”Geneeriset taidot” on termi, jota kuulee yhä useammin nykypäivänä käytettävän puhuttaessa osaamisesta, työelämäosaamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan yleisiä asiantuntijataitoja, jotka eivät ole sidottuna suoraan mihinkään tiettyyn ammattiin, vaan taitoja voidaan soveltaa. Näitä kutsutaan myös nimellä yleiset työelämätaidot (Aalto). Näitä ovat muun muassa viestintä- ja tiimityötaidot sekä ongelmanratkaisukyky. Myös itseohjautuvuus ja sopeutuvuus lasketaan geneerisiin taitoihin. Sen sijaan ”substanssiosaamista” ei lasketa geneerisiin taitoihin, koska termillä viitataan ammattiosaamiseen eli esimerkiksi markkinoinnin tai taloushallinnon aihealueiden hallintaan. Geneerisiä taitoja tarvitaan niin työelämässä, opiskelussa kuin näiden ulkopuolellakin, mutta tässä artikkelissa keskitytään geneerisiin taitoihin ja niiden tunnistamiseen korkeakouluissa ja korkeakouluopettajan keinoihin tuoda kyseistä osaamista opiskelijoille. Opiskelijan on myös helpompi päästä valmistumisen jälkeen työelämään, kun hän tuntee tuotteen eli itsensä. Yksi geneerinen taito on myös oman osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja sanoittaminen. Kun opiskelija osaa kertoa mitä hän osaa, minkälaisia työelämässä tarvittavia geneerisiä taitoja omaa ja minkälaisissa tilanteista opiskeluaikana taidot ovat syntyneet, työllistyminen saattaa helpottua huomattavasti.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Kappas! -hankkeen tavoitteena on ollut tarjota työkaluja geneeristen taitojen kehittämiseen korkeakouluissa. Tutkimukseen osallistui noin 2 400 opiskelijaa maamme yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Tämä suomessa tehty tutkimus osoittaa, että lähes 60 prosentilla korkeakouluopiskelijoista geneeriset taidot ovat vasta tyydyttävällä tasolla. Saman tutkimuksen mukaan noin 40 prosentilla ne ovat vähintään hyvällä tasolla. Tutkimuksen mukaan ylioppilastutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla on paremmat geneeriset taidot kuin niillä, joilla ei puolestaan ollut ylioppilastutkintoa. Tutkimuksen kohteena olivat kielenhallinnan ja lukutaidon lisäksi muun muassa analysointi-, ongelmanratkaisu- ja kirjoittamistaito sekä kyky arvioida ja argumentoida. Tutkimuksen mukaan taidot näyttävät vahvistuvan opintojen edetessä, joten tutkimuksen kehittämisehdotusten mukaan geneerisiin taitoihin tulisi kiinnittää huomiota jo peruskoulusta lähtien. Tätä jatkuvan oppimisen prosessia tulisikin tukea tavoitteellisesti korkeakouluopetuksessa. (Opetus- ja Kulttuuriministeriö, 2021; Ursin, Hyytinen & Silvennoinen, 2021)
Miten korkeakouluopettaja voi tukea opiskelijan geneeristen taitojen kehittymistä opintojaksollaan? Tässä kannattaa muistaa se, että opiskelija tekee sitä mitä mitataan, joten taitojen tunnistaminen ja sanoittaminen kannattaa sisällyttää opintojakson tehtäviin ja arviointiin. Vaasan ammattikorkeakoulussa on otettu talvella 2024 käyttöön opintojaksokuvauspohja, jonka ensimmäinen moduuli on opintojakson osaamistavoite. Tällä ei tarkoiteta ainoastaan substanssisisältöä, vaan myös näitä geneerisiä taitoja, jotka opiskelijan tulisi tunnistaa opintojakson päätteeksi. Artikkelin kirjoittajan markkinoinnin opintojaksolla geneeriset osaamistavoitetaidot on reflektoitu opintojaksokuvauspohjaan Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvoston, eli Arenen (2022), osaamistavoitteisiin pohjautuen. Näitä osaamistavoitteita ovat ennakoiva kehittäminen (innovatiivisuus), työelämätaidot, eettisyys, monikulttuurisuus ja oppimisen taidot. Alla oleva lause on esimerkki artikkelin kirjoittajan yhden opintojaksokuvauksen geneeristen taitojen osaamistavoitteista:
”Opiskelija kykenee itsenäisesti ja tiimeissä ideoimaan ja kehittämään uusia lähestymistapoja annettuihin tehtäviin (innovaatio-osaaminen) sekä toimimaan tehokkaasti ja rakentavasti työyhteisötiimissä. Opiskelija hallitsee vuorovaikutustaidot, mukaan lukien kuuntelutaito, keskustelutaito, ja esiintymisosaaminen (työyhteisötaidot). Opiskelija kykenee arvioimaan omia vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan (oppimisen taidot).”
Kun opintojakso on lopuillaan, jokainen opintojakson pienryhmä reflektoi omaa prosessiaan kyseisiin osaamistavoitteisiin ja esittää tuotoksensa. Lopputuotos voi olla rakennettu esimerkiksi ajatuskarttana, Padlet-työkaluun osaamisotsikoin, kuvakollaasiin tai vaikkapa video-oppimispäiväkirjaan. Päätavoitteena on, että opiskelijoille luodaan ympäristö, jossa palaavat pohdinnoissaan takaisin opintojakson suorituksiin ja osaamisalueittain kertovat omasta ja ryhmänsä oppiprosessista ja geneeristen taitojen kehittymisestä. Ryhmät reflektoivat, mitä geneeristä osaamista saivat tulevaisuuden osaamispalettiinsa ja minkälaisessa tilanteessa opintojakson aikana osaaminen on syntynyt. Tämä on myös hyvä harjoitus osaamisen sanoittamiseen ja kuvaamiseen työelämää varten.
Geneeriset taidot ovat tulleet osaamisen kehittämiseen jäädäkseen ja ovat keskeisessä roolissa niin nykypäivän työelämässä kuin korkeakoulussakin. Opiskelijoiden geneeristen taitojen kehittämisessä korostuvat arviointi, taitojen tunnistaminen ja sanoittaminen. Tutkimustulosten perusteella korkeakouluopiskelijoiden geneeriset taidot vaihtelevat, ja niiden kehittämiseen tulisikin kiinnittää huomiota jo peruskoulusta lähtien. Korkeakouluopettajilla on tärkeä rooli geneeristen taitojen tukemisessa opintojaksoillaan, ja tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi integroimalla taitojen tunnistaminen ja reflektointi osaksi opintojaksojen tehtäviä ja arviointia. Tavoitteena on, että opiskelijat oppivat tunnistamaan ja sanoittamaan omia geneerisiä taitojaan, mikä helpottaa heidän siirtymistään työelämään ja omien vahvuuksien esiintuomista.
