Uusiomateriaaleja hyödyntämällä pystytään toteuttamaan kiertotalouden periaatteita ja edistämään kestävän kehityksen tavoitteita. Niiden avulla vähennetään neitseellisten materiaalien käytön tarvetta, edistetään materiaalitehokkuutta sekä pienennetään materiaalien ympäristövaikutuksia. Tässä ympäristöteknologian insinööriopintojen geotekniikan kurssin harjoitustyöhön liittyvässä artikkelissa tarkastellaan uusiomateriaalien käyttöä viherrakentamisessa ja keskitytään erityisesti kierrätyskasvualustoihin. Kurssiin liittyvät muut artikkelit (3) käsittelevät uusiomateriaalien käyttöä vesihuoltoverkoston rakenteissa (Haukkala, Karppinen), betonijätteen (Aukeala, Lepistö) sekä tuhkan ja pohjakuonan käyttöä maarakentamisessa (Vesanen, Leppä).
Viherrakentaminen on tärkeä osa yhdyskunta- ja kunnallisteknillistä rakentamista. Se toimii viihtyisyyden ja toimivuuden lisääjänä sekä ylläpitäjänä asuin- ja työympäristöissä. (Soini. 2009, 10–11). Viherrakentaminen tukee ihmisten hyvinvointia kaupunkiympäristössä. Viheralueet luokitellaan yleisiksi viheralueiksi, kuten esimerkiksi kaikille tutuiksi puistoiksi ja leikkipuistoiksi sekä erityisalueiksi, joihin kuuluvat esimerkiksi hautausmaat. Lisäksi luokitukseen kuuluvat julkisten ja yksityisten rakennusten viheralueet, suojeluviheralueet ja liikennevihreys (Soini. 2009, 15–20).
Eri viheralueissa käytettävät rakennusmateriaalit ovat kivi, puu, betoni, metalli ja muovi. Lisäksi täyttömaat ja kasvualustat ovat isossa roolissa. Näistä kaikista materiaaleista löytyy uusiomateriaalivaihtoehtoja. Kasvualustojen uusiomateriaalien kohdalla tulee ottaa huomioon, että uusiomaa-aineksen fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet vastaavat kohteen ja kasvillisuuden vaatimuksia. Kasvualusta jaotellaan orgaaniseen osaan sekä epäorgaaniseen osaan. Orgaanisen osan tärkein korvattava materiaali on turve, sillä turvevarat ovat Euroopassa ehtyneet ja turpeen käytöllä on suuria ympäristöhaittoja suoluonnon tuhoutumisen vuoksi (Juhanoja, S. Salo, T. Tuhkanen, E-M. 2014, 31). Epäorgaanisen osan kohdalla testataan esimerkiksi betonijätteen sekä hiekoitushiekan käyttöä (Uusiorakentaminen.fi. 2023).
Uusiorakentamisen Uuma- ohjelman tavoitteena on edistää uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa ja ohjelman 4. osassa selvitettiin kierrätyskasvualustojen käyttöä sekä kehittämiskohteita hyvin tuloksin. (Uusiorakentaminen.fi. 2023).
Kierrätysmaiden mahdollisuudet ja edut
Kierrätyskasvualustojen potentiaali kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistäjänä viherrakentamisen saralla on lupaava. Kierrätyskasvualustoilla tarkoitetaan sitä, että hankkeissa syntyneitä kaivettuja maa-aineksia voidaan käyttää sellaisenaan tai muokattuina kasvien kasvualustoissa.
Luonnonvarojen säästämisen lisäksi kierrätyskasvualustojen käytössä piilee mahdollisuuksia biologisen monimuotoisuuden lisäämisessä ja maaperän hiilivaraston säilyttämisessä. Itse hankekohteessa syntyneet ja tehdyt kasvualustat ja niiden hyödyntäminen vähentää mm. kuljetuksista aiheutuvia päästöjä ja turvallisuusriskejä. Kierrätysmaiden hyödyntäminen voi olla myös kustannuksia säästävä keino viherhankkeissa. (Viherympäristöliitto 2019.)
