Kiertotalous edellyttää uusia liiketoimintamalleja
Kiertotalous on talousmalli, jossa yritykset luovat kannattavaa liiketoimintaa maapallon kantokyvyn rajoissa (Sitra, 2022). Luonnonvarojen ehtyminen, luontokato ja ilmastokriisi ovat lisänneet tarvetta siirtyä lineaarisesta “ota–valmista–heitä pois” -talousmallista kohti kiertotaloutta, jonka tavoitteena on uudistaa ja palauttaa luonnon kantokykyä. Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää uusia tavaroita, vaan käytössä olevat tuotteet, komponentit ja materiaalit pyritään pitämään käytössä mahdollisimman pitkään ja säilyttämään niiden arvo. (Ellen MacArthur Foundation, 2015.)
Kiertotalouden liiketoimintamallit perustuvat luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön. Kyse ei ole pelkästään materiaalitehokkuuden parantamisesta, vaan myös tuotanto- ja kulutustapojen perustavanlaatuisesta muutoksesta. (OECD, 2019.) Siirtyminen kiertotalouteen muuttaa tapaa ajatella ja hyödyntää materiaaleja ja tuotteita (Sitra, 2022). Kiertotalouden liiketoimintamalleissa resurssitehokkuutta parannetaan pidentämällä tuotteiden ja niiden osien käyttöikää (esim. suunnittelun, korjauksen ja uudelleenvalmistuksen avulla) sekä sulkemalla materiaalikiertoja (Nußholz, 2017).
Kiertotalouden liiketoimintamallien arvonluonnin logiikka perustuu materiaalien mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä luonnonvarojen kulutuksen, jätteiden, päästöjen ja saastumisen vähentämiseen. Tämä edellyttää yrityksiltä uusia liiketoimintatapoja ja innovaatioita, joiden avulla materiaalien ja energian käyttöä vähennetään, tuotteiden käyttöikää pidennetään, materiaaleja kierrätetään sekä luonnonjärjestelmiä uudistetaan uusiutuvan energian ja turvallisten materiaalien avulla. (Konietzko ym., 2020.)
Tuote-palvelujärjestelmät: tuotteiden omistamisesta palvelujen käyttöön
Tuote-palvelujärjestelmät (Product-Service System, PSS) ovat yksi lupaava esimerkki kiertotalouden liiketoimintamalleista (OECD, 2019). Tuote-palvelujärjestelmissä kuluttaja- tai yritysasiakkaille tarjotaan tuotteita ja palveluja yhdistäviä kokonaisratkaisuja, jotka vastaavat heidän tarpeisiinsa ja tuottavat lisäarvoa (Goedkoop ym., 1999; Henriques ym., 2023; Manzini ym., 2001). Tuote-palvelujärjestelmään perustuvan liiketoimintamallin keskiössä on asiakkaan kokema hyöty ja arvo, joka syntyy tuote- ja palvelukokonaisuuden käytöstä (Baines ym., 2007).
Asiakkaat eivät osta itse tuotetta vaan tuotteen käytön palveluna, jolloin tuotteiden omistajuus säilyy usein valmistajalla tai palveluntarjoajalla. Asiakkaat siirtyvät tuotteiden omistajista palveluiden käyttäjiksi ja maksavat tuotteen tarjoamasta suorituskyvystä tai toiminnallisuudesta. Yrityksen tulot voivat perustua palvelu- tai vuokrasopimuksiin. (OECD, 2019; Sitra, 2022.)
Tuote-palvelujärjestelmien päätyypit
Tuote-palvelujärjestelmät voidaan jakaa Tukkerin (2004) mukaan kolmeen päätyyppiin:
1. Tuotepainotteiset palvelut
Tuotepainotteisessa palvelumallissa yritys myy edelleen fyysisen tuotteen, mutta täydentää sitä palveluilla, kuten huollolla, korjauksilla tai palautusjärjestelmillä (Tukker, 2004). Esimerkiksi ulkoiluvaateyritys Patagonia tarjoaa tuotteilleen korjauspalveluja ja tukee käytettyjen tuotteiden jälleenmyyntiä. Tavoitteena on pidentää tuotteiden käyttöikää ja vahvistaa asiakassuhdetta. (OECD, 2019.)
