
Opinnäytetyön toimeksiantaja sekä KalaYmppi -hankkeen rahoittajana ja yhteistyökumppanina on Aktion Österbotten. Sen toiminta-alue kattaa rannikkoseudun Kristiinankaupungista Kokkolaan. Aktion Österbotten on etujärjestö, joka tekee yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja organisaatioiden kanssa kalastusalan, vesiviljelyn ja rannikkoyhteisöjen kehittämiseksi. Lisäksi Aktion Österbotten toimii Pohjanmaan Leader -ryhmänä. Leader on vuosien 2023–2027 EU:n tukiohjelma maaseudun kehittämiselle. (Aktion Österbotten, n.d.)

Vesistön rehevöityminen muovaa kalakantoja
Erityisesti Suomen merialueet ja monet järvet kärsivät rehevöitymisestä, jonka taustalla on valuma-alueilta huuhtoutuva fosfori- ja typpikuormitus. Suurin osa ravinnekuormituksesta on ihmisen toiminnasta johtuvaa, kuten maa- ja metsätaloudesta. (Suomen ympäristökeskus, 2022, 2025.) Valtaosa sisävesien ravinteista kulkeutuu jokien kautta Itämereen: vuonna 2024 jokien tuoma fosforikuormitus oli 3 600 tonnia ja typpikuormitus jopa 77 900 tonnia (Suomen ympäristökeskus, 2025). Vaikka vesiensuojelutoimet ja maltillisempi lannoitus ovat kääntäneet fosforivalumat laskuun, typpikuormituksen arvioidaan kasvavan etenkin ilmastonmuutoksen ja metsätalouden seurauksena (Suomen ympäristökeskus, 2025).
Rehevöityminen aiheuttaa muun muassa veden samentumista sekä levien lisääntymistä. Näiden lisäksi kasvi- ja eläinlajisto yksipuolistuvat, mikä näkyy särkikalojen runsastumisena samalla kun arvokalat vähenevät rehevöityneessä vesistössä. (Suomen ympäristökeskus, 2019.) Yksi rehevöitymisen hoitokeinoista onkin juuri vähempiarvoisten kalalajien poistopyynti eli hoitokalastus (Niinimäki & Penttinen, 2014, s. 5).
Hoitokalastuksen avulla vesistöjen ravinnekuormaa pienemmäksi
Kalojen tuorepainosta noin 0,3 – 0,7 % on fosforia ja vastaavasti typpeä on 2,5 – 3 % (Niinimäki & Penttinen, 2014, s. 53). Luonnonvarakeskuksen (2025) tilastoista selviää, että vuonna 2024 Suomessa pyydettiin kuoretta 2634 tonnia, lahnaa 2284 tonnia ja särkeä 2399 tonnia. Mukaan on laskettu sekä kaupallinen pyynti että vapaa-ajankalastus. Näiden kalastusmäärien mukana vesistöistä poistui enimmillään noin 51 tonnia fosforia ja noin 220 tonnia typpeä.

Kalastuksen lisäksi ravinteita voidaan poistaa vesistöistä poistamalla vesikasvillisuutta. Esimerkiksi ruovikon leikkuulla saadaan vesistöistä poistettua rehevöitynyttä biomassaa ja siihen sitoutuneita ravinteita. (Elinvoimakeskus, 2026.) Ruovikkoa tulisi poistaa 5100 – 10200 hehtaaria, jotta vesistöistä poistuisi sama määrä fosforia, eli noin 51 tonnia, kuin vähäarvoisten kalalajien pyynnillä. Vastaavasti jos halutaan poistaa typpeä 220 tonnia, tulisi ruovikkoa poistaa 2200 – 4400 hehtaaria. Typpeä sitoutuu ruovikkoon enemmän kuin fosforia.