Lainsäädäntö ohjaa
Kierrätyskasvualustojen valmistusta on ohjattu lannoitevalmistelailla (L 539/2006), jonka kumosi kesällä 2022 voimaan astunut uusi lannoitelaki (L 711/2022). Myös muun muassa kansallinen vieraslajilaki (L 1709/2015) ja valtioneuvoston asetus pilaantuneista maista (A 217/2007) ovat tärkeässä roolissa kierrätyskasvualustoja valmistettaessa. (Viherympäristöliitto 2019. Regårdh 2021.)
Suunnittelu on tärkeää
Hyvällä suunnittelulla taataan hankkeen onnistuminen, jonka takia perusteellinen suunnittelu on äärimmäisen tärkeää. Suunnitteluvaiheessa määritetään tavoitteet ja selvitetään maaperän mahdollisuudet, jonka lisäksi varmistetaan maa-aineen soveltuvuus sekä otetaan huomioon säädökset, jotka määräävät kasvualustojen kierrätyksestä.
Maa-aineen soveltuvuuden määrittämisessä varmistetaan, että maa-aines on puhdasta ja että se täyttää ympäristönsuojelun vaatimukset. Maa-aineksia, jotka sisältävät haitallisia vieraslajeja tai ovat pilaantuneita, ei saa käyttää kierrätysmaana, sillä vieraslajit aiheuttavat selkeää vahinkoa viheralueille, ja pilaantunut maa aiheuttaa vaaraa luonnolle ja terveydelle. Maaperälähtöisen suunnittelun lisäksi, on hankkeen aikaista rakentamista ja jälkeistä hoitoa myös olennaista käsitellä yksityiskohtaisemmin suunnitteluvaiheessa.
Kierrätyskasvualustahankkeessa tarvitaan useampia eri suunnitelmia, hankkeen toteuttamiseksi. Itse toteutussuunnitelman valmisteluun tarvitaan näytteenottosuunnitelma, määrälaskenta, pintamaakartta sekä pintamaiden käyttösuunnitelma. Näillä saadun tiedon pohjalta tuotetaan toteutussuunnitelma, jossa tulee esittää InfraRYListä (Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset) poikkeavat istutusratkaisut, takuuajan hoito, rakentamisen aikainen hoito sekä pitkän tähtäimen hoitosuunnitelma. (Viherympäristöliitto 2019.)
Kierrätyskasvualustojen soveltuvuus
Kierrätysmaiden soveltuvuus on hyvä kohteissa, joissa kasvillisuuden kehitystä voidaan ohjata helposti, kuten esimerkiksi nurmikoilla. On havainnoitu, että kierrätysmaanurmikon hoito ei juurikaan eroa normaalista tuotteistetulle kasvualustalle perustetusta nurmikosta – lajisto kyllä saattaa olla hieman monipuolisempi. Kierrätysmaat ovat myös oiva pohjavaihtoehto niityille. Niityillä voidaan hyödyntää kierrätysmaiden sisältämää siemenpankkia, mikrobeja ja pieneliöstöä. Niityt voivat myös kehittyä kierrätysmailla nopeammin. Kierrätyskasvualustoja ei kannata hyödyntää vaikeahoitoisilla alueilla tai sellaisille istutuksille, jotka ovat kovin alttiita rikkakasveille. Esimerkiksi perennojen tai pensaiden kohdalla hoito voi viedä paljonkin resursseja. Näille kasvillisuusalueille sopivat paremmin tuotteistetut kasvualustat, joissa piilee vähemmän riskejä esimerkiksi vieraslajien ja taudinaiheuttajien esiintymiseen. Tuotteistetut kasvualustat on suunniteltu ja muokattu tiettyihin kohteisiin soveltuviksi ja voivat olla kustannuksiltaan myös kalliimmat. (Viherympäristöliitto 2019. Knuuti 2023.)
