjestelmätason vaikuttavuus on riippuvaista hoidon ja palvelun saatavuudesta ja saavutettavuudesta, ammattilaisten laadukkaasta työstä ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
ADHD-oireisen henkilön tulisi päästä oirearvioon ja tukipalveluiden piiriin mahdollisimman sujuvasti ja ripeästi. Terapiat etulinjaan -toimintamallilla on kehitetty perustason palveluiden saatavuutta ja prosesseja, kuten Terapianavigaattoria ja Mielenterveystalon omahoito-ohjelmia. (Terapiat etulinjaan A, 2025.) Prima Botnia -hanke on tuonut toimintamallin osaksi Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintaa. Oheisessa kuviossa kuvataan toimintamallin vaiheita.
Toimintamalli alkaa terapianavigaattorin täyttämisellä ja ammattilaisen kanssa tehtävällä ensijäsennyksellä. Tämän jälkeen aloitetaan ohjattu omahoito ja mikäli se ei tuota riittävää apua, siirrytään tutkimukselliseen osuuteen (Diva-haastattelu). Tutkimuksellisen osuuden jälkeen on lääkärin arvio, jolloin voidaan asettaa diagnoosi ja aloittaa mahdollisesti lääkekokeilu.
Tutkimuksen toteutus ja tulokset
Noora Forsmanin opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää uuden palvelupolun vaikuttavuutta keskittymis- ja tarkkaavuusoireista kärsivien nuorten ja nuorten aikuisten hoidossa ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka perusteella palveluita voidaan kehittää edelleen. Tutkimuksen avulla etsittiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena 2024–2025 aikana. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöteemahaastatteluin. Haastateltavia osallistui yhteensä viisi Psykososiaalisesta keskuksesta ja nuorisoasema Klaarasta. Sisällönanalyysi toteutettiin teorialähtöisenä.
Uusi palvelupolku on sujuvoittanut ja nopeuttanut avunsaantia. Terapianavigaattorin ja ensijäsennyksen huolellinen tekeminen ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta päädytään oikealle hoitopolulle. Ohjattu omahoito on tarjonnut kokonaisvaltaista apua arjen haasteisiin sekä kotiin, että kodin ulkopuolelle. Osa asiakkaista ei kuitenkaan hyödy omahoidosta yksilöllisistä syistä johtuen. Näitä ovat esimerkiksi toiminnanohjauksen ja motivaation haasteet. Palvelupolun tukitoimet ovat tällä hetkellä vähäiset, eikä niitä ole juurikaan tarjota. Tukitoimena voisi olla esimerkiksi nepsyvalmennus. Kokemukset palvelupolusta ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Kehitystarpeet sijoittuvat etenkin koulutukseen, tukitoimiin sekä hoitopolun yksilöllistämiseen tarvittaessa asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden.
Lopuksi
Ammattilaisten haastattelut antoivat arvokasta ja tärkeää tietoa. Tutkimusta tehtäessä palvelupolku oli ollut käytössä verrattain lyhyen aikaa. Lisäksi olisi olennaista tutkia aihetta vielä suoraan nuorten ja nuorten aikuisten näkökulmasta. Tutkimuksen avulla palvelupolkua voidaan jatkokehittää. Kehitystarpeista nousivat esiin etenkin koulutus, tukitoimet sekä palvelupolun yksilöllistämiseen tarvittaessa asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Noora Forsmanin opinnäytetyö on tuottanut arvokasta tietoa Prima Botnia hankkeessa käynnistetystä Terapiat etulinjaan toimintamallista Pohjanmaalla. Vaasan ammattikorkeakoulu hankkeen osatoteuttajana on ollut myös vahvistamassa henkilöstön neuropsykiatrista osaamista verkkokoulutusten kautta.