Tuotepainotteisen palvelumallin hyödyt:
- Pitkäikäisten ja huollettavien tuotteiden kustannuksia voidaan vähentää, jolloin valmistajilla on kannustin pidentää tuotteiden käyttöikää parantamalla niiden luotettavuutta sekä kehittämällä huolto-, korjaus- ja päivitysmahdollisuuksia.
- Tuotteita voidaan suunnitella ja kehittää siten, että myös niiden elinkaaren loppuvaihe otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotteiden osat ja materiaalit voidaan helposti käyttää uudelleen, vaihtaa, kierrättää, kompostoida tai hyödyntää energiantuotannossa. (Manzini & Vezzoli, 2002.)
2. Käyttäjäpainotteiset palvelut
Käyttäjäpainotteisessa palvelumallissa asiakas ei omista tuotetta, vaan maksaa sen käytöstä. Yritys säilyttää omistajuuden ja tarjoaa tuotteen palveluna. (Tukker, 2004.) Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi yhteiskäyttöautopalvelut, toimistolaitteiden leasingpalvelut ja vaatteiden vuokrauspalvelut. Verkkopalvelualustat, kuten Amazon, Netflix, Spotify ja Coursera, mahdollistavat kirjojen, elokuvien, musiikin ja koulutusmateriaalien käytön ilman fyysisten tuotteiden (esim. kirjat, DVD:t, CD:t) omistamista. (OECD, 2019.)
Käyttäjäpainotteisen palvelumallin hyödyt:
- Tuotteiden käyttöä voidaan tehostaa vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja kysyntää. Tällöin tuotteita tarvitaan vähemmän, palveluntarjoajan kustannukset pienenevät ja samalla uusien tuotteiden valmistustarve vähenee.
- Sekä tuotteiden että niiden valmistuksessa käytettyjen materiaalien käyttöikää voidaan pidentää.
- Tuotteiden yhteiskäyttö voi nopeuttaa vanhojen tuotteiden korvaamista resurssitehokkaammilla ratkaisuilla ilman, että valmistettujen tuotteiden kokonaismäärä kasvaa.
- Palveluntarjoajien erikoistuminen, kehittynyt teknologia ja mittakaavaedut voivat parantaa resurssitehokkuutta. (Manzini & Vezzoli, 2002.)
3. Tulospainotteiset palvelut
Tulospainotteisessa palvelumallissa asiakas ostaa halutun lopputuloksen, ei itse tuotetta (Tukker, 2004). Esimerkiksi Philipsin “pay-per-lux” -mallissa asiakas ei osta valaisimia, vaan maksaa valaistuksen tietystä kirkkaustasosta ja toimivasta valaistuksesta. Philips vastaa laitteista, huollosta ja energiatehokkuudesta, mikä kannustaa yritystä käyttämään mahdollisimman kestäviä ja resurssitehokkaita ratkaisuja. (OECD, 2019.)
Tulospainotteisen palvelumallin hyödyt:
- Energian ja materiaalien kulutusta voidaan vähentää optimoimalla tuotteiden käyttöä. Maksu perustuu palvelun käyttöön eikä kulutettujen resurssien määrään.
- Tuotteiden käyttöikää voidaan pidentää parantamalla niiden luotettavuutta sekä kehittämällä huolto-, korjaus- ja päivitysmahdollisuuksia. Tämä voi vähentää uusien tuotteiden valmistus- ja hävityskustannuksia.
- Komponenttikustannuksia voidaan säästää hyödyntämällä käytöstä poistetuista tuotteista kerättyjä osia uudelleen tai valmistamalla niitä uudelleen.
- Materiaalien käyttöikää voidaan pidentää kierrätyksen, energiakäytön tai kompostoinnin avulla, mikä vähentää kaatopaikkajätettä ja uusien raaka-aineiden tarvetta. (Manzini & Vezzoli, 2002.)
