Kansallinen koulutusten arviointikeskus, Karvi vastaa Suomessa korkeakoulujen koulutuksen arvioinnista. Karvi tuottaa toteuttamiensa auditointien ja arviointien lisäksi suosituksia korkeakoulujen laatu- ja kehittämistyön tueksi. Karvin (2015) laatimien laadunhallinnan periaatteiden ja suositusten mukaan korkeakoulutuksen laatu muodostuu pääasiallisesti opettajien, opiskelijoiden ja koko korkeakouluyhteisön välisessä vuorovaikutuksessa. Korkeakoulun laatua tukevat lisäksi ohjeet ja toimintatavat, joilla pyritään sekä toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja kehittämiseen että tasalaatuisuuden varmistamiseen. Yhtä tärkeä osa-alue ovat avainmittarit sekä korkeakoulun toiminnasta johdettu tieto. Nämä edellä mainitut osa-alueet muodostavat Karvin mukaan kokonaisuutena laatukulttuurin, jossa jokaisella korkeakouluyhteisössä toimivalla on tärkeä rooli ja jossa jokainen yhteisön jäsen kantaa vastuun korkeakoulun toiminnan ja opetuksen laadusta sekä sen kehittämisestä.
Laajennettaessa perspektiiviä toimialasta riippumattomaksi organisaatiokulttuurin laatumyönteisyyden voidaan nähdä olevan yhteisöllisyyttä, tulevaisuusmyönteisyyttä, rohkeutta ja avointa viestintää. Toisaalta laatumyönteisyyteen voidaan lukea myös oman osaamisen jatkuva kehittäminen sekä systemaattinen toimintatapojen ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi. Kaiken kaikkiaan laatumyönteinen organisaatiokulttuuri tähtää asiakaslähtöiseen toiminnan parantamiseen ja rakentuu organisaatiokulttuurista sekä toimintaympäristöstä, jossa toiminnan ja palveluiden laadukkuus asetetaan ensisijaiseksi tavoitteeksi. Tällainen kulttuuri korostaa laadun merkitystä kaikessa, mitä organisaatio tekee. Aito laatumyönteisyys ja toiminnan kehittämiseen sitoutuminen voidaan nähdä olevan sisäänrakennettu ominaisuus koko organisaation ja yksittäisen yhteisön jäsenen toiminnassa, joka toteutuu ilman että kukaan sitä suoranaisesti ohjaa tai valvoo. (Arter, 2022.)
Organisaatiosta riippumatta laadulle ja toiminnan kehittämiselle myönteinen kulttuuri ei voi muodostua ilman selkeitä tavoitteita ja laadunhallinnan rakenteita. Suunnitelmallisuus, selkeät toimintamallit ja mittarit tukevat organisaation mahdollisuuksia laatutavoitteiden saavuttamisessa. Karvin (2023) mukaan vahvan laatukulttuurin omaavassa organisaatiossa pyritään yhteisesti määriteltyihin tavoitteisiin, mutta toiminta on yhtäältä yhdenvertaista, tarkoituksenmukaista ja järjestelmällistä. Karvi lähestyy laadunhallinnan kokonaisuutta jaottelemalla sen viiteen keskeiseen elementtiin: osallistavaan toimintakulttuuriin, selkeisiin tavoitteisiin, toimivaan johtamisjärjestelmään, kehittämistä tukevaan mittaristoon sekä kykyyn kehittää toimintaa toimintaympäristön muuttuessa.
