Kysely ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille
Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat, että TikTokilla vaikuttaa suomalaisiin korkeakouluopiskelijoihin ja heihin kohdistuvaan rekrytointimarkkinointiin. Tutkimuksen empiria pohjautui kvantitatiiviseen eli määrälliseen kyselylomakkeeseen, joka lähetettiin kaikille Vaasan ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Tavoitevastaajamäärä kyselylomakkeeseen oli 25, joka on hyvin alhainen kvantitatiiviselle tutkimukselle. Alhaista tavoitevastaajamäärää pystyttiin kuitenkin perustelemaan sillä, että kyselylomake sisälsi useamman avoimen kysymyksen, joiden avulla pureuduttiin syvällisemmin aiheeseen.
Kyselylomakkeen vastaajamäärä jäi hyvin alhaiseksi ja se keräsi vain 12 vastaajaa, minkä vuoksi tulosten reliabiliteettia voidaan kyseenalaistaa. Koska vastausmäärä jäi näinkin alhaiseksi, niin suurella todennäköisyydellä tutkimuksen tulokset olisivat voineet muuttua, jos tutkimus olisi tehty uudestaan.
Murros rekrytointimainonnassa
Tutkimustuloksien analysoinnissa huomattiin, että monissa asioissa tutkimuksen empiria sekä teoria vastasivat toisiaan. Tutkimuksen tuloksista pystyi päättelemään, että sukupolvien välillä on tapahtumassa murros muun muassa siinä, miten nuoret ja nuoret aikuiset hakevat töitä sekä millainen rekrytointimainonta vetoaa heihin.
Z-sukupolven ja Milleaniaalien välillä on eroja muun muassa siinä, mitä kanavia he hyödyntävät työn haussa. Milleaniaalit hyödyntävät perinteisiä kanavia kuten LinkedIniä, kun Z-sukupolven suosiossa ovat trendikkäämmät sosiaalisen median kanavat kuten Instagram ja TikTok. Peralta (2022).
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat myös, ettei LinkedIn ole työnhakuvälineenä Z-sukupolven keskuudessa suuressa suosiossa, kun puolestaan Instagram ja TikTok olivat suosittuja hakuvälineitä heidän keskuudessaan. Kyselylomakkeeseen vastanneista kaikki kuuluivat Z-sukupolveen, joten milleaniaalien näkökulmaa ei saatu empiriassa esiin.
Avoimuus ja rehellisyys markkinointimateriaaleissa
Nykynuoret arvostavat etenkin avoimuutta sekä rehellisyyttä markkinointimateriaaleissa, minkä vuoksi Swinarskin (2022) mukaan yritykset ovat ryhtyneet hyödyntämään Myday -tyylisiä videoita rekrytointimainonnassaan. Tämän kaltaisten videoiden avulla pystytään lisäämään läpinäkyvyyttä yrityksessä ja tuomaan potentiaalinen työnhakija lähemmäs yritystä. Myday -videoiden lisäksi tutkimuksessa nousi esiin myös yritysten työntekijöiden käyttäminen rekrytointimainonnassa, minkä avulla voidaan lisätä yrityksen mainonnan autenttisuutta.
Kun vastaajilta kysyttiin, millainen rekrytointimateriaali vetoaa heihin, esiin nousivat samat asiat kuin aiemmissa tutkimuksissakin. Vastaajat kertoivat arvostavansa markkinointimateriaaleissa avoimuutta, rehellisyyttä sekä aitoutta. He kertoivat myös muun muassa, että Myday -tyyliset videot vetoavat heihin. Näiden lisäksi sekä teoria että empiria puolsivat sitä, että huumorin ja trendien hyödyntäminen markkinointimateriaalien yhteydessä vetoaa etenkin nykynuoriin. TikTok on kanavana tunnettu juuri humoristisista trendivideoistaan, joten sillä on varmasti ollut vaikutusta niiden kasvuun myös yleisellä tasolla.
Työnantajamielikuvalla ennakoitua pienempi merkitys, mutta palkalla edelleen suuri
Empirian ja teorian välillä suurin ero syntyi työnantajamielikuvan kohdalla. Huhta & Myllyntaus (2021), Lievens & Slaughter (2016) sekä Kaijala (2016, 88) painottivat työnantajamielikuvan ja sen kehittämisen tärkeyttä osana rekrytointimarkkinointia, mutta kun asiaa kysyttiin kyselylomakkeessa, vastaajat eivät olleet juuri pitäneet sitä tärkeänä. Yksi syy työnantajamielikuvan vähäiseen merkitykseen voi olla se, etteivät vastaajat välttämättä ymmärtäneet täysin, mitä kyseinen käsite tarkoittaa.
Tutkimuksen tulokset ja käytetty teoria erosivat myös, kun selvitettiin, millaiset asiat vaikuttavat nykynuorten päätökseen hakea jotain tiettyä työpaikkaa. Palkan ja muiden etuuksien sijaan nykynuoret arvostavat enemmän esimerkiksi joustavuutta, etenemismahdollisuuksia ja työn merkitystä. Toki vastauksiin vaikuttaa varmasti tämänhetkinen heikko taloudellinen tilanne, joka näkyy myös opiskelijoiden keskuudessa.
