Ajatus päiväkirjamuotoisesta opinnäytetyöstä on saanut alkunsa Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta, jossa herättiin siihen tosiasiaan, että opiskeluprosessin suurin haaste on opinnäytetyö (Alitalo 2018, 24.) Tähän samaan ongelmaan on törmätty myös muissa ammattikorkeakouluissa. Käy varsin usein niin, että kun opiskelija suorittaa työharjoitteluaan yrityksessä, hänelle avautuu mahdollisuus jäädä työskentelemään joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti yritykseen. Työ imaisee monet mukaansa, ei olekaan enää itsestään selvää, että aika riittää myös opinnäytetyön tekemiseen. (Lagstedt & Kotila 2015, 153.) Uudessa korkeakoulujen rahoitusmallissa, joka on voimassa vuosina 2021−2024 peräti 56 % tulee valmistuneista tutkinnoista. Tästä syystä korkeakouluissa on kiinnitettävä läpivirtaukseen asianmukaisesti huomiota (Korkeakouluille uusi rahoitusmalli 2019). Koska uusi rahoitusmalli on entistä tutkintokeskeisempi ja valmistumisen pullonkaula on tiedossa, joten on järkevä kiinnittää huomiota, kuinka siitä selvitään, jotta opiskelija saa tutkintotodistuksen. Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö on tullut, osin tästä syystä, osaksi ammattikorkeakoulun keinovalikoimaa tehdä opinnäytetyö. Se on myös käytännönläheinen tapa tehdä tutkimusta, joten se sopii erinomaisesti tähän oppimisympäristöön.
Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö vauhdittaa valmistumista, sillä sen voi tehdä omasta työstään. Käytännössä opiskelija analysoi työtehtäviään ja työssä hankkimaansa osaamista ja saa samalla suoritettua opinnäytetyöraportoinnin. (Lagstedt & Kotila 2015, 153, 157.) Opiskelija saa todistuksen ja koulu saa yhden valmistuneen. Molemmat osapuolet voittavat.
Oulun ammattikorkeakoulussa Toljamon ja Vuorijärven (2007) toimittamassa teoksessa: Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja tarkastellaan koko opinnäytetyöprosessia ja opiskelijan kehittymistä sen aikana. Perusasiana on ohjauksen kehittäminen. Teoksessa nostetaan esiin työelämäyhteistyöhön, välineisiin ja osaamisen osoittamiseen liittyvät aihealueet. Samalla kun opiskelija saa opinnäytetyönsä valmiiksi, kehittyy ohjaajien henkilökohtainen ohjausosaaminen ja koko organisaation osaamispääoma kehitystyössä.
Motivaatio opinnäytetyön tekemiseen on todennäköisesti huomattavasti parempi, kun opiskelijalla on mahdollisuus samalla kehittää omaa työtään.
Vaasan ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeessa todetaan, että erityisen hyvin päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö soveltuu sellaiselle opiskelijalle, joka työskentelee laaja-alaisissa asiantuntijatehtävissä tai vaativissa ja laaja-alaisissa perustason tehtävissä. (Opinnäytetyöohje 2020.) Pelkällä päiväkirjamaisella tekstillä tyyliin: ”Huh, huh, olipas kiire tänään töissä. Oli hankalia asiakkaita”, ei siis selviä. Mikäli opiskelija esimerkiksi työskentelee asiakaspalvelutilanteessa, hän voi kuvata (haastavan) asiakaspalvelutilanteen ja tarkastella sitä sitten teoreettisen viitekehyksen avulla. Mikäli hän haluaa tarkastella asiakaskäyttäytymistä, voi kysymykseen tulla psykologinen näkökulma. Jos kyse on taas tuotteen palautusoikeudesta tai tietosuojaan liittyvistä kysymyksistä,tarkastellaan asiaa lainsäädännön kannalta, teknisissä haasteissa voidaan tarkastella laitteen käyttöohjeistusta, koodausta tai jo edellä mainittua palautusoikeutta.
Työn tekemisen tavasta sovitaan
Ennen opinnäytetyön aloittamista sovitaan opinnäytetyön ajanjakso, teemat ja tavoitteet niin työnantajan kuin työtä ohjaavan opettajan kanssa. Myös salassapitoasioihin otetaan kantaa. Työssä käsiteltävät teemat voivat liittyä yrityksen eri toimintoihin. Aiheen opiskelija voi valita esimerkiksi siten, että hän haluaa oppia jostakin lisää tai aihe on uusi ja se on yrityksessä suunnitteluvaiheessa. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä tulee olla selkeästi määritelty ajanjakso, jolloin päiväkirjaa kirjoitetaan. Jakson pituuden tulee olla vähintään kymmenen viikkoa. (Opinnäytetyöohje 2020.)
Opiskelija kuvaa päiväkirjassaan päivittäiset työtehtävänsä, ja lisäksi hän tekee niistä viikoittain analyysin, jossa hän peilaa tekemisensä teoriaan. Näin hänelle jäsentyy työtehtävässä tarvittava osaamisperusta: työtehtävät sekä keskeiset sisällöt ja ammattikäsitteet.
Opinnäytetyöprosessi etenee oman työn analyysin ja päiväkirjaraportoinnin kautta.
Opiskelija osoittaa tekemillään valinnoilla ja dokumentaatiolla, että hän osaa soveltaa ja tunnistaa käytännön ja teorian. Tämä opinnäytetyötyyppi soveltuu parhaiten aktiiviselle ja kehittämisintensiiviselle opiskelijalle. (Opinnäytetyöohje 2020.)
Päiväkirjamuotoinen opinnäyte on työkalu, jonka avulla opiskelija analysoi työtehtäviään ja työssä hankkimaansa osaamista ja suorittaa sitä kautta opinnäyteraportoinnin. Opinnäytetyö osoittaa opiskelijan ammatillista kasvua, siksi työtä tehdessä pitää kiinnittää huomiota alan kirjallisuuden käyttöön ja oman työn arviointiin sen pohjalta. (Opinnäytetyöohje 2020.)