Korkeakoulujen laadunhallinnan keskiössä ovat korkeakoulun toiminnalle asetetut tavoitteet, joihin jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen on tärkeää sitoutua. Sitoutumista tukee parhaiten se, että korkeakoulun asettamat tavoitteet ja niiden rinnalle rakennettu arvomaailma tuntuvat yhteisön jäsenille merkityksellisiltä. Jokaisella yhteisön jäsenellä on tärkeä rooli laadun edistämisessä ja varmistamisessa. Perustan tälle luovat selkeät vastuut ja tehtävänkuvat. Toimintatapojen, prosessikuvausten sekä ohjeistusten rooli on varmistaa, että toiminta on mahdollisimman tasalaatuista ja samankaltaista riippumatta suorituksen tai tehtävän toteuttajasta. Toisaalta toimintatapojen ja prosessien kuvaaminen mahdollistaa myös prosessien kehittämisen, mutta yhtä tärkeää on varmistaa toiminnan jatkuvuus esimerkiksi henkilövaihdosten myötä. Prosessit ja toimintatapojen kuvaaminen ovatkin minkä tahansa organisaation toiminnan tärkeintä riskienhallintaa ja varautumista sekä yksi perehdyttämisen työvälineistä. Laatutyön onnistumista tukee näin ollen toimiva johtamis- ja laatujärjestelmä. Parhaimmillaan laadunhallinta on itsessään johtamisen työkalu, joka mahdollistaa toiminnan seurannan ja ennakoinnin. Mittarit ja niistä johdettu tieto on laadunhallinnan kehittämisen tärkein ohjaava tekijä. Kerättävä tieto todentaa korkeakoulun toimenpiteiden toimivuutta sekä vaikuttavuutta. Korkeakoulukentällä käytettävissä olevaa tietoa on olemassa valtavan paljon. On tärkeää koota saatavilla olevaa tietoa eri lähteistä sekä peilata niitä toisiinsa. Keskeisintä on, että korkeakoulu valitsee itse käytettävissä olevista tietoaineistoista ne tiedot ja mittarit, jotka toimivat merkityksellisimpinä toiminnan kehittämisen tukielementteinä kulloinkin – peilaten esimerkiksi korkeakoulun strategiaan. (Karvi, 2022.)
Laadunhallinnan ja laatukulttuurin rakentumisessa tärkeintä on koko korkeakouluyhteisön osallisuus, avoimuus ja keskinäinen luottamus.
Kun laatutyön vastuu on jaettu koko korkeakouluyhteisölle, sitoutuminen laadunhallinnan toteuttamiseen, tuloksiin ja kehittämiseen vahvistuu.
Jokaisella korkeakouluyhteisön jäsenellä on näin ollen mahdollisuus vaikuttaa siihen minkälaisessa työ- ja opiskeluyhteisössä toimitaan ja miten yhteisössä halutaan toimittavan. Yhteisesti määritellyt toimintatavat antavat reunaehdot kaikelle toiminnalle. Vuoropuhelu toiminnan kehittämisen mahdollisuuksista ja tavoitteista syventää ymmärrystä, mutta luo myös tarkoituksenmukaisuutta ja vahvistaa merkityksellisyyden tunnetta. (Karvi, 2023, s. 16–17.)
Laatutyön merkittävin rooli on tukea yhteisön tulevaisuusmyönteistä ajattelua. Laadunhallinnan voidaan ajatella olevan itsessään muutoksen hallintaa ja uuden luomista, joka perustuu varsinaisen toiminnan lisäksi suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Laadunhallinta on siis kehä, joka auttaa organisaatiota rakentamaan toimintansa ympärille kulttuurin, jossa toiminnan kehittäminen tapahtuu hallitusti, suunnitellusti ja systemaattisesti. Laatumyönteisen korkeakoulukulttuurin ytimessä voidaankin ajatella olevan jokaisen yhteisön jäsenen ymmärrys siitä, mitkä ovat laadunhallinnan hyödyt omassa työssä. Miten laadunhallinta voi tukea ja tukee juuri minun työtäni? Mitkä ovat niitä laadunhallinnan elementtejä, joista voin itse ammentaa oman työni ja tehtäväkenttäni kehittämiseen? Parhaimmillaan toimiva laadunhallinta vapauttaa resursseja ja aikaa, tuoden lisää voimavaroja. Tärkeintä on, että yhteisön jokainen jäsen näkee laadunhallinnan mahdollisuutena sitoutuen yhteisiin tavoitteisiin ja uskaltautuu rohkeasti hyppäämään laatutyön mahdollisuuksien äärelle. Laatumyönteinen korkeakoulukulttuuri luo parhaimmillaan ympäristön, jossa opiskelijat voivat saavuttaa ammatilliset tavoitteensa tehokkaasti ja nauttia rikkaasta oppimiskokemuksesta yhdessä opetushenkilöstön kanssa vuorovaikuttaen.
