Vaasan seudulla on valtakunnallisesti verrattuna suhteellisen paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja vieraskielisten määrän on ennustettu edelleen kasvavan voimakkaasti Vaasassa, jopa 117% vuosina 2018-2040. (Kuntaliitto 2020, 31). Jo 2018 Vaasan väestöstä oli vieraskielisiä 8,9 % (Marttinen 2019, 9). Karvin (2020) mukaan kuitenkin ainoastaan alle 0,5 % maahanmuuttajataustaisista on korkeakouluopiskelijoita. Koulutusjärjestelmä ei kykene tuottamaan riittäviä osaamisen edellytyksiä maahanmuuttajataustaisille korkeakouluopintoihin. Koulutuksen nivelvaihetta pidetään tärkeänä ja koulutukseen hakua edeltävien tukitoimien nähdään parantavan maahanmuuttajataustaisten korkeakouluun pyrkivien sisäänpääsymahdollisuuksia. (Karvi 2020, 11-13).
Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutettuja osaajia tarvitaan
Tämän pilottihankkeen avulla tälle kohderyhmälle tarjoutuu nykyistä paremmat mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen korkeakoulutuksen kautta. Tämän lisäksi Vaasan seudulla on pulaa myös korkeakoulutetuista sosiaali- ja terveysalan osaajista. Toisen asteen esimerkki maahanmuuttajataustaisten lähihoitajien erinomaisesta työllistymisestä indikoi hyvää työllistymistä myös ammattikorkeakoulutuksen saaneille maahanmuuttajataustaisille sosiaali- ja terveysalan osaajille.
Koulutuksen kehittäminen tavoitteena
Pilottitutkimukselle on saatu tutkimuslupa Vaasan ammattikorkeakoululta. Uuden tiedon lisäksi tarkoituksena on kartuttaa kokemusta maahanmuuttajataustaisten sosiaali- ja terveysalan valmentavan koulutuksen järjestämisestä ammattikorkeakoulussa. Pilottitutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa siitä:
- minkälaisia opiskelijoita hakeutuu opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan valmentaviin opintoihin
- minkälaisia odotuksia opiskelijoilla on sosiaali- ja terveysalan valmentavasta koulutuksesta
- miten opiskelijoiden valmiudet korkeakouluopintoihin kehittyvät koulutuksen aikana
- minkälaisia kokemuksia opiskelijoilla on valmentavista opinnoista ja
- miten korkeakouluvalmentavia opintoja voidaan kehittää?
Pilottihankkeeseen integroidaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden projektiopintoja sekä aiheesta tehdään opinnäytetöitä.
Tutkimusmenetelmät
Aiheeseen liittyen tehdään kirjallisuuskatsauksia sekä opiskelijoiden kokemusten kartoittamisessa tullaan käyttämään pilottiryhmän kokoon soveltuvia laadullisia tutkimusmenetelmiä (esim. narratiivinen tutkimus, sisällönanalyysi, fenomenografia, fenomenologia).
Aineiston keruu
Pilottitutkimuksen aineistona käytetään opiskelijoiden hakudokumentteja, pääsykokeissa tuottamaa materiaalia sekä koulutuksen aikana tuotettua materiaalia. Lisäksi koulutukseen valituille opiskelijoille tehdään yksilöhaastatteluja koulutuksen alkuvaiheessa sekä loppuvaiheessa. Haastattelut toteutetaan suomen kielellä. Myös muuta opintojen aikana tuotettua kirjallista- tai suullista materiaalia voidaan käyttää pilottitutkimuksen aineistona.
Tutkimukseen osallistuminen on opiskelijoille vapaaehtoista ja heiltä kysytään kirjallinen lupa. Heillä on mahdollisuus missä tahansa koulutuksen vaiheessa tai tutkimuksen vaiheessa kieltäytyä tutkimukseen osallistumisesta.
Kerromme lisää myöhemmin
Tämän pilottihankkeen raportointia tehdään jatkossakin artikkeleiden muodossa Energiaa-lehteen.
