Kuva Aimo Nyberg Maasta ja auringosta
Mitä kulttuurihyvinvointi on?
Kansalaisten kulttuuriset oikeudet halutaan turvata kuntien uudessa kulttuuritoimintalaissa 2019. Lain tavoitteena on edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen sekä vahvistaa väestön hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä taiteen ja kulttuurin keinoin. (Kulttuuritoimintalaki 2019)
Kulttuurihyvinvointi on monitahoinen uusi ilmiö sekä käsite, jota käytetään puhuttaessa taiteen ja kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista sekä laajemmin ihmisen kulttuurisista oikeuksista. Kulttuurihyvinvoinnista puhutaan silloin, kun tarkoitetaan merkityksellistä toimintaa kulttuurin parissa ihmisen hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä terveyden tukemiseksi. Kulttuuri kulkee koko elämän läpi eri elämän vaiheissa ja kulttuuri sekä sen hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren. Taide ja kulttuuri ovat aina siten osa hyvää elämänlaatua ja arkipäivää. (Taikusydän 2022, THL 2022))
Kulttuurihyvinvointi on myös näkökulma esimerkiksi kulttuuri-, kirjasto-, kasvatus-, sote- ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseen. Erilaiset tahot voivat miettiä, miten kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia hyödynnetään, kun halutaan lisätä osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyden edistämistä. (Taikusydän 2022) Kyse on toimintakulttuurin muutoksesta, jossa etsitään taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä iästä ja sektorista riippumatta. (THL 2022)
Viime vuosina hyvinvointialoilla on yleistynyt osallistava taidetoiminta. Myös taiteen merkitystä on tutkittu mm. kommunikaation, ilmaisun ja ympäristön jäsentämisen kautta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin on huomioitu palveluita ja koulutusta suunniteltaessa. (THL 2022)
Kuvaus opintojaksojen totetutuksista ja kulttuurista osana niitä
Taide tuo kaikille ihmisille ja ryhmille yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä. Ne ovat merkityksellisiä ja lisäävät itsetuntemusta sekö itseilmaisua. Kulttuuriin liittyvät kokemukset ja elämykset voivat toimia oppimisen lähteinä ja tukevat todellisuuden jäsentämistä. (THL2022) Myös opiskelijoille tällaiset kokemukset ovat merkityksellisiä. Oppiminen hoitotyössä lähtee aina ihmisestä ja hänen elämänsä ymmärtämisestä. Opiskelijat miettivät opintojen alussa millaista on hoitotyö ja sen keskiössä olevat ihmiset sekä heidän hoitaminen. Pikkuhiljaa opintojen aikana opiskelijat alkavat hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia ja ympäröivää maailmaa, jopa globaalia maailmaa. Tämän vaiheittain tapahtuvat ymmärryksen helpottamiseksi kulttuurihyvinvoinnin ymmärtäminen, kokeminen ja tuottaminen on opiskelijalle merkityksellistä. Hän pääsee konkreettisesti kohtaamaan ihmisiä, potilaita, asiakkaita. Esimerkiksi hoitotyössä opiskelijat ovat opintojen alussa mukana muistikaveritoiminnassa, jos he kohtaavat asiakkaan ja häneen perheensä. Vasta tämän vuorovaikutusosaamisen harjoittelun jälkeen siirrytään harjoittelemaan isompiin yksiköihin kuten palveluasumiseen ja vuodeosastoille. Täällä heillä on tehtävänä viriketoimintahetken pitäminen, jossa he voivat harjoitella mm. kulttuurihyvinvoinnin avulla asiakkaan ohjaamista ja hyvinvoinnin tukemista. Opintojen aikana osaaminen karttuu niin työyhteisön kuin asiakkaan kohtaamiseen liittyen. Osaamisen kartuttua kolmantena vuonna voidaan jo harjoitella kulttuurihyvinvoinnin edistämisestä monitoimijaisessa tiimissä ennen valmistumista. Tällöin voidaan vaikkapa tuottaa erilaisia tapahtumia, ohjata ryhmiä ja yhteisöjä.
Vaasan ammattikorkeakoulussa tehtiin sosiaali- ja terveysalalle opintosuunnitelmiin (OPS) uudistuksia syksyllä 2021 ja samalla kulttuurihyvinvointi lisättiin osaksi opintoja. Tätä oli suunniteltu yhteistyössä Vaasan kaupungin sekä alueen kulttuuritoimijoiden kanssa jo useamman vuoden ajan ja se mahdollistui nyt OPS uudistuksen myötä. Kulttuurihyvinvoinnista tuli osa ensimmäisen ja kolmannen vuoden opintoja. Ensimmäisenä vuonna se on mukana ohjaus ja omahoidon tukeminen hoitotyössä opintojaksolla ja sosiaalialan tietoperusta ja sosiaalinen hyvinvointi opintojaksolla sosiaalialla. Kolmantena vuonna se on osa sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja sosionomien yhteistä opintojaksoa ikääntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaana. Näin kulttuurihyvinvoinnin osaaminen syvenee opintojen edetessä. Toki myös muiden opintojen aikana kulttuurihyvinvointiin liittyvää osaamista karttuu esim. harjoitteluissa. Lopulta opiskelijat lähtevät kehittämään kulttuurihyvinvointia omassa tulevassa työssään työelämässä valmistumisen jälkeen. Tällöin on merkityksellistä, että kulttuuri hyvinvoinnin käsite on selvillä ja hallitaan osa työmenetelmistä.