Kalanperkuujäte biostimulanttien raaka-aineena
Kalanperkuujätettä syntyy vuosittain noin 900 tonnia Pohjanmaan alueella. Aiempina vuosina tästä määrästä suurin osa, eli 86 %, on päätynyt turkisrehuksi. Seleniuksen (n.d.) tekemän tutkimuksen aikaan, eli vuonna 2025, Pohjanmaan alueella on toiminut vain yksi turkisrehuntuottaja. Pienempi osa kalanperkuujätteestä päätyy biokaasulaitoksille, mutta useimmiten perkuujätteen toimituksesta joutuu maksamaan, joten se ei ole kovin kustannustehokas vaihtoehto etenkään pienille kalantuottajille. Kalanperkuujätteelle tarvitaan siis tulevaisuudessa kustannustehokkaita vaihtoehtoja, ja kalasta valmistetut biostimulantit voisivat ovat yksi potentiaalinen vaihtoehto.
Biostimulantit luokitellaan lannoitevalmisteiksi, jotka tehostavat kasvien ravinteidenottoa ravinnesisällöstä riippumatta. Niiden ainoa tehtävä on parantaa yhtä tai useampaa kasvin tai kasvin ritsosfäärin ominaisuutta, kuten abioottisen stressin kestävyyttä. (Suomen Standardisoimisliitto SFS ry., 2025.) Biostimulantit jaetaan karkeasti kahteen ryhmään: mikrobiologisiin ja ei-mikrobiologisiin biostimulantteihin. Kalasta valmistetut biostimulantit luokitellaan ei-mikrobiologisiin biostimulantteihin, jotka selvästi hallitsevat biostimulanttimarkkinoita. Eurooppa on yksi isoimmista biostimulanttien markkina-alueista: arviolta 40 – 50 % globaalista biostimulanttien myynnistä muodostuu Euroopassa. Biostimulanttimarkkinat ovat jatkuvassa kasvussa, ja European Biostimulants Industry Councilin mukaan kasvua on 10 – 12 % vuodessa. Markkinoiden kasvusta kertoo myös markkina-arvo, sillä vuonna 2022 Euroopan markkina-arvo oli noin 1,5 – 2,0 miljardia dollaria kun vuonna 2024 markkina-arvo oli 1,85 miljardia dollaria. (Invenire, n.d., s. 3-5.)
Biostimulantteja koskee myös sekä EU-lainsäädäntö että kansallinen lainsäädäntö. Lainsäädännössä määritetään mm. biostimulanttien valmistuksesta, varastoinnista, kuljetuksesta ja käytöstä. Lisäksi on määritelty eri haitallisten aineiden ja patogeenien enimmäispitoisuudet. Kalanperkuujäte taas luokitellaan sivutuotteeksi, jota koskee laki eläimistä saatavista sivutuotteista 517/2015 sekä täytäntöönpanoasetus EU 142/2011. Nämä lait tulee ottaa huomioon biostimulantteja koskevan lainsäädännön lisäksi, kuten lannoitelaki 711/2022 ja EU:n asetus lannoitevalmisteista 2019/1009, mikäli biostimulantteja valmistetaan kalanperkuujätteestä.
Miten tästä eteenpäin?
Etenkin lainsäädännön tarkastelu vaatii vielä lisäselvityksiä kalamassan käsittelyn osalta. Lainsäädännöstä (EU 142/2011) ei suoraan selviä, miten kalamassa sivutuotteena tulisi käsitellä, kun sitä käytetään biostimulantin raaka-aineena. Kalamassan lämpö- ja painekäsittely mahdollisesti poistaisi tärkeitä aminohappoja, joiden halutaan säilyvän valmiissa tuotteessa. Selvitys vaatii yhteistyötä Ruokaviraston kanssa.
Jotta kalasta valmistettujen biostimulanttien todellinen ravinteiden kierrätyspotentiaali saadaan arvioitua, tulisi tarkasteluun saada valmistuote. Valmiista tuotteesta voitaisiin analysoida valmistusprosessista jäljelle jääneet ravinnepitoisuudet fosforin ja typen osalta.