Vaasassa Onkilahden puistoon rakenteilla olevan liikennepuiston kasvillisuusalueilla on myös käytetty kierrätyskasvualustoja. Kokonaisuudessaan kierrätettyjä materiaaleja alueella on käytetty 75 %, mukaan lukien kiveykset ja muut maisemalliset elementit. Kierrätyskasvualustat ovat jätehuoltoyhtiö Stormossenin lietekompostista valmistettuja ja niitä on käytetty varsinkin alueen reunamilla sijaitsevilla niityillä. (Roininen 2023.)
Kierrätysmaahankkeet ovat hiljakseen tehneet nousua. Uusimmissa kierrätysmaahankkeissa yksinkertaisuus on ollut tie onnistumiseen. Vähitellen on saatu myös dataa pilottihankkeista ja niiden onnistumisista, mistä voidaan ottaa oppia seuraavia hankkeita varten. (Knuuti 2023.)
Mitkä ovat kierrätyskasvualustojen suurimmat haasteet?
Haasteet kierrätyskasvualustoissa liittyvät niiden seurantaan ja hoitoon. Kierrätysmaille perustetut kasvillisuusalueet voivat vaatia enemmän aikaa todellisen lopputuloksen ilmentymiseen ja vakiintumiseen. Kierrätysmaiden siemenpankin mukana tulevan lajiston selviämiseen voi mennä useampikin vuosi. Hoidon tulee myös mukautua mahdollisiin muutoksiin ja hoidon kustannukset voivat nousta korkeiksi ennen kasvillisuusalueen vakiintumista. (Viherympäristöliitto 2019. Knuuti 2023.).
Miltä tulevaisuus näyttää?
Uuma 4-ohjelman kierrätyskasvualustatyöryhmä nimesi keskeisiksi kehittämiskohteiksi kierrätysmaiden nykyisten ohjeiden päivitystarpeet, käyttökokemuksien seurannan ja onnistuneiden kierrätyskasvualustakohteiden analysoinnin. Kompostien laadun tunnistamiselle, kehittämiselle ja käytölle tunnistettiin myös tarvetta. Biohiilen käyttö on yleistynyt kierrätyskasvualustan orgaanisena osana, sillä se pidättää hyvin vettä ja ravinteita ja lisää maan biologista aktiivisuutta. Lisäksi on tarvetta selvittää hiekoitushiekan ja betonimurskeen soveltuvuutta viherkasvualustoissa. (Uusiorakentaminen.fi. 2023).
Jätemateriaaleja hyödynnettäessä viherkasvualustoissa ja viherrakentamisessa hyötyjä ja haittoja on hyvä tarkastella koko elinkaaren ajalta elinkaarianalyysin avulla (LCA). Tällöin saadaan parhaiten tarkasteluun saavutettavat ympäristöhyödyt uusiomateriaalin käytöllä. Esimerkiksi uusiomateriaalina hyödynnettävä jätemateriaali saattaa soveltua käyttötarkoitukseen huonommin kuin sillä korvattava aines, mutta on kokonaisvaikutuksiltaan ympäristön kannalta kestävämpi. Vaakakupissa painavat tällöin myös materiaalin kestävyys, uusimis- ja korjaustarve, jalostus- ja hyötykäyttöketjun aikaiset ympäristövaikutukset ja pystytäänkö jätemateriaalin käytöllä vähentämään luonnon- tai neitseellisten materiaalien käytön ympäristövaikutuksia. (Juhanoja, S. Salo, T. Tuhkanen, E-M. 2014, 31).
Kierrätyskasvualustan sopivuus kasvillisuudelle ja kasvualustan toimivuus pidemmällä aikavälillä selviää vain käytännössä testaamalla. Ramboll julkaisee Helsingin ja Vantaan kierrätyskasvualustojen seurannasta raportin lähiaikoina, jonka tuloksia esiteltiin UUMA 4-seminaarissa 31.10.2023. Käytännön kokemuksien ja lisäselvityksien ansiosta kierrätyskasvualustojen käyttö toivottavasti vakiintuu osaksi kiertotalouden ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavaa viherrakentamista.