Tuote-palvelujärjestelmät vauhdittavat siirtymää kiertotalouteen
Tuote-palvelujärjestelmät voivat auttaa yrityksiä parantamaan taloudellista kannattavuuttaan ja samalla vähentämään resurssien käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa vähentämällä materiaalien käyttöä, pidentämällä tuotteiden käyttöikää sekä hyödyntämällä tuotteiden osia ja materiaaleja uudelleen. Valmistajalla on kannustin kehittää pitkäikäisiä, huollettavia ja resurssitehokkaita ratkaisuja, koska sillä säilyy usein vastuu tuotteesta koko sen elinkaaren ajan. (Manzini & Vezzoli, 2002; Mont, 2002.)
Tuote-palvelujärjestelmät osoittavat, että kiertotalouteen siirtyminen ei perustu vain materiaalien ja tuotteiden kierrättämiseen, vaan myös uudenlaiseen tapaan tuottaa arvoa asiakkaille. Ne voivat vahvistaa yrityksen strategista kilpailuasemaa, kun asiakkaat kokevat saavansa lisäarvoa tuote-palvelukokonaisuuden käytöstä syntyvästä hyödystä. Asiakkaat voivat saada laadukkaampia, monipuolisempia ja räätälöidympiä ratkaisuja ilman tuotteiden hankintaan, käyttöön, huoltoon ja hävittämiseen liittyviä kustannuksia ja käytännön ongelmia. (Manzini & Vezzoli, 2002; Mont, 2002.)
Tuote-palvelujärjestelmät voivat kannustaa asiakkaita käyttämään luonnonvaroja säästeliäämmin ja vähentämään ympäristövaikutuksiaan. Tämä edellyttää kuitenkin muutoksia myös ihmisten arvoissa ja toimintatavoissa sekä uudenlaista suhtautumista esimerkiksi käytettyihin tuotteisiin, korjaamiseen ja jakamiseen. (Antikainen ym., 2021.) Tuote-palvelujärjestelmät tarjoavatkin konkreettisen keinon edistää kestävää kehitystä ja vauhdittaa siirtymää kohti aidosti kiertotalouteen perustuvaa yhteiskuntaa (Fernandes ym., 2020; Henriques ym., 2023; Manzini & Vezzoli, 2002; Pieroni ym., 2019; Tukker, 2015).
Haastavaa, mutta kestävää kilpailukyvyn rakentamista
Tuote-palvelujärjestelmien käyttöönotto saattaa olla valmistavan teollisuuden yrityksille haastavaa, sillä palvelupohjaiseen liiketoimintamalliin siirtyminen voi vaatia suuria investointeja, uudenlaista osaamista ja yhteistyöverkostoja. Tuote-palvelujärjestelmät ovat usein menestyneet hyvin yritysten välisillä markkinoilla (B2B), mutta niiden käyttöönotto on ollut haastavampaa kuluttajamarkkinoilla, jotka ovat herkkiä trendeille. Haasteista huolimatta tuote-palvelujärjestelmät tarjoavat yrityksille mahdollisuuden rakentaa kilpailukykyistä liiketoimintaa luonnonvaroja säästävällä tavalla. (Antikainen ym., 2021; Tukker, 2015.) Ne eivät kuitenkaan automaattisesti johda kestäviin ratkaisuihin, joten niiden vaikutuksia on arvioitava aina tapauskohtaisesti (Manzini & Vezzoli, 2002).
HANKEINFO
Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin osarahoittamassa Kiemura-hankkeessa (hankekoodi J11421). Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja pilotoida koulutusohjelma kiertotalousyrittäjyydestä. Hanke toteutetaan 1.1.2025–31.12.2026. Hankkeen kokonaisbudjetti on 252 814 €, josta EU-rahoituksen osuus on 202 250 €. Lisätietoa hankkeesta: https://www.vamk.fi/hanke/kiemura